Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Timballa on hyvä pointti. Itse näkisin, että tutkinnot pitäisi saada integroitua työelämään paremmin. Enemmän mahdollisuuksia näyttötutkintoihin ja akateemisella puolella työelämän ja yliopiston yhteistyötä. Yksi juttu on, että ehkä voisi ottaa lähtökohdaksi, että yliopistosta tullaan kandina työelämään ja maisteriksi voisi jatkaa ainoastaan parin vuoden työkokemuksen jälkeen.
 
Indica sanoi:
Jos ei nyt ole syntyjään perkeleen rikas niin eikö se ole ihan hyvä silloin asua edullisesti kun on köyhimmillään ja muuttaa sitten ihmisten ilmoille kun saa töitä.

Ihmisten ilmoilla tarkoitan ruuhka-suomea luonnollisesti. Kuka sitä koko ikäänsä haluaa tuhlata jossain hevon ****ssa rajaseudulla mutta ei voi niin hienohelma olla ettei siellä voi kolmea vuotta olla? Sen puoleen että viettää koko elämänsä edes Suomessakaan.. Mutta mulle erilaiset kokemukset ja vaihtelevuus on se juttu, oonkin juureton.

Mutta onko se nyt niin helvetin kauheaa joutua herranjumala pois stadista muutamaksi vuodeksi?
Click to expand...

Varmaan ongelma on se, että tässäkin opiskelijat joutuvat heittopussiksi. Noilla syrjäseuduilla kun ei ole mitään opiskelua tukevaa työtä koko tuolle opiskelijajoukolle niin lukuvuodet tehdään kaikenlaista paskaduunia henkensä pitimiksi. Kesäksi sitten lähdetään kesätöihin ihmisten ilmoille jonnekkin toiselle paikkakunnalle.
Järkevämmässä mallissa työttömät tekisi nuo paskaduunit, opiskelijat tekisivät opiskeluun liittyvää harjoittelijan pestiä ja kesätöitä ei tarvitsisi etsiä satojen kilometrien päästä. Eli opiskelijat joutuvat ottamaan sellaisia taloudellisia riskejä elättääksen itsensä, joita ei vaadita työttömiltä, vaikka he vain laiskottelevat päivät pitkät, noin kärjistetysti.
 
Se että ihan kaikkien pitäisi muuttaa stadiin tonnin vuokrille ei vaan mahdu meikän järkeen. Ja ei työttömyys siitä Suomessa johdu että ihmiset on ihan vitun laiskoja (osa on) mutta enemmänkin näkisin korkean verokiilan, kilpailukyvyttömien tuotteiden ja Euroopan laajuisen kriisin yhdistelmänä.

Isoin taloudellinen riski on opiskella 5 vuotta kunnon tutkintoa ja joutua Lidlin kassalle koska työttömät nyt vaan pitää laittaa 9 eurolla päivä paskaduuneihin ja romuttaa koko loppu-ura.
Suosittelen ihan vakavasti harkitsemaan mitä opiskelee ja olemaan (inho)realistinen työllisyyden suhteen. Ei kannata väkisin uskoa että kannattaa opiskella mitä haluaa ja kulttuurintuottajia aina tarvitaan opiskelu kannattaa aina ja niin edelleen.

Ehkä ennen on kannattanut, nyky massamaistereista suuri osa tulee pettymään rankasti

E: siis oma vika! En minä sano että liikakoulutetut pätkätyöläiset olisi yhteiskunnan uhreja. Mutta kyl esim lukioiden opinto-ohjaus ja oppilaitosten mainoksista ei hirveän totuuden mukaista kuvaa saa ja 18-19vuotiaiden arvostelukyky ei välttämättä ole kovin timanttia. Mutta oma valinta ja sen kanssa sitten pitää ihmisen elää, mutta ei se sillä parane että koulutetaan ihmisiä helvetisti ja sitten niitä laitetaan kortistosta ilmaistyöpajoille.
 
Goodwin sanoi:
Vartiaisessa hyvää on se, että hän kykenee älyllisesti rehelliseen keskusteluun näistä asioista toisin kuin suurin osa uusklassisista taloustieteilijöistä, kuten esim. Vesa Kanniainen.

Tuosta boldatusta olen kuitenkin hieman eri mieltä. Kyllä nyttenkin jo voitaisiin lisätä kokonaiskysyntää aktiivisella finanssipolitiikalla ilman, että synnytettäisiin inflaatiota. Vartiainen on itsekin myöntänyt aiemmin, että Suomessa on tuotantovajetta, joka johtuu puutteellisesta kokonaiskysynnästä ja joka voitaisiin kuroa umpeen kokonaiskysyntää lisäämällä. Rakenteellisilla uudistuksilla kokonaiskysyntää vaan voidaan lisätä entistä enemmän ilman että synnytetään kysyntävetoista inflaatiota.
Click to expand...

Katainen juuri pääsi kertomasta miten elvyttäminen on kuin bensan kaatamista rikkinäiseen moottoriin. Kuulemma hetken kulkee ja sitten sammuu. Kuulemma myös koska ekp on tehnyt tehtävänsä nyt talouskasvu syntyy kun tehdään rakenteelliset uudistukset.

'Veikkaanpa ettei historia kohtele Kataista silkkihansikkain.
 
ya-ya sanoi:
Huomattavan osan julkisista hankinnoista toteuttaa ammatikseen julkisia hankintoja tekevät ihmiset ja organisaatiot, kuten Hansel ja kuntayhtymien hankintakeskukset. Voidaan tietysti yhteisesti todeta, että ei sielläkään mitään osata, mutta oishan sekin teoriassa mahdollista, että hankintalaista ja erityisesti hankintadirektiivistä saattais muutama pieni kehittämiskohta löytyä. Julkista hankinnoista valittaminen kun ei ole ihan yksin Suomen ongelma.
Click to expand...

Ihan varmasti hankintalaista löytyy viilaamista. Alunperin kai kysymys olikin, onko viimeaikoina säädetty tarpeellisia lakeja lainkaan. Minusta tämä on tarpeellinen laki ja muutti käytäntöä oikeaan suuntaan.

Ymmärrän hyvin virkamiesten turhaantumisen valitusten viivästyttäessä hankkeita. Kun ajatellaan, kuinka villiä hankintakäytäntö kuntasektorilla oli, ja kuinka alhainen ammattitaito siellä on, niin minusta valitusten määrä on pikemminkin pieni hankintojen määrään verrattuna.

Hansel ja kuntayhtymien hankintakeskukset varmasti tekevät ison määrän tavarahankintoja ja varmaan sinne on kertynyt osaamista. Aika valtavan määrän isoja hankintoja tekevät kuitenkin yhteenlaskettuna kuntien eri osastot (tilakeskukset, katu- ja puisto-osastit) ja kuntien omistamat yhtiöt (vesi-, energia- ja kehitysyhtiöt sekä satamat) ja valtion virastot ja organisaatiot (esimerkkeinä vaikkapa Finavia, Senaatti, Liikennevirasto ja Pulustusvoimat). Näissä ammattitaidon taso on hyvin kirjava. Usko omiin kykyihin on kyllä vankkumaton kaikissa.
 
pååtta sanoi:
Katainen juuri pääsi kertomasta miten elvyttäminen on kuin bensan kaatamista rikkinäiseen moottoriin. Kuulemma hetken kulkee ja sitten sammuu. Kuulemma myös koska ekp on tehnyt tehtävänsä nyt talouskasvu syntyy kun tehdään rakenteelliset uudistukset.

'Veikkaanpa ettei historia kohtele Kataista silkkihansikkain.
Click to expand...

Aika kallis kaveri lausumaan jotain housuunkusemismetaforia.

Joltain Esson baarin taksikuskilta tuollaista voisi vielä odottaa, mutta EU:n huippuvirassa olevalta ex-valtiovarain- ja pääministeriltä aikamoinen rimanalitus.

– Jossakin on vikaa ja se on siinä, että kone on rikki. Bensan kaataminen rikkinäiseen moottoriin --- sillä saattaa putkutella eteenpäin, mutta sitten se taas sammuu – ja rahat menivät bensaan, Katainen luonnehtii taloustilannetta.
Click to expand...

Ensi kertaa EU-komissiota edustaneelta Kataiselta moottorivertaus talouden tilasta | Yle Uutiset | yle.fi
 
Goodwin sanoi:
Aika kallis kaveri lausumaan jotain housuunkusemismetaforia.

Joltain Esson baarin taksikuskilta tuollaista voisi vielä odottaa, mutta EU:n huippuvirassa olevalta ex-valtiovarain- ja pääministeriltä aikamoinen rimanalitus.
Click to expand...

Goodwin, Pååtta, S-kolmonen & Co. Olisin ihan oppiakseni kysynyt teiltä, että onko olemassa onnistunutta ja ihan tutkittua esimerkkiä maasta, joka on suurinpiirtein Suomen kaltainen talous ja se olisi nostettu lamasta römäkällä julkisella lainanotolla?
 
No Islanti on ainakin reilusti pienempi maa kuin Suomi.

Julkinen sektori astui kuvaan, kun finanssikapitalismi oli romuttanut Islannin talouden.

2zgrt4l.png

2qd4e2f.png

1z1so5f.png

iSeqoJodzQYan.png

2py6kgn.png
 
Islanti on kyllä mielenkiintoinen tapaus: oma pieni valuutta, pankkien annettiin kaatua ja ulkomaisille tallettajille haistatettiin pitkät. Lainaa saatiin silti ja korkotasokin tasottui yllättävän pian. Eikö nimenomaan suomalaisten kansantaloustieteiljöiden kannattaisi pureskella tuo esimerkki joka kantilta puhki?

Henkilökohtaisesti olen silti vähän epäileväinen Islannin soveltuvuudesta Suomelle malliksi. En osaa perustella miksi, mutta ei anneta sen haitata. En yleensä osaa perustella mielipiteitäni muutenkaan.

Onko muita jälkikeynesiläisyyden toimivuudesta todistavia todellisia esimerkkejä?
 
Indica sanoi:
Se että ihan kaikkien pitäisi muuttaa stadiin tonnin vuokrille ei vaan mahdu meikän järkeen. Ja ei työttömyys siitä Suomessa johdu että ihmiset on ihan vitun laiskoja (osa on) mutta enemmänkin näkisin korkean verokiilan, kilpailukyvyttömien tuotteiden ja Euroopan laajuisen kriisin yhdistelmänä.

Isoin taloudellinen riski on opiskella 5 vuotta kunnon tutkintoa ja joutua Lidlin kassalle koska työttömät nyt vaan pitää laittaa 9 eurolla päivä paskaduuneihin ja romuttaa koko loppu-ura.
Suosittelen ihan vakavasti harkitsemaan mitä opiskelee ja olemaan (inho)realistinen työllisyyden suhteen. Ei kannata väkisin uskoa että kannattaa opiskella mitä haluaa ja kulttuurintuottajia aina tarvitaan opiskelu kannattaa aina ja niin edelleen.

Ehkä ennen on kannattanut, nyky massamaistereista suuri osa tulee pettymään rankasti

E: siis oma vika! En minä sano että liikakoulutetut pätkätyöläiset olisi yhteiskunnan uhreja. Mutta kyl esim lukioiden opinto-ohjaus ja oppilaitosten mainoksista ei hirveän totuuden mukaista kuvaa saa ja 18-19vuotiaiden arvostelukyky ei välttämättä ole kovin timanttia. Mutta oma valinta ja sen kanssa sitten pitää ihmisen elää, mutta ei se sillä parane että koulutetaan ihmisiä helvetisti ja sitten niitä laitetaan kortistosta ilmaistyöpajoille.
Click to expand...
Mua itteä harmittaa eniten peruskoulunsa päättävien puolesta kun opinto-ohjaus varsinkin pienemmillä paikkakunnilla (missä itse kävin 9. luokan) on mitä on. Mainostetaan paljon tietämätöntä nuorta amiksen merkonomi-linjalla, joojoo tehdään susta tyttö kuules kaupan alan ammattilainen alalle, jolta löytyy massakoulutettuja tradenomeja sekä kauppatieteen maistereita. Mikä järki tässä nyt on?

Ammattikorkeakoulutkin ovat yhtiöitä, jonka päätarkoituksena on tehdä voittoa. Lisätäänpä siis aloituspaikkoja kaupan alalle, jonka koulutus on halpaa koululle ja samalla saadaan valtion täydet tuet. Eihän sillä ole mitään väliä työllistyyks nää tyttelit ja jätkät kunhan yhtiön olemassaolo säilyy. En tiedä sitten millasia idiootteja opetusministeriöstä löytyy kun ovat menneet tähän mukaan. Vertailun vuoksi lääketieteellisen paikkoja lisättiin Helsinkiin kokonaiset neljä (4) vaikka lääkäreistä on varsinkin syrjäseuduilla huutava pula. Serkkutyttö on valmis kandi ja jo nyt vois mennä tekemään kesäsijaisuuksia Itä-Suomeen pikku kunnille hirvittävällä kuukausiliksalla. Kaupallisen puolen paikkoja taas lisättiin jo kolminumeroisella luvulla.
 
PappAna sanoi:
Islanti on kyllä mielenkiintoinen tapaus: oma pieni valuutta, pankkien annettiin kaatua ja ulkomaisille tallettajille haistatettiin pitkät. Lainaa saatiin silti ja korkotasokin tasottui yllättävän pian. Eikö nimenomaan suomalaisten kansantaloustieteiljöiden kannattaisi pureskella tuo esimerkki joka kantilta puhki?

Henkilökohtaisesti olen silti vähän epäileväinen Islannin soveltuvuudesta Suomelle malliksi. En osaa perustella miksi, mutta ei anneta sen haitata. En yleensä osaa perustella mielipiteitäni muutenkaan.

Onko muita jälkikeynesiläisyyden toimivuudesta todistavia todellisia esimerkkejä?
Click to expand...

Varmaan jälkikeynesläisyyden paras näyttö on länsimaiden nopea kasvu sodan jälkeen. Bretton Woods yms. Silti kovin vajaasti noita toteutettiin. Sitten tuli Reagan ja Thatcher ja 1800-luku takaisin. No liioittelen toki, mutta uskon 20 vuoden päästä tehokkaiden markkinoiden olevan harhapolku ihmiskunnan historiassa.
 
pååtta sanoi:
Varmaan jälkikeynesläisyyden paras näyttö on länsimaiden nopea kasvu sodan jälkeen. Bretton Woods yms. Silti kovin vajaasti noita toteutettiin. Sitten tuli Reagan ja Thatcher ja 1800-luku takaisin. No liioittelen toki, mutta uskon 20 vuoden päästä tehokkaiden markkinoiden olevan harhapolku ihmiskunnan historiassa.
Click to expand...

Harva tietää kuinka koordinoitu ponnistus tuo talousliberalismin nousu oli toisen maailmansodan jälkeen. Mukana oli rahoittajatahoja, useampia taloustieteen koulukuntia, eräs yhdistys joka toi näitä samanmielisiä henkilöitä yhteen jne.

Vasta viime vuosina on alkanut tulla laadukasta historiallista tutkimusta siitä miten vapaamarkkinaideologiasta ja tietyistä taloustieteen malleista sen legitimoimiseksi tuli valtavirtaa.
 
pååtta sanoi:
Varmaan jälkikeynesläisyyden paras näyttö on länsimaiden nopea kasvu sodan jälkeen. Bretton Woods yms. Silti kovin vajaasti noita toteutettiin. Sitten tuli Reagan ja Thatcher ja 1800-luku takaisin. No liioittelen toki, mutta uskon 20 vuoden päästä tehokkaiden markkinoiden olevan harhapolku ihmiskunnan historiassa.
Click to expand...

Onko taloustieteiden tutkijayhteisö näistä saavutuksista yksimielinen vai löytyykö näille vastaväitteitä? Tämä ei ole pään aukomista, kysyn vain aidosta mielenkiinnosta.

Edit. heitänpä tähän vielä toisen itseäni askarruttavan kysymyksen. Oli puhetta tuossa aiemmin menoelvytyksen kerroinvaikutuksesta, jonka sanottiin olevan Suomessa 1,5, jos oikein muistan. Mitä minä olen ymmärtänyt, niin menoelvytyksen teho perustuu osin positiivisen pöhinään, mikä auheutuu yksityiselle sektorille tästä menoelvytyksestä. Nythän on niin, että yksityinen sektori Suomessa on aika yksimielisesti ollut kulukarsinnan kannalla. Tämä johtunee muun muassa siitä, etteivät yksityisen toimijat luota julkisen sektorin kykyyn allokoida menoja järkeviin hankkeisiin. Onko tutkittu sitä, kuinka paljon epäluottamus poliittisiin päättäjiin syö tätä kerroinvaikutusta?
 
Sori kysymyksestä mikä ei juurikaan liity aiheeseen, mutta ei tätä varten viittinyt uuttakaan ketjua aloittaa ja netistä ei löytynyt vastausta :D Ajattelin että täällä olisi ainakin ihmisiä jotka vastauksen tietäisivät :) Eli, mitä tarkoittaa pääomatase ja miten se eroaa rahoitustaseesta?

Terv. Maanantaina yhteiskuntaopin kirjoittava
 
Tovi sanoi:
Sori kysymyksestä mikä ei juurikaan liity aiheeseen, mutta ei tätä varten viittinyt uuttakaan ketjua aloittaa ja netistä ei löytynyt vastausta :D Ajattelin että täällä olisi ainakin ihmisiä jotka vastauksen tietäisivät :) Eli, mitä tarkoittaa pääomatase ja miten se eroaa rahoitustaseesta?

Terv. Maanantaina yhteiskuntaopin kirjoittava
Click to expand...

Taloussanomien taloussanakirjasta:

Pääomatase
capital account
Yhdistelmä maan kansainvälisistä pääoman liikkeistä eli pääoman tuonnista ja viennistä vuoden aikana. Osa maksutasetta.

Pääomatase jakautuu lyhytaikaisen pääoman taseeseen ja pitkäaikaisen pääoman taseeseen.

Lyhytaikaisen pääoman taseeseen sisältyvät mm. tuontiennakot ja tuontivelat, vientisaamiset ja vientiennakot sekä valuuttapankkien lyhytaikainen pääoma.

Pitkäaikaisen pääoman taseeseen sisältyvät mm. pitkäaikaiset rahoituslainat ja toimitusluotot sekä suorat sijoitukset.

Tilastokeskusken sivuilta löytyvät nämä määritelmat kansantalouden kirjanpidossa:
Tilastokeskus - K?sitteet ja m?ritelm?t - Pääomatase
Tilastokeskus - K?sitteet ja m?ritelm?t - Rahoitustase

Oliko noissa jotain, jota pitäisi avata enemmän?
 
Joo tuon löysin kyllä. Mutta eikös erityisesti nuo pitkäaikaiset rahoituslainat ja suorat sijoitukset kuulu rahoitustaseeseen? Ainakin meidän yhteiskuntaopin kirjassamme lukee rahoitustaseem esimerkkeinä "suorat sijotukset, arvopaperisijoitukset ja muut sijoitukset" sekä "vaihtotaseen alijäämän rahoitus ulkomailta" eli pitkäaikainen rahoituslaina(?) toisinsanoen?
 
Eikö kukaan asiaa oikeasti tunteva ole vastannut Toville! Toivottavasti en sekoita sua pahemmin:

Käsittääkseni kansantalouden kirjanpidon rahoitustase kuvaa vaihtotaseen alijäämän rahoitusta tai ylijäämän sijoittamista. Se koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista sekä keskuspankin valuuttavarannon muutoksista. Näinhän se kirjasikin sanoo.

Pääomatase sisältää puolestaan pääomansiirtoja. Ei muuta.
 
Missäs se suuri työvoimapula on jolla niin kovasti peloteltiin jo 15 vuotta takaperin? Ehkä täällä menis nyt helvetisti paremmin kun ei olis otettu maahanmuuttajia ja työttömyysluvut olis huomattavasti pienemmät. Olis varmasti jonkin verran hidastanut kasvua tietyllä aloilla mutta katottiinkohan kuitenkaan kaikki kortit ja onko tämä edullinen työvoima loppupeleissä kuitenkaan niin halpaa veronmaksajille.
 
Back
Ylös Bottom