Minusta kysymys on pohjimmiltaan oiekeudenmukaisuudesta. Minun mielestäni on oikeudenmukaista, että toinen ihminen tienaa enemmän kuin toinen. Syitä, miksi tämä on oikeudenmukaista, voi mielestäni olla useita. Ei ole yhtä syytä, miksi jonkun on oikeudenmukaista tienata enemmän, kuin toisen: joku voi olla innovatiivinen, toinen voi olla ahkera, toinen on uhrannut opiskeluun keskinkertaisuudestaan huolimatta, joku vaan on hirvittävän hyvä jossain, mistä iso joukko ihmisiä suostuu maksamaan, joku toinen on ottanut taloudellisen riskin ja onnistunut.
Sellainen yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen, jossa pelkkä varojen puute tuomitsee koko suvun useiden sukupolvien ajaksi köyhyyteen. Myöskään se ei ole oikeudenmukaista, eikä tarkoituksenmukaistakaan, että ihmisen elinolot ovat niin huonot, että rikoksen tekeminen kannattaa varattomalle lähes aina. Hävittävää on köyhällä vähän. Sekään ei ole oikeudenmukaista, että varallisuuden annetaan kasaantua täysin vapaasti ja rajoittamatta sukupolvesta toiseen. Tällaista epäoikeudenmukaisuutta verotus ja verovarojen oikeudenmukainen ja viisas käyttö voisi tasoittaa.
Sellainenkin yhteiskunta on hyvin epäoikeudenmukainen, jossa kaikille taataan lähes yhtäläiset olot palkan ja tukien muodossa opiskelit tai et, teit pitkää päivää tai et lainkaan, eikä riskin ottamisesta palkita. Sellainen vasta epäoikeudenmukaista onkin, että taataan jollekin ryhmälle käytännössä ikuinen irtisanomissuoja, paremmat palkat kuin muille kansalaisille ja vielä päälle pidemmät lomat, lyhyet työpäivät ja lokoisa työtahti. Sellainen johtaa varmuudella vastakkainasetteluun.
