Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Olen tullut siihen tulokseen, että Pååtta on joko töissä Helsingin Sanomien taloustoimituksessa, tai sitten innokas vasemmistoperheen peruskoululainen, joka ei ihan ole ymmärtänyt isän kirjahyllystä löytämäänsä marxilaista kirjallisuutta;

Pååtta 22.05.2014, 17:20
Luottoluokituksilla ei ole väliä.

Pååtta 23.05.2014, 21:16
Muodikkaat heitot Suomen ylipaisuneesta julkisesta sektorista on ihan hauskaa, mutta täyttä roskaa.

Pååtta 24.05.2014, 19:16
Rakenteelliset tekijät eivät velkaantumiseen niinkään vaikuta.

Pååtta 30.05.2014, 16:27
Ainakin pks:n asuntoihin pitäisi saada vuokrakatto. Vaikka 15 euroa/neliö

Pååtta 1.6.2014, 18:38
Valtion menoja ei tarvitse kattaa verotuksella.

Pååtta 1.6.2014. 18:38
Valtio siis puhtaasti lainaa itse itselleen.

Pååtta 1.6.2014, 21:24
Kreikan kriisin syy on leikkauspolitiikka, mikä on romahduttanut kokonaiskysynnän.

Vai Marx, oletpa kujalla :D Hohhoijaa. Oliko muuta kuin ad hominemia tarjota? Jos ei ole niin kehotan vaikka menemään ulos lenkille.

Edit: Vielä yleisesti kaikille: Ollaan vaan eri mieltä ja väitellään, mutta sopiiko että pidättäydytään henkilöön käyvästä paskanheitosta kokonaan? Keskustelu on kuitenkin pysynyt suhteellisen asiallisena ja omasta puolestani pahoittelen jos olen siihen jossain vaiheessa syyllistynyt.
 
Parhaimmat nettitappelut saa aikaan aiheista, mihin kumpikaan osapuoli ei ole syyllinen eikä kumpikaan osapuoli voi mitenkään vaikuttaa.
 
E: vois ottaa markan takaisin. Saksan markan.. Suomen markan track record varallisuudensäilyttäjänä ei ole kovin hyvä.

Muuttakaa turkkiin ne jotka haluaa arvottoman banaanitasavallanrahan käyttöön..;)

Et kai sä Indica sentään varallisuuttasi seteleinä patjan alla pidä?

"Suomi on konkurssissa 3 vuoden sisällä" sanoi M15 vuonna 2010. Ei ihan pitänyt kutiaan tuo, mutta ei nyt kauaksikaan mennyt. Suomi on seuraava Kreikka.
 
Et kai sä Indica sentään varallisuuttasi seteleinä patjan alla pidä?

"Suomi on konkurssissa 3 vuoden sisällä" sanoi M15 vuonna 2010. Ei ihan pitänyt kutiaan tuo, mutta ei nyt kauaksikaan mennyt. Suomi on seuraava Kreikka.

En tokikaan. Mutta esimerkiksi tilanteessa että suomessa olisi oma (heikko) valuutta olisin suht helvetin huolissani ostovoimasta tulevaisuudessa.

Yleisesti ottaen mun oma tuntuma on kyllä sellanen että viisas raha ei taida suomen markkinoille mennä..

Näyttää mun silmiin aika lailla alamäelltä tän kansantalouden tie. Ja huolestuttavaa että tätä on jatkunut vaan sen 6 vuotta ja ei ole kyllä mitään valoa ainakaan mun silmiin tunnelin päässä vielä.
 
^ Niin kauan kuin on töitä niin ostovoima taitaa olla se ykköshuoli monelle.
 
Korjauksena verot eivät voi olla nollassa tai budjetti pakkasella kokoaikaa sillä jossain vaiheessa tämä alkaa aiheuttaa inflaatiota. Tämä taso riippuu taas juurikin näistä rakenteellisista tekijöistä.
 
Minä voin puolestani myöntää, että joissakin erikoisissa tilanteissa voidaan sanoa, että valtio lainaa itseltään. Tämä tapahtuu, kun valtio myy bondinsa kotimaisille sijoittajille, eikä sillä olekaan maksun hetkellä kassassa rahaa. Tällöin valtio lainaa omalta keskuspankiltaan, joka laskee liikkeelle lisää rahaa ja valtio maksaa bondinsa pois kotimaisille velkojilleen. Tämä lisää puolestaan kierrossa olevan rahan määrää ja yleensä aiheuttaa hyperinflaation. Näin kävi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa.
 
Tuossa tilanteessa pankeilla olisi vaan enemmän keskuspankkirahaa. Sinänsä vaikuttaa korkotasoo, mutta hyperinflaatiota ei tuosta synny. Asiaa on käsitelty raha ja talous blogissa. Hyperinflaatio vaatii tuotantopuolen shokin ja yleensä muutakin epämääräistä kaaosta. Pankithan eivät lainaa keskuspankkirahaa ulos vaan selvittävät keskinäisiä maksujaan sillä.

Osteleehan keskuspankit jatkuvasti valtion lainoja avomarkkinaoperaatiossaan, mikä on about sama kuin mitä esitit, valtio on vaan siinä välissä.
 
Pååtta 30.05.2014, 16:27
Ainakin pks:n asuntoihin pitäisi saada vuokrakatto. Vaikka 15 euroa/neliö

Jos pk-seudulla on paha vuokra-asuntopula, niin täällä kyllä taattaisiin, että saataisiin siitä entistäkin pahempi. Vuokra-asuntoihin sijoittavat yksityiset kansalaiset (joillainenkin minäkin olen) käyttäisivät rahansa muuhun (itse pistäisi tuossa tapauksessa vaikka rahastoon tai osakkeisiin) ja vuokralle ostettavat sijoituskämpät vähenisivät, vuokra-asuntotuotanto laskisi entisestään kannattavuuden romahtaessa ja kämppiä ostaisivat ensisijaisesti ne, jotka aikovat itse asua niissä, yrityksille kovaan hintaan vuokraavat huoneistohotellit tai pimeästi yksityisille vuokraavat sijoittajat (jolloin menee verotulot). Tietysti myös kunnat joutuisivat ostamaan itse asuntoja saadakseen sosiaalieläteille kämppiä, kun vapaiden markkinoiden vuokra-asuntotarjonta heikentyisi vieläkin, joka ei varmasti parantaisi niiden huonoa taloustilannetta.

Eikö vieläkään kaikki usko millään, että hintasääntelystä seuraa yleensä pula, kun markkinahinta vääristyy pahasti? Vaikka asia on todettu moneen otteeseen jokaisessa sosialistimaassa tähänmennessä.
 
Valtion kannalta asunto sijoittaminen kannattaisikin tehdä vähemmän kannattavaksi. Järjetöntä että säätelyllä ja asuntojen arvon käsittelyllä vakuuksissa on luotu tilanne että iso osa on omaisuudesta on kiinni asunnoissa jotka ovat kansantalouden kannalta varsin passiivista omaisuutta.
 
Valtion kannalta asunto sijoittaminen kannattaisikin tehdä vähemmän kannattavaksi. Järjetöntä että säätelyllä ja asuntojen arvon käsittelyllä vakuuksissa on luotu tilanne että iso osa on omaisuudesta on kiinni asunnoissa jotka ovat kansantalouden kannalta varsin passiivista omaisuutta.

Vastahan valtio ryhtyi taas säätelemään asuntolainoja muun muassa asettamalla kattoja omarahaosuudelle.

Rakentaminen on noin 10-15% BKT:sta ja kulutuskysynnän lisäksi rakentaminen on toinen tärkeä talousveturi, johon voimme vaikuttaa Suomen sisällä (vientiin emme voikaan niin helposti). Eikä varmaan tarvitse erikseen kertoa, että investointi asumiseen on investointi rakentamiseen.
 
Joo mutta säätelyä ja kaavoitusta ei ole helpotettu, päin vastoin.

Kansantalouden kannalta pitäisi pyrkiä volyymin kasvuun ja monipuolisuuteen eikä arvon kasvuun vanhoilla kohteilla johtuen uusien kohteiden liian pienestä tarjonnasta.
 
Kalasatama on hyvä esimerkki siitä miksi asunnot ovat niin kalliita. Puolet asunnoista on jollain tapaa tuettua asumista. Miettikääpä miten paljon tuolla tulee asumaan yhteiskunnan rahoilla työttömiä, mamuja jne.
sornaistenniemi_hallintamuodot.png
 
Asunnon hintoihin voisi vaikuttaa myös työvoimapoliittisilla päätöksillä. Kaikki työt alkavat olemaan Helsingissä ja muu maa kuihtuu. Omakotitaloja olisi muualla tarjolla puoleen hintaan siitä, mitä joku kämäinen yksiö maksaa Hesassa. Ruuhkatkin helpottaisivat kummasti, jos esim. valtion virstotyöpaikoista siirrettäisiin puolet vaikkapa keskisuomeen. Ja yrityksille verotus kunnan mukaan. Paskimmissa kunnissa vero melkein nollaan ja pääkaupunkiseudulla tietenkin korkeammalle.
 
Asunnon hintoihin voisi vaikuttaa myös työvoimapoliittisilla päätöksillä. Kaikki työt alkavat olemaan Helsingissä ja muu maa kuihtuu. Omakotitaloja olisi muualla tarjolla puoleen hintaan siitä, mitä joku kämäinen yksiö maksaa Hesassa. Ruuhkatkin helpottaisivat kummasti, jos esim. valtion virstotyöpaikoista siirrettäisiin puolet vaikkapa keskisuomeen. Ja yrityksille verotus kunnan mukaan. Paskimmissa kunnissa vero melkein nollaan ja pääkaupunkiseudulla tietenkin korkeammalle.

Kyseessä on väistämätön rakennemuutos, joka alkoi jo joskus 50-luvulla, kun agraariyhteiskunnan purkautuminen lähti todenteolla käyntiin. Sitä vastaan potkiminen on turhaa.

Työt ovat kasvukeskuksissa, koska nuoret ja perheelliset haluavat muuttaa kasvukeskuksiin koulutuksen, parempien palveluiden sekä ihan vain kaupunkimaisen modernin elämäntavan takia. Samalla menevät yritykset, jotka hyödyntävät kasvukeskusten parempaa liiketoimintaympäristöä isoine markkinoineen, kattavaa infraa, palveluita ja runsasta osaavaa työvoimaa.

Suomi hyötyy tästä, koska
1. Ihmiset elävät tiiviimmin, jolloin tarvitaan vähemmän infraa ja palveluita ripoteltuna pitkin korpea. Voidaan investoida pienemmille alueilla ja tehdä niillä asiat kunnolla, jolloin toiminta on kustannustehokkaampaa (isommat yksiköt niin liikenteessä, palveluissa kuin infrassa)
2. Liike-elämä kukoistaa, kun yritysten, asiakkaiden ja alihankkijaketjujen välimatkat pienenevät sekä osaavaa työvoimaa on saatavilla.
2. Ympäristö ja luontokin tykkää, kun ihmisiä ja meitä palvelevia rakenteita ei ole joka neliöllä vaan voidaan keskittää haitat pienemmille alueille.

Suomen kilpailukyvyn, talouden ja luonnon kannalta olisi optimaalista, että ihmiset asuvat mahdollisimman lähellä toisiaan. Ja jos kerran luontainen kehitys on tähän suuntaan, niin hölmöähän sitä on väkisin lähteä vääntämään kelloa taaksepäin.

Asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa sillä, että hyväksytään se tosiasia, että Suomeen tulee muodostumaan isoja tiiviisti asuttuja kasvukeskuksia eikä yritetä leikkiä jotain 1500-luvun kyläyhteisöä. Kaavoitetaan reilusti tiheään, jos kerran asuntojen kauppa käy niin ja hyödynnetään sitä, että jengi viihtyy nykyään näin lähekkäin.

Monissa taloudellisesti erittäin menestyneissä maissa eletäänkin aika tiiviisti. Esimerkiksi vaikkapa Sveitsi ja Luxemburg.
 
Oletko käynyt koskaan Sveitsissä? Ensimmäinen asia mitä siellä pistää silmään on varsin epätasaiset pinnanmuodot. Väkilukuakin löytyy, Sveitsi on aika pieni alue.

Kumpi on syy ja kumpi seuraus?

Muutenkin saat Stadin kuulostamaan silicon valleyltä..

Maailma on täynnä taloudellisesti ei-menestyneitä metropoleja. Ensiksi tulee mieleen Ateena.

Sielläkin on taloa silmin kantamattomiin kun akropoliskukkulalta katsoo alas kaupunkiin..
Hieno paikka toki muuten.
 
Asunnon hintoihin voisi vaikuttaa myös työvoimapoliittisilla päätöksillä. Kaikki työt alkavat olemaan Helsingissä ja muu maa kuihtuu. Omakotitaloja olisi muualla tarjolla puoleen hintaan siitä, mitä joku kämäinen yksiö maksaa Hesassa. Ruuhkatkin helpottaisivat kummasti, jos esim. valtion virstotyöpaikoista siirrettäisiin puolet vaikkapa keskisuomeen. Ja yrityksille verotus kunnan mukaan. Paskimmissa kunnissa vero melkein nollaan ja pääkaupunkiseudulla tietenkin korkeammalle.
Tätä hajasijoitustahan on harrastettu aina Keskustan hallitusvuorojen aikana. Yleensä virasto on joutunut muuttamaan ilman työntekijöitään, mitä voidaan pitää joko hyvänä tai huonona asiana riippuen siitä, katsotaanko noihin hommiin vaadittavan jotain kokemuksen myötä kertyvää ammattitaitoa. Olisin vankasti valtion virastojen hajasijoittamisen kannalla, mikäli siirrossa palkat laskisivat kustannusvastaavasti.

Asiasta on omaakin kokemusta 80-luvulta, kun vanhempien duunipaikat heivattiin Keskustan kannatusalueelle.
 
Back
Ylös Bottom