Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


En itsekkään näkisi veronkorotusten niinkään kurittaneen alan yrittäjiä, vaan ostovoiman heikkeneminen. Vaikka ravintoloitsijat väittävätkin veron korotusten olevan kaiken pahan alku ja juuri.
Korkea verotus ja heikko ostovoimahan nyt eivät tietenkään riipu millään tavalla toisistaan...
 
Suosittelen käymään joskus jossakin sivistysmaassa. Kun ravintoloissa ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi ruuasta ja juomasta, niin jengi ulkona syömässä paljon enemmän. ...

Joissakin sivistysmaissa on jopa niin ihmeellistä että ravintoloitsija itse saa päättää miten alkoholiin suhtautuu. Tarkoittaa että ravintolaan voi tuoda mukanaan omia juomia ja toisaalta sieltä voi ostaa mukaan sen puolikkaan viinipullon (tai vaikka kokonaisen) illan loppuessa. Samoin ruuat mitä ei syöty saa halutessaan mukaansa. Ravintola toimii olohuoneen jatkona. "Kummallista" että tällaisissa maissa ravintolat ovat täynnä porukkaa illallis aikaan.

Turha mainitakkaan onnistuisiko tämä Suomessa.
 
Neuvostoliiton jäljiltä "kaikilla" on velaton omistusasunto. Veroprosentti on kiinteä 13%. Jos sikäläinen keskituloinen tienaa 2000 euroa kuussa, niin sille jää pakollisten kulujen jälkeen 1700 euroa tuhlattavaksi. Laskekaa omalta kohdaltanne mitä pitäisi tienata että saa vastaavan ostovoiman.

Keskituloinen tienasi Pietarin alueella pari vuotta sitten noin 700 euroa kuussa - nykyisellä ruplan kurssilla tuskin ainakaan enempää. Euromiljonäärejä Pietarissa lienee kuusinumeroinen määrä.
 
Piti tulla 450 miljoonaa, tulikin nolla ? mitä hallituksen säästöaikeille on tapahtunut? - Suomenkuvalehti.fi

Suomen "leikkaus"politiikka käytännössä. Eli vaalien jälkeen 2011 päätettiin sopeuttaa budjettia muutamalla miljardilla siten, että puolet leikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Leikkaukset päätettiin painottaa hallituskauden alkupuolelle. Vuonna 2012 piti säästää 450 miljoonaa, toteutuneet säästöt olivat 0 euroa. Seuraavana vuonna päätettiin säästää enemmän, 700 miljoonaa, näistä saatiin puolet kasaan. Suurimmat leikkaukset noista 350 miljoonan leikkauksista, jotka suunnitelmissa olivat 1150 Me, kohdistuivat kuntien valtionosuuksiin, johon kunnat reagoivat nostamalla kunnallisveroja. Tälle vuodelle leikkauksia on kaavailtu 600 miljoonan edestä ja ensi vuodelle 2 miljardin. Veikkauksia, kuinka hyvin varsinkin noi 2 miljardin säästöt onnistuvat vaalivuonna?

Eli "säästöistä" puolet päätettiin toteuttaa veronkorotuksilla. Leikkauksilla toteutettavasta puolesta tavoitteesta on toteutunut alle 30 % ja niistä 30 % suurin osa on realisoitunut veronkorotuksiksi. Pidän ihmeenä, mikäli lopuista leikkauksista toteutuu yli 20 %. Ja jotkut väittävät, että Suomessa vaan leikataan. Olkaa leikkausten hyödyllisyydestä mitä mieltä tahansa, mutta puhuminen siitä, että Suomessa leikataan, on melkoista sontaa.

Mainitaan nyt vielä vertailun vuoksi, että samalla aikavälillä on elvytetty ottamalla velkaa n. 30 miljardia euroa ja velan korkomenot ovat hieman vajaa 2 miljardia euroa vuodessa. Taloussotkujen vuoksi valtionvelan korko on välillä ollut jopa negatiivinen, eli Suomen korkomenot ovat tippuneet hieman tuona aikana. Mielenkiintoiset ajat koittavat muutaman vuoden päästä, kun ensimmäiset nollakorkoiset lainat uusitaan, jolloin tilanne oletettavasti on se, että korot ovat palanneet lähemmäs normaalia ja Suomen talous tuskin kovin hirveästi on kasvanut, kun nollakasvulla mennään jo viidettä vuotta ja parhaimmissakin ennustuksissa vielä seuraava. Tämähän tosin lienee pelkkä jäävuoren huippu, sillä kuntien velka on kasvanut yli neljänneksellä.

Mitäs tällä elvytyksellä sitten on saatu aikaan? Talous ei ole kääntynyt kasvuun. Työttömyys kasvaa edelleen, varsinkin nuorisotyöttömyys. Enkä ole huomannut, että perusinfra, terveydenhuoltopalvelut tai koulutus olisivat parantuneet. Eli suunta on edelleen alaspäin, mutta törmäystä on saatu viivästytettyä kaivamalla kuopan pohjaa hieman alaspäin.
 
Itse asiassa, Turun keskustan tyhjien liiketilojen vuokrat ovat jo laskeneet paikoin kymmeniä prosentteja ja enemmänkin. Ja kyllä, yllätyin minäkin. Niitä pidettiin korkealla vielä viime vuonna... mutta laskusta huolimatta vuokralaisia ei vain ilmesty, päin vastoin, tyhjeneminen senkun jatkuu. Erityisesti katutasossa on tyhjää. =/
Omaa mutuilua: kiinteistöfrmat ovat todella haluttomia koskemaan vuokratasoihin, koska kunkin kiinteistön vuokrataso on tasearvon perusteena. Jostain erikoisesta syystä tämä edellisen sopimuksen vuokra ilmeisesti toimii arvottamisessa, vaikka ko. lukaali olisi tyhjillään pitkäänkin. Jos taas noita omistettuja assetteja lähdetään alaskirjaamaan, niin tuttu pankinjohtaja jo kohta soittelee lisävakuuksien perään.
 
Omaa mutuilua: kiinteistöfrmat ovat todella haluttomia koskemaan vuokratasoihin, koska kunkin kiinteistön vuokrataso on tasearvon perusteena. Jostain erikoisesta syystä tämä edellisen sopimuksen vuokra ilmeisesti toimii arvottamisessa, vaikka ko. lukaali olisi tyhjillään pitkäänkin. Jos taas noita omistettuja assetteja lähdetään alaskirjaamaan, niin tuttu pankinjohtaja jo kohta soittelee lisävakuuksien perään.
Kyllähän sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksessä käytetään mm. kassavirtamenetelmää, jossa seulotaan kohteen vuokrantuottokykyä vaikka 10 vuoden ajalta. Niitä on muitakin menetelmiä, mm. markkina-arvomenetelmä, jossa oletettavasti seurataan sitä, minkälaisella hinnalla samanlaisista kiinteistöistä käydään kauppaa. Mutta joka tapauksessa julkinen osakeyhtiö on pakotettu kirjaamaan kiinteistö käypään arvoon taseeseensa, joka suomennettuna on määritelty jotakuinkin seuraavasti: "Rahamäärä, joka hyödykkeestä saataisiin tavanomaisella, markkinaosapuolten tekemällä kaupalla arvopäivänä".

Tää on aika vieras aihe takavuosien lukemisen ulkopuolella, mutta ei kai tuo vuokrahinta niin välttämättä sanele kiinteistön tasearvoa. Käsittääkseni tuossa melko yleisesti käytettävässä kassavirtamenetelmässä käytetään tunnuslukuna niin sanottua efektiivistä vuokrantuottokykyä, jolloin tyhjillään seisominen vähentää kohteen efektiivistä vuokrantuottoa, joten kiinteistön seisottaminen tyhjillään vuokran kustannuksella ei olisi kiinteistön omistajan kannalta mielekästä. Korjatkoon joku paremmin tietävä.

Mutta joka tapauksessa näitä arvonmäärityksiä tekee tietyt tahot Suomessa, ja IFRS-normisto sanelee, miten kiinteistö tulee taseessa esittää.
 
Noita lausuntoja löytyy tosiaan ihan googlaamalla. Tossa yksi, jossa käytetty kassavirtamenetelmä on kuvattu:

Laskennassa on kunkin tilan vuokrakauden osalta huomioitu vuokrasopimusten mukaiset vuokrat. Vuokrakauden jälkeiseltä ajalta on vuokrana käytetty Realia Management Oy:n arvioimaa markkinavuokratasoa. Vuokrapotentiaali (brutto) on saatu laskemalla yhteen vuokra-sopimusten mukainen vuokratuotto ja tyhjien tilojen käyvillä vuokrilla laskettu tuottopotentiaali. Efektiivinen vuokrapotentiaali (brutto) on saatu vähentämällä laskentahetken mukainen faktinen vajaakäyttö sekä uudelleenvuokrauksen jälkeiseltä ajalta rakenteellinen markkinavuokraperusteinen vajaakäyttöoletus. Nettotuotto 1 (NOI1, nettotuotto ennen peruskorjauksia) on saatu vähentämällä edelleen juoksevat hoitokulut ja vuokralaisparannukset. Vähentämällä edelleen peruskorjaustyyppisten korjausten ja investointien arvo on saatu nettotuotto 2 (NOI2, nettotuotto peruskorjausten jälkeen). Kassavirtojen nykyarvo on laskettu diskonttaamalla NOI2 nykyhetkeen. Jäännösarvo kassavirtakauden lopussa on laskettu pääomittamalla 11. vuoden (normivuosi) nettotuotto päätearvon tuottovaateella (exit yield). Kiinteistön kokonaisarvo on saatu laskemalla yhteen kassavirtakauden vuosittaisten nettokassavirtojen nykyarvot sekä tarkasteluhetkeen diskontattu jäännösarvo ja muut mahdolliset lisäarvot kuten käyttämättömän, hyödynnettävissä olevan rakennusoikeuden arvo.

Kaikki käytetyt parametrit on arvioitu Realia Managementin toimesta perustuen yleiseen markkinatietouteen ja spesifioituihin markkinahavaintoihin, kuten kiinteistökauppoihin ja -vuokrauksiin, sekä muihin markkinahavaintoihin. Lähtötietojen määrittämisessä on tehty yhteistyötä Citycon Oyj:n kanssa mahdollisimman kattavien tietojen saavuttamiseksi, mutta laskelmissa lopulta käytettyjen parametrien valinta on ollut Realia Managementin vastuulla.

Lähde: http://www.citycon.fi/UserFiles/citycon_2010/File/Arviolausunto_Q311.pdf

muoks. tossa edellisessä linkissä oli ihan kaavan kanssa, ja muutenkin näköjään ihan hyvää tekstiä.
 
Piti tulla 450 miljoonaa, tulikin nolla ? mitä hallituksen säästöaikeille on tapahtunut? - Suomenkuvalehti.fi

Suomen "leikkaus"politiikka käytännössä. Eli vaalien jälkeen 2011 päätettiin sopeuttaa budjettia muutamalla miljardilla siten, että puolet leikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Leikkaukset päätettiin painottaa hallituskauden alkupuolelle. Vuonna 2012 piti säästää 450 miljoonaa, toteutuneet säästöt olivat 0 euroa. Seuraavana vuonna päätettiin säästää enemmän, 700 miljoonaa, näistä saatiin puolet kasaan. Suurimmat leikkaukset noista 350 miljoonan leikkauksista, jotka suunnitelmissa olivat 1150 Me, kohdistuivat kuntien valtionosuuksiin, johon kunnat reagoivat nostamalla kunnallisveroja. Tälle vuodelle leikkauksia on kaavailtu 600 miljoonan edestä ja ensi vuodelle 2 miljardin. Veikkauksia, kuinka hyvin varsinkin noi 2 miljardin säästöt onnistuvat vaalivuonna?

Eli "säästöistä" puolet päätettiin toteuttaa veronkorotuksilla. Leikkauksilla toteutettavasta puolesta tavoitteesta on toteutunut alle 30 % ja niistä 30 % suurin osa on realisoitunut veronkorotuksiksi. Pidän ihmeenä, mikäli lopuista leikkauksista toteutuu yli 20 %. Ja jotkut väittävät, että Suomessa vaan leikataan. Olkaa leikkausten hyödyllisyydestä mitä mieltä tahansa, mutta puhuminen siitä, että Suomessa leikataan, on melkoista sontaa.

Mainitaan nyt vielä vertailun vuoksi, että samalla aikavälillä on elvytetty ottamalla velkaa n. 30 miljardia euroa ja velan korkomenot ovat hieman vajaa 2 miljardia euroa vuodessa. Taloussotkujen vuoksi valtionvelan korko on välillä ollut jopa negatiivinen, eli Suomen korkomenot ovat tippuneet hieman tuona aikana. Mielenkiintoiset ajat koittavat muutaman vuoden päästä, kun ensimmäiset nollakorkoiset lainat uusitaan, jolloin tilanne oletettavasti on se, että korot ovat palanneet lähemmäs normaalia ja Suomen talous tuskin kovin hirveästi on kasvanut, kun nollakasvulla mennään jo viidettä vuotta ja parhaimmissakin ennustuksissa vielä seuraava. Tämähän tosin lienee pelkkä jäävuoren huippu, sillä kuntien velka on kasvanut yli neljänneksellä.

Mitäs tällä elvytyksellä sitten on saatu aikaan? Talous ei ole kääntynyt kasvuun. Työttömyys kasvaa edelleen, varsinkin nuorisotyöttömyys. Enkä ole huomannut, että perusinfra, terveydenhuoltopalvelut tai koulutus olisivat parantuneet. Eli suunta on edelleen alaspäin, mutta törmäystä on saatu viivästytettyä kaivamalla kuopan pohjaa hieman alaspäin.

Vaikka budjetti on alijäämäinen ei se tarkoita, että se olisi elvyttävä. Ehkä 100 kertaa käyty täälläkin.

https://rahajatalous.wordpress.com/2013/07/22/raju-elvytys/

En jaksa quotata, sen verran lyhyt linkki.
 
Omaa mutuilua: kiinteistöfrmat ovat todella haluttomia koskemaan vuokratasoihin, koska kunkin kiinteistön vuokrataso on tasearvon perusteena. Jostain erikoisesta syystä tämä edellisen sopimuksen vuokra ilmeisesti toimii arvottamisessa, vaikka ko. lukaali olisi tyhjillään pitkäänkin. Jos taas noita omistettuja assetteja lähdetään alaskirjaamaan, niin tuttu pankinjohtaja jo kohta soittelee lisävakuuksien perään.

Minusta tuntuu, että asia on jotenkin juuri niin kuin kuvasit. Kiinteistösijoittajan ei tarvitse ilmeisesti korjata taseessaan kiinteistön tasearvoa alapäin, mikäli kiinteistön vuokrataso on pysynyt samana ja tyhjänäoloa on vain joku tietty aika. K

Taseen "käypäarvo" on kuitenkin vain tilintarkastajan hyväksymä tarkastelu tulevaisuuden vuokratuotoista. Vuokratuottohan ei ole laskenut, kun vuokra on pysynyt samana ja käyttöaste arvioidaan korkeaksi.

Olen törmännyt sellaiseen ilmiöön, että toimistotilan omistajat pitävät neliöhintaa varsin korkeana, mutta antoivat eri sopimuksella tilasta "vapaa kuukausia". Käytännössä vuokran alennus oli 5%-15%, mutta vuokrasopimuksen neliövuokra pysyi samana.

Nyt olen huomannut, että ainakin Helsingissä toimistovuokrat ovat tulleet ihan oikeasti alas paljonkin.
 
Elvyttäminen on jonkin asteen muotisana kaikkien niiden keskuudessa, jotka lueskelevat parin talousalan opiskelijan blogia.
Ansiokkaastihan tuota on kirjoitettu kansantajuiseksi, mutta ei se silti tee mielipiteestä välttämättä oikeaa.

Joku aamu viikonloppuna tuli dokkaria ammattimaisista tv-asiantuntijoista jenkiessä. Dokkarissa kävi varsin selväksi, että kansa haluaa kuulla ihmisiä, jotka ovat varmoja asiastaan ja täten katsovat asiaa laput silmillä. Todellisuudessa tällaiset asiantuntijat ovat varsin usen väärässä jo senkin takia, että eivät kykene kyseenalaistamaan itseään tai edustamaansa linjaa. Elvyttämisestä on kirjoitettu niin tuhottoman paljon ja mielipiteet jakautuvat voimakkaasti. Tässä argumentteja elvyttämistä vastaan: Elvytystä, elvytystä, elvytystä - Nordnet Blogi. Ei missään nimessä paras tai kovin syväluotaava, mutta ensimmäinen Googlesta vastaantullut kansantajuinen kirjoitus asiasta.
 
Minusta valtion toimien täytyy vaikuttaa jotenkin elvyttävästi tälläkin hetkellä. Siitä voidaan aina väitellä, mikä on riittävää elvytystä. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin alijäämä tukee tällä hetkellä yksityistalouksia.

Muistan erittäin hyvin 90-luvun alun laman ja silloin vallinneet tunnelmat. Nykyinen lama on leikannut kansantuotetta enemmän ja lama on jatkunut pidempään. Silti vaikutus ja tunnelmat ovat hyvin erilaiset. Silloin todellinen työttömyys kävi yli 25%. Ihmisiä työnnettiin eläkeputkeen iso määrä.

Asuntojen hinnat romahtivat, jopa pääkaupunkiseudulla oli alueita, joilla hinnat puoliintuivat. Perheiden kodit myös säälittä realisoitiin. Konkursseja oli enemmän kuin nyt. Jonot ilmaista ruokaa jakeleviin pisteisiin olivat pitkät.

Nyt asunnot ovat pitäneet arvonsa. Työttömyys todellisuudessa lienee jossain vähän yli 10%. Tunnelma on nuriseva ja valittava, mutta ei epätoivoinen.

Kaipa se iso kysymys on, että onko tämä tilanne ohimenevä. Mikä on tilanne sitten, kun julkisen sektorin velka on 120% BKTstä? Onko Suomessa silloinkaan sellaiset olosuhteet ja talouden rakenteet, että täällä voisi kilpailukykyisesti jotain tuottaa? Oma veikkaukseni on, että ei ole. Nämä lainat käytetään tämän suuren edunsaajajoukon äänien kalasteluksi parin vaalikauden ajan, jotta poliitikot saavat pitää himoitsemansa asemat.
 
Toimihenkilö jäi ryyppäämään välilaskupaikalle, nyt hän vaatii oikeudessa työnantajalta 87 000 euroa perusteettomasta irtisanomisesta - ESS.fi

Käytännön esimerkki siitä, mitä säännellyillä työmarkkinoilla saavutetaan. Työntekijä alkaa ryyppäämään kesken työmatkan, hävittää firman omaisuutta, joudutaan hakemaan 3 päivän päästä pois, kun ei itse pääse, jonka jälkeen tämä ei vain tule enää töihin ilmoittamatta asiasta mitään. Irtisanomisen jälkeen hän haastaa työnantajan oikeuteen. Vielä ei tietenkään tiedä, miten oikeusjuttu päättyy, mutta ylimääräistä vaivaa tuosta kertyi työnantajalle joka tapauksessa ja jatkossa voi miettiä, uskaltaako enää palkata porukkaa. Ja sitten ihmetellään, miksi vuokratyöfirmat ja määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen yleistyy.


PappAnalle sen verran, että tällä hetkellä ei näytä todellakaan siltä, etteikö työttömyys vielä nousisi 90-luvun laman tasolle ja etteikö asuntojen hinnat romahtaisi. Nykyisellä politiikalla kriisiä on vain pitkitetty, ei väistetty. Ja maissa, joissa talous on vapaampi, kriisi on jo ohi ja talous on kasvanut useamman vuoden ajan. Elvytyksen toimivuus perustuu oletukselle, että poliitikot olisivat fiksuja ja altruistisia. Käytännössä kumpikaan oletuksista ei pidä paikkaansa ja elvytyksen käytännön toteutus muuttuu haitalliseksi.
 
....Elvytyksen toimivuus perustuu oletukselle, että poliitikot olisivat fiksuja ja altruistisia. Käytännössä kumpikaan oletuksista ei pidä paikkaansa ja elvytyksen käytännön toteutus muuttuu haitalliseksi.

Minua myös ihmetyttää tämä, että ensin Stubbi, kumppanit ja heidän osaaminen lytätään maanrakoon ja seuraavassa lauseessa heille ollaan jo antamassa miljardi velkarahaa saatesanoilla: "elvytä, poika, elvytä!"
 
Työttömyyden eron 90-lukuun selittää osittain julkisen sektorin valtaisa paisuminen sekä kaikenlainen tempputyöllistäminen ja kurssitus.
Väittäisin, että yksityisen sektorin työllisyysaste on samaa luokkaa 90-luvun kanssa jo nyt.
 
Työttömyyden eron 90-lukuun selittää osittain julkisen sektorin valtaisa paisuminen sekä kaikenlainen tempputyöllistäminen ja kurssitus.
Väittäisin, että yksityisen sektorin työllisyysaste on samaa luokkaa 90-luvun kanssa jo nyt.

Niin, sinä sanot eri sanoin saman kuin minäkin. Sitähän elvyttäminen juuri on, että ihmisiä väliaikaisesti laman ajan tempputyöllistetään ja julkisen sektorin investoinnit painotetaan laskusuhdanteeseen. Julkista sektoria paisutetaan silloin, kun yksityinen sektori pienee.

Se on jo sitten jo tietenkin hölmöä, että Suomessa julkinen sektori paisutettiin jo nousukaudella ja sen rahoitusta ylläpidetään maailman korkeimmalla veroasteella, mikä puolestaan pienentää yksityistä sektoria edelleen. Tämän en usko muuttuvan.
 
Minusta tuntuu, että asia on jotenkin juuri niin kuin kuvasit. Kiinteistösijoittajan ei tarvitse ilmeisesti korjata taseessaan kiinteistön tasearvoa alapäin, mikäli kiinteistön vuokrataso on pysynyt samana ja tyhjänäoloa on vain joku tietty aika. K

Taseen "käypäarvo" on kuitenkin vain tilintarkastajan hyväksymä tarkastelu tulevaisuuden vuokratuotoista. Vuokratuottohan ei ole laskenut, kun vuokra on pysynyt samana ja käyttöaste arvioidaan korkeaksi.
Niin siis eihän joku lyhytaikainen pätkä kahden vuokrasopimuksen välissä vaikutakaan kohteen vuorantuottopotentiaaliin. Sen sijaan, kuten tuolla yllä oli mainittu, jos kohde on pidemmän aikaa tyhjillään, niin se kyllä jo vaikuttaa kohteen vuokrantuottopotentiaaliin ja johtaa kaiken järjen mukaan uudelleenarviointiin näissä tilinpäätösarvostuksissa.

Kiinteistön omistaja voi pyrkiä käyttämään itselleen edullista tapaa määrittää kiinteistön arvo, mutta harhaanjohtavaa kuvaa kiinteistöstä ja sen vuokrantuottopotentiaalista ei saa antaa. Sen sanelee tilinpäätösnormisto.
 
Asuntojen hinnat romahtivat, jopa pääkaupunkiseudulla oli alueita, joilla hinnat puoliintuivat. Perheiden kodit myös säälittä realisoitiin. Konkursseja oli enemmän kuin nyt. Jonot ilmaista ruokaa jakeleviin pisteisiin olivat pitkät.

Karu kysymys: Satutko muistamaan oliko ruokajonot valtion/kirkon vai oliko joukossa yksityisiä? Ja se karu osuus: Tekikö joku tuolla "hyväntekeväisyydellä" rahaa?
 
Back
Ylös Bottom