Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Esimerkiksi jenkkien autoteollisuus on menettänyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä.
Tuo on hyvä esimerkki siitä, miten keskitytään 100% voittoon firmalle, eikä mihinkään muuhun, jopa sillä uhalla, että itse myytäväksi tehtävä tuote on paska, siis teknisesti vanhanaikainen, tuhlaava, kilpailijoitaan turvattomampi, huonompi ajaa ja laatuvaikutelma surkea. Noissa asioissa japanilaiset ja saksalaiset autot menivät jo 70-luvulla jenkkien ohi ja sieltäpä se jenkkiautojen alamäki alkoikin, jopa heidän omilla markkinoillaan. Eikä ihme. Sitten taas Apple on nykyajan aika hyvä esimerkki oikeaan/olennaiseen asiaan (käyttöjärjestelmän helppo käytettävyys) keskittymisestä ja siitä, miten se sitten palkitsi, koska juuri sitä kuluttajat halusivat.

Toisaalta Suomessa ehkä joskus keskitytään vähän liikaakin VAIN tuotteen tekniseen laatuun. Sekin on tärkeää, ei sillä. Silti, aika paljon pitäisi pistää energiaa ja aikaa siihenkin, että miten saadaan sama laatu kuin kilpailijoilla, mutta pari pykälää halvemmalla. Sitenkin voi pärjätä, vrt. 2000-luvulla automarkkinoilla Skoda ja korealaiset.
 
Nää yritys ja niiden johtaja esimerkit ovat siinä mielessä huonoja että markkinajohtajan/johtajien paikka tuppaa aina olemaan tuulinen. Sama minkälainen huippu johtajisto on johtamassa yritystä.

Hyvänä esimerkkinä Microsoft. Ja trust me, alle kymmenen vuoden sisällä Apple on "huono" yritys omistajilleen verrattuna tähän päivään. Näin se vain kapitalismi toimii ja on toistaiseksi estänyt monopoli asemat maapallon kokoisilla rajallisilla markkinoilla. Google uhkaa ensimmäistä kertaa vakavasti tätä lain alaisuutta mutta eiköhän siinäkin markkinoiden vastareaktio korjaa tilannetta jossain vaiheessa kilpailijoiden eduksi.
 
Mutta onpa sitä kysyntääkin johtajista isossa maassa aivan eri malliin kuin piskuisessa Suomessa. Ei niitä lahjakkuuksia missään kaikille riitä. Noita lainauksesi sanoilla voisi parjata aivan samalla tavalla myös jenkkejä. Sieltäkin löytyy lukmerkitystäpieniä, isoja ja giganttisia firmoja, joita on johdettu typerästi. Esimerkiksi jenkkien autoteollisuus on menettänyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä.

Kertooko sama logiikka myös sen, että pienessä Suomessa on myös ihan paskat duunarit, koska duunareiden talen pool on niin pieni?

Suomessa on vielä melkoinen hyväveli kerho yritysten johdossa monesti. Duunarit ovat varmaan keskimäärin paremmin koulutettu Suomessa kuin USA:ssa. En tiedä, tälläinen kutina vaan on. Vielä lahjattomuus ei niin haittaa perushommissa. Yrityksen johdossa tällä on merkitystä. Pienessä maassa kun on rajallinen määrä firmoja niin olisi olennaista, että niitä johtaa oikeasti parhaat kyvyt eikä hyvät veljet.
 
Nää yritys ja niiden johtaja esimerkit ovat siinä mielessä huonoja että markkinajohtajan/johtajien paikka tuppaa aina olemaan tuulinen. Sama minkälainen huippu johtajisto on johtamassa yritystä.

Hyvänä esimerkkinä Microsoft. Ja trust me, alle kymmenen vuoden sisällä Apple on "huono" yritys omistajilleen verrattuna tähän päivään. Näin se vain kapitalismi toimii ja on toistaiseksi estänyt monopoli asemat maapallon kokoisilla rajallisilla markkinoilla. Google uhkaa ensimmäistä kertaa vakavasti tätä lain alaisuutta mutta eiköhän siinäkin markkinoiden vastareaktio korjaa tilannetta jossain vaiheessa kilpailijoiden eduksi.

On totta, että huipulla on tuulista, mutta kilpailun kovuudella on huono selittää giganttisia virheitä, jotka ovat tiputtaneet valtavia firmoja kanveesiin. Näin varsinkin silloin, jos amatööritkin ovat havainneet ja varoittaneet näistä ongelmista. Eikä tässä tarvitse puhua mistään nopeasti muuttuvan tuoreen alan markkinajohtajuudesta vaan ainakin itse puhun johtamisesta ihan yleisesti. Joku muutaman vuoden välein teknologiavallankumouksia läpi käyvä ala on varmasti jatkuvan muutoksen alla, mutta kypsempään ikäään ehtineillä aloilla on kyllä firmoja, jotka ovat väistelleen katastrofit vuosikymmenien ajan. Toki aina voi olla huonompiakin kausia syystä tai toisesta, mutta niihinkin voi reagoida monella tavalla. Tässä esimerkki väärästä tavasta reagoida.
 
Vielä lahjattomuus ei niin haittaa perushommissa. Yrityksen johdossa tällä on merkitystä.
Tuossa ilmeisesti myönnät suomalaisten duunareiden olevan lahjattomia, mutta pidät sitä merkityksettömänä. Mielenkiintoinen näkemys. Hyvävelikerhot kokoontuvat kyllä maailmallakin. Ford meni yli sata vuotta perustamisensa jälkeen aivan kuralle Fordin ollessa CEO.


Mielestäni lahjakkuuksia on lähtökohtaisesti isossa ja pienessä maassa saman verran suhteessa maan tarpeeseen. Tuota tasapainoa voi toki heiluttaa sellaiset asiat kuten muuttoliike. Lahjakkaat ovat nopeita liikkeissään ja monesti suuntaavat sellaisiin maihin, joissa lahjakkuutta arvostetaan. Esimerkiksi Sveitsi ja Jenkkilä ovat takuulla tässä pärjänneet paljon paremmin kuin Suomi, jossa lahjakkuutta pyritään kurittamaan yhä enenevässä määrin. Suomi sen sijaan saa nurkkiin notkumaan kaikenlaisia joutilaita ja syöpäläisiä nautiskelemaan solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Jos maan koko olisi tärkeä tekijä, niin Euroopassa jengin pitäisi ajaa Ladalla, surffailla Yandexin kautta ja fanittaa Alla Pugachevaa.
 
Tuo on hyvä esimerkki siitä, miten keskitytään 100% voittoon firmalle, eikä mihinkään muuhun, jopa sillä uhalla, että itse myytäväksi tehtävä tuote on paska, siis teknisesti vanhanaikainen, tuhlaava, kilpailijoitaan turvattomampi, huonompi ajaa ja laatuvaikutelma surkea.
Amerikkalaisia autofirmoja ei kyllä ajanut tuohon tilaan voitontavoittelu, vaan menneinä vuosikymmeninä liittojen kanssa solmitut liian avokätiset eläkediilit.
 
Tuossa ilmeisesti myönnät suomalaisten duunareiden olevan lahjattomia, mutta pidät sitä merkityksettömänä. Mielenkiintoinen näkemys. Hyvävelikerhot kokoontuvat kyllä maailmallakin. Ford meni yli sata vuotta perustamisensa jälkeen aivan kuralle Fordin ollessa CEO.


Mielestäni lahjakkuuksia on lähtökohtaisesti isossa ja pienessä maassa saman verran suhteessa maan tarpeeseen. Tuota tasapainoa voi toki heiluttaa sellaiset asiat kuten muuttoliike. Lahjakkaat ovat nopeita liikkeissään ja monesti suuntaavat sellaisiin maihin, joissa lahjakkuutta arvostetaan. Esimerkiksi Sveitsi ja Jenkkilä ovat takuulla tässä pärjänneet paljon paremmin kuin Suomi, jossa lahjakkuutta pyritään kurittamaan yhä enenevässä määrin. Suomi sen sijaan saa nurkkiin notkumaan kaikenlaisia joutilaita ja syöpäläisiä nautiskelemaan solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.

Jos maan koko olisi tärkeä tekijä, niin Euroopassa jengin pitäisi ajaa Ladalla, surffailla Yandexin kautta ja fanittaa Alla Pugachevaa.

Tarkoitan vaan, että Suomen kokoinen maa on alttiimpi hyvien veljien hönöilylle kun firmoja on vähän. Duunarihommissa harvemmin tarvitsee olla ruudinkeksijä.
 
Amerikkalaisia autofirmoja ei kyllä ajanut tuohon tilaan voitontavoittelu, vaan menneinä vuosikymmeninä liittojen kanssa solmitut liian avokätiset eläkediilit.

Otetaanpa vaikka GM esimerkiksi:

  • jengi menetti kiinostuksensa volyymimerkkeihin Chevy ja Opel/Vauxhall, koska UAW
  • Saabin kanssa ei tehty yhtään oikeaa päätöstä vaan pyrittiin kilpailemaan saksalaisten premiumeiden kanssa nimeämällä Opel uudestaa, koska UAW
  • Saksan premiumit söivät Caddyn ja Buickin kotimarkkinoillaan, koska UAW
  • Caddyn Euroopan valloituksen syömähammas oli uudelleen nimetty Saab, joka taasen oli uudelleen nimetty Opel, koska UAW
  • Tojo voi nokan edestä hybridimarkkinat ja myöhässä markkinoille tuotiin suurikulutuksinen hybridimalli, koska UAW
  • Näinä voimakkaasti päästöjä seuraavina aikoina mallit hyvin monet GM:n mallit ovat ylipainoisia, koska UAW
  • jne

En millään pysty näkemään GM:n ongelmia ainoastaan liiton kanssa tehtyjen sopimusten tuloksena, vaan kyllä siellä on kustu hommat monessa muussakin suhteessa. Näkeehän sen nyt vaikka siitäkin, että suurissa trendeissä kuten päästöt, yhden pohjalevyn strategia ja uudet autoluokat, on tultu parhaimmillaankin pahasti myöhässä.
 
Tarkoitan vaan, että Suomen kokoinen maa on alttiimpi hyvien veljien hönöilylle kun firmoja on vähän. Duunarihommissa harvemmin tarvitsee olla ruudinkeksijä.

Ei siellä raksalla tai pajalla ruutia keksiä tarvitse, mutta on se vaan pirunmoinen etu kun hitsari vetää luotettavasti kunnon saumaa ja muurarin kiinnittämät laatat eivät varise hetken päästä alas. Tarvittava vaatimustaso ja taidot tietenkin poikkeavat duunarilla siitä, mitä megafirman CEO:lta tarvitaan, mutta ei se millään tavalla poista sitä, etteikö molemmilla tasoilla lahjakkuudesta olisi hyötyä.
 
Ongelmana Suomessa on vielä duunareiden keskuudessa esiintyvää hälläväliä asennetta. Potkuja kun ei saa edes krapula päiviä viettämällä kunhan muistaa ettei tule kännissä töihin ja kovimpien kannattaa alkaa hakemaan valtaa ammattiyhdistys aktivistina käy helposti että motivaatio laulaa sen lauluja joiden leipää syö jää pieneksi.

Toki tämäkin on johtajien vika. Jotku ratkaisee siirtämällä tehtaan hevon kuuseen mutta eipä kehu sitäkään ratkaisua ammattiyhdistysliike.
 
Ongelmana Suomessa on vielä duunareiden keskuudessa esiintyvää hälläväliä asennetta. Potkuja kun ei saa edes krapula päiviä viettämällä kunhan muistaa ettei tule kännissä töihin ja kovimpien kannattaa alkaa hakemaan valtaa ammattiyhdistys aktivistina käy helposti että motivaatio laulaa sen lauluja joiden leipää syö jää pieneksi.

No ei tuo nyt mun mielestä Suomen systeemin suuria ongelmia ole. Jos jätetään Saksaa puhuva alue pois laskuista, niin missä ne duunarit ovat erityisen vastuuntuntoisia? Ei sekään kovin motivoi särmäämään, jos nopeasti kehittyvillä markkinoilla riittää vetoa yllin kyllin. Jos potkut tulee, niin viimeistään seuraavana päivänä on jo nimi uudessa työsopparissa.

- - - Updated - - -

Tarkoitan vaan, että Suomen kokoinen maa on alttiimpi hyvien veljien hönöilylle kun firmoja on vähän.

Päteekö sama myös duunareihin? Suomen kokoinen maa on alttiimpi jämäpoolista poimittujen duunareiden hölmöilyille, koska firmoja on vähän.
 
Jo eteläisessä naapurissamme tehtaan lattialla palkka voi olla helposti tuplat riippuen henkilöstä ja toisaalta mitään ay pätemis oksaa ei ole joka aiheuttaa sen että pätevä henkilöstö pyrkii oikeasti pätemään ja näin ollen parantamaan omaa taloudellista hyvinvoitia.

Ei sillä että kyllä Suomessakin muutama prosentti työntekijöistä on harvinaisen särmää vaikka heidän palkitsemisensa tupla palkalla on monessa tapauksessa mahdotonta. Tosin nykyään yyteri aikaan voi toki se työpaikka olla varmimmasta päästä palkintona ...
 
Eikö sinun mielestäsi 1991 alkanut Suomen lama ollut koko yhteiskunnan ongelma? Tai 2008 USAn lama, joka ei vieläkään ole ohi. Menestyviä yrityksiä kaatuu lamassa sillä tavalla, että niiden asiakkaat joutuvat maksukyvyttömiksi laman seuraksena, jolloin yritys ei saa suorituksia jo toimitetuista palveluista tai tavaroista.

Riippuu siitä, minkä kaiken lasket laman alle. Valtion toimet ovat yhteiskunnan ongelma. Huonot sijoitukset ovat sijoittajien ongelmia. Jos yrityksellä ei ole maksavia asiakkaita, niin millä perusteella se on menestyvä? Se ehkä oli menestyvä toisenlaisessa markkinatilanteessa. Jos se on edelleen menestyvä ja kärsii vain pääomapulasta, niin sijoittajia löytyy.
 
Riippuu siitä, minkä kaiken lasket laman alle. Valtion toimet ovat yhteiskunnan ongelma. Huonot sijoitukset ovat sijoittajien ongelmia. Jos yrityksellä ei ole maksavia asiakkaita, niin millä perusteella se on menestyvä? Se ehkä oli menestyvä toisenlaisessa markkinatilanteessa. Jos se on edelleen menestyvä ja kärsii vain pääomapulasta, niin sijoittajia löytyy.

En ihan ehkä onnnistu saamaan kiinni ajatuksestasi. Ajatteletko, että on olemassa yrityksiä, jotka ovat menestyviä kaikissa tilanteissa ja kaikissa markkinoissa? Eikö tämä ole utopia?

Oletko sitä mieltä, että yhteiskunta = valtio? Vai mitä tarkoitit sillä, että "valtion toimet ovat yhteiskunnan ongelma, sijoitukset sijoittajien ongelma."

Toimivatko "valtio","yhteiskunta" ja "sijoittajat" sinusta jotenkin omissa maailmoissaan erillään toisistaan vaikuttamatta toisiinsa? Voivatko "valtion" ongelmat sinusta mitenkään aiheuttaa ongelmia "sijoittajille" tai päinvastoin. Toimiiko "yhteiskuntakin" jotenkin "sijoittaista" irrallisena?
 
En millään pysty näkemään GM:n ongelmia ainoastaan liiton kanssa tehtyjen sopimusten tuloksena, vaan kyllä siellä on kustu hommat monessa muussakin suhteessa. Näkeehän sen nyt vaikka siitäkin, että suurissa trendeissä kuten päästöt, yhden pohjalevyn strategia ja uudet autoluokat, on tultu parhaimmillaankin pahasti myöhässä.
Jos nyt jätetään noi GM:n euromerkit pois analyysistä, niin pohjalla oli toki huonoa kuluttaja maun seurantaa 90-luvulla, jolloin firmat kaivoivat tuon eläkepommin itselleen lähinnä pönkittääkseen osakekurssiaan. Tämän jälkeen USAssa kolme isoa automerkkiä joutuivat keskittymään isokatteisiin tuotteisiin kuten katumaastureihin, koska pikkuautojen katteella firmat tekivät tappiota USAssa toimivia ulkomaisten firmojen tehtaita kovemman yksikkökulurakenteensa takia. Tässä tuolla isolla eläkerahastovajeella oli iso merkitys.

Aina kun jollain alalla tapahtuu disruptioita, ovat johtavat firmat hitaimpia reagoimaan. USAlaiset autotehtaat 70-luvulla ovat tästä hyvä esimerkki.
 
Ajatteletko, että on olemassa yrityksiä, jotka ovat menestyviä kaikissa tilanteissa ja kaikissa markkinoissa? Eikö tämä ole utopia?

En ymmärrä, miksi edes tuhlaat aikaasi tuollaisen kyselyyn. Olkinuket verissä? Jos yhtiö ei menesty, niin se ei ole menestyvä yritys. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?

Oletko sitä mieltä, että yhteiskunta = valtio? Vai mitä tarkoitit sillä, että "valtion toimet ovat yhteiskunnan ongelma, sijoitukset sijoittajien ongelma."

Jälleen aivan käsittämättömiä kysymyksiä. Valtion toimet aiheuttavat yhteiskunnallisia ongelmia = haittaavat yhteiskunnan toimintaa.

Toimivatko "valtio","yhteiskunta" ja "sijoittajat" sinusta jotenkin omissa maailmoissaan erillään toisistaan vaikuttamatta toisiinsa? Voivatko "valtion" ongelmat sinusta mitenkään aiheuttaa ongelmia "sijoittajille" tai päinvastoin. Toimiiko "yhteiskuntakin" jotenkin "sijoittaista" irrallisena?

Lisää niin todellisuudesta kuin minunkin kirjoituksistani irrallisia kysymyksiä. Valtion ongelmat ovat valtion ongelmia (eivät yhteiskunnan) ja vain valtion toimet aiheuttavat yhteiskunnallisia ongelmia. Sijoittajat ovat osa yhteiskuntaa jos et tiennyt. Mistä sä kuvittelet yhteiskunnan koostuvan ellei ihmisistä?

Vieläkään et ole kyennyt perustelemaan, miten sijoittajien huonot sijoitukset ovat koko yhteiskunnan ongelma eivätkä vain sijoittajien ongelma. Tai sitä miten tappiollinen yritys on mielestäsi menestyvä.
 
Vieläkään et ole kyennyt perustelemaan, miten sijoittajien huonot sijoitukset ovat koko yhteiskunnan ongelma eivätkä vain sijoittajien ongelma. Tai sitä miten tappiollinen yritys on mielestäsi menestyvä.

Jollain tasolla ehkä saan kiinni ajatuksestasi. Tietenkään ei ole niin, että yhteiskunnan pitäisi rynnätä pelastamaan yksittäisiä sijoittajia, jotka ovat tehneet huonoja sijoituksia. Huonoista sijoituksista tulee yhteiskunnan ongelma esimerkiksi silloin, kun massiiviset huonot sijoitukset ovat kaataa jonkun kansatalouden rahoitussektorin. Näin kävi Suomessa 1990-luvulla, näin kävi Islannissa, Irlannissa, USAssa ja Espanjassa vimeisen viiden vuoden aikana. Kaikissa näissä maissa tahoitussektorin kriisi johtui huonoista sijoituksista, ei niinkään valtion tuhlailusta. Kun kriisi syveni riittävästi, valtion oli rynnättävä apuun taatakseen rahoitussektorin toimivuus.

Kannattamaton yritys on tietenkin kannattamaton.Yritys voi myös olla kannattava, mutta se joutuu likviditeettikonkurssiin, mikäli sen asiakkaat joutuvat maksukyvyttömäksi. Näin voi käydä yllättävissä valuuttakurssien heilahteluissa, kiinteistökriiseissä ja vaikkapa raaka-aineiden hintojen laskuissa. Tällainen tilanne voi tulla eteen myös joillekin kannattaville yrityksille lainsäädännön äkillisessä muutoksessa.
 
Tietenkään ei ole niin, että yhteiskunnan pitäisi rynnätä pelastamaan yksittäisiä sijoittajia, jotka ovat tehneet huonoja sijoituksia. Huonoista sijoituksista tulee yhteiskunnan ongelma esimerkiksi silloin, kun massiiviset huonot sijoitukset ovat kaataa jonkun kansatalouden rahoitussektorin. Näin kävi Suomessa 1990-luvulla, näin kävi Islannissa, Irlannissa, USAssa ja Espanjassa vimeisen viiden vuoden aikana. Kaikissa näissä maissa tahoitussektorin kriisi johtui huonoista sijoituksista, ei niinkään valtion tuhlailusta. Kun kriisi syveni riittävästi, valtion oli rynnättävä apuun taatakseen rahoitussektorin toimivuus.

Tietenkään ei pitäisi pelastaa yksittäisijä sijoittajia... ...valtion pitäisi pelastaa kaikki yksittäiset sijoittajat! Kun statisti puhuu, niin logiikalla tai faktoilla ei ole väliä. Huonojen sijoittajien tuleekin menettää rahansa. Vain siten voi tilanne korjaantua. Taantuma on välttämätön osa kaikkea kehitystä. Rahoitussektori joka on mätä tuleekin kaatua, jotta tilalle voi kasvaa terve rahoitussektori. Tosin jos valtiolla on näppinsä pelissä, niin se ei koskaan ole terve, vaan tulee kaatumaan uudestaan ja uudestaan kun valtio aina pumppaa lisää rahaa sinne ja suojelee väkivalloin sen monopoliasemaa.

Yritys voi myös olla kannattava, mutta se joutuu likviditeettikonkurssiin, mikäli sen asiakkaat joutuvat maksukyvyttömäksi. Tällainen tilanne voi tulla eteen myös joillekin kannattaville yrityksille lainsäädännön äkillisessä muutoksessa.

Jos yritys on kannattava, niin se saa sijoituksia. Valtio tietenkin tuhoaa yritysten kannattavuutta ja sen takia valtio pitäisikin ajaa alas.
 
Menestyviä yrityksiä kaatuu lamassa sillä tavalla, että niiden asiakkaat joutuvat maksukyvyttömiksi laman seuraksena, jolloin yritys ei saa suorituksia jo toimitetuista palveluista tai tavaroista.
No ei kai se nyt mitään menestysekästä bisnestä ole toimittaa tavaraa tai palveluita maksukyvyttömille asiakkaille.
 
No ei kai se nyt mitään menestysekästä bisnestä ole toimittaa tavaraa tai palveluita maksukyvyttömille asiakkaille.

Tuotanto ketjussa tulee helposti domino efekti jolloin ilman kristallipalloa on mahdotonta ennustaa maksu kyvyttömyyttä. Viimeksi tämä tapahtui 2008 esim Venäjän kaupan kanssa ja ihan turha tulla jälki viisastelemaan että Amerikan rahoitusmarkkinoiden romahtamisen ja sen johdannaisvaikutukset Venäjän kauppaan oli ennakoitavissa.

Tällä palstalla on niin helvetin viisasta porukkaa että kyllä kannattaisi alkaa johtajaksi. Helppoa olla oikeassa jos tekee sen jälkikäteen :)
 
Back
Ylös Bottom