Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Oletteko muuten huomanneet, miten poliitikkojen vastaus kaikkiin kysymyksiin on: perustetaan toimikunta/työryhmä. Mikseivät ne ikinä vastaa: tehdään päätös. Tässä on yksi esimerkki miten löysin perustein verovaroin kustannettua hallinnon läskiä saadaan hyvin lisättyä. Ja jos ei rahat riitä niin ainahan voidaan nostaa veroprosenttia.
 
Jos osakkeenomistajat haluavat maksaa ylisuuria palkkoja johdolle, niin go ahead. Omatpahan ovat rahansa.

Poliittisia suojatyöpaikkoja sen sijaan pitää karsia rankalla kädellä, koska nämä maksetaan veronmaksajien rahoista. Jatkuvat veronkorotukset, joilla suojatyöpaikat kustannetaan johtaa vaan kurjistumisen kierteeseen, kun yksityisellä sektorilla ei ole varaa tai halua palkata ketään.

Olenko minä Oy Suomi Ab:n osakkeenomistaja? Joo, tavallaan ja äänestämällä pitäisi voida vaikuttaa. Mutta paskan vitut, poliittisin perustein jaetaan johtovirko sulle mulle sulle mulle ja tietty kaverille jos oikea puoluekirja.

Yksityisissä osakeyhtiöissä saa maksaa johtajalle mitä vaan, se on tosiaankin vain osakkeenomistajien ongelma. Veronmaksajien rahoilla ei pitäisi saada rällätä tälleen.
 
On muuten perkeleen kallista tukan leikkuu Suomessa, melkein 30€. Ei tällaisilla Suomen taloutta pelasteta, mutta kertoo maan tavasta jotain. Palvelut on niin kalliita, ettö kuljetaan paskaisilla tukilla ja syödään kotona.

Helsingin seudulla on halvempaa naisihmisten mennä lautalla Tallinnaan permanentit hakemaan kuin paikallista käyttää. Ja samalla mukaan tarttuu tottakai ne kulutusviinitkin. Jettilautalla parin tunnin reissu eikä se Helsingin kampaamoiden 'taso' sitä hintaeroa oikeuta.
 
Wahlroos on myös suositellut D-vitamiinia. Voisiko devalvaatio toimia jos EKP sen päättäisi toteuttaa? Näin ei siis tule tapahtumaan, mutta entä jos tapahtuisi? Vai tarjoaisiko oma valuutta tuossa tilanteessa jotain etua?

Auttaisihan euron devalvointi EU-alueen ulkopuoliseen vientiin ainakin. Itse pidän oman valuutan (ja omaa valuuttaa) devalvointia huomattavasti parempana, tämä vaikuttaa kaikkiin vientihintoihin ja samalla varmistetaan, että Suomi ei voi joutua maksuhäiriöön.

Toki nämä voidaan saada euron kauttakin hoidettua, mutta en kovin optimistinen tämän kanssa. Tämä edellyttäisi kuripolitiikan hylkäämistä ja keskittymistä euroalueen sisäisiin vaihtotaseen epätasapainojen hoitoon. Tämä siis vaatisi nykyisten poliitikkojen täydellistä takinkääntöä ja kasvojen menetystä.

Pahinta vielä on, että Suomi on täysillä pesaamassa Saksaa, vaikka meidän paikkamme on enemmänkin reunamaana Kreikan ja kumppaneiden kanssa, vaikkei Suomi varsinainen kriisimaa (vielä) olekaan. Eli siis Suomi ajaa itselleen vahingollista politiikkaa EU:ssa. Epic Fail.
 
Olenko minä Oy Suomi Ab:n osakkeenomistaja? Joo, tavallaan ja äänestämällä pitäisi voida vaikuttaa. Mutta paskan vitut, poliittisin perustein jaetaan johtovirko sulle mulle sulle mulle ja tietty kaverille jos oikea puoluekirja.

Yksityisissä osakeyhtiöissä saa maksaa johtajalle mitä vaan, se on tosiaankin vain osakkeenomistajien ongelma. Veronmaksajien rahoilla ei pitäisi saada rällätä tälleen.

Vaaleissa ehdokkaana oleminen on niin pirun kallista, että pitää luvata rahoittajille ja tukijoille maat ja taivaat. Sitten kun poliitikoksi päästään niin lupaukset on tietenkin lunastettava: ensin maksetaan velat rahoittajille ym. tukijoille poliittisina virkanimityksinä (vrt. tapaus Ailus) ja vasta sitten jämät voidaan jakaa kansalle. Ongelmaa ei ollut vielä silloin, kun taloudessa meni hyvin ja jämät riittivät terveydenhuoltoon, eläkkeisiin, maanpuollustukseen yms. Nyt on tullut pää vetävän käteen ja kusessa ollaan.

Johtopäätökset: äänestämällä ei voi vaikuttaa.
 
Semisti ohi aiheen, mutta haastiksessa ihan mielenkiintoinen seikka teollisuuden siirtymisestä ja innovaatioiden välisestä yhteydestä, mitä voi ihan hyvin verrata Suomenkin vastaavaan.
This Is the Man Bill Gates Thinks You Absolutely Should Be Reading - Wired Science

Let’s talk about manufacturing. You say a country that stops doing mass manufacturing falls apart. Why?

In every society, manufacturing builds the lower middle class. If you give up manufacturing, you end up with haves and have-nots and you get social polarization. The whole lower middle class sinks.

You also say that manufacturing is crucial to innovation.

Most innovation is not done by research institutes and national laboratories. It comes from manufacturing—from companies that want to extend their product reach, improve their costs, increase their returns. What’s very important is in-house research. Innovation usually arises from somebody taking a product already in production and making it better: better glass, better aluminum, a better chip. Innovation always starts with a product.

Look at LCD screens. Most of the advances are coming from big industrial conglomerates in Korea like Samsung or LG. The only good thing in the US is Gorilla Glass, because it’s Corning, and Corning spends $700 million a year on research.
 
Oletteko muuten huomanneet, miten poliitikkojen vastaus kaikkiin kysymyksiin on: perustetaan toimikunta/työryhmä. Mikseivät ne ikinä vastaa: tehdään päätös. Tässä on yksi esimerkki miten löysin perustein verovaroin kustannettua hallinnon läskiä saadaan hyvin lisättyä. Ja jos ei rahat riitä niin ainahan voidaan nostaa veroprosenttia.

Tämä on ehkä Pakkiksen paras postaus 2013. :thumbs:
 
Wahlroos on myös suositellut D-vitamiinia. Voisiko devalvaatio toimia jos EKP sen päättäisi toteuttaa? Näin ei siis tule tapahtumaan, mutta entä jos tapahtuisi? Vai tarjoaisiko oma valuutta tuossa tilanteessa jotain etua?

Euroalueen vaihtotase on tasapainossa tai jopa hieman ylijäämäinen suhteessa muuhun maailmaan, kelluva valuuttakurssi pitkälti takaa tämän. Euroalueen ongelma on siis lähtökohtaisesti sisäinen, euro on liian vahva valuutta kaikille muille euromaille paitsi Saksalle.
 
Tuosta työryhmähommasta muistaakseni Iiro Viinanen sanoi joskus jossain haastattelussa että hänen kokemusten mukaan työryhmät on hyvä tapa siirtää ongelman ratkaisua tuonnemmaksi.

Sen vielä ymmärtää jos meidän vientiyritykset häviää kauppoja halvemmille kilpailijoille mutta sitä on vähän vaikea sulattaa miten ne toimivat suomalaisia alihankkijoita kohtaan.
Suomessa on paljon vientiyrityksiä jotka työllistää suomalaista alihankintateollisuutta. Suomalainen alihankintateollisuus menettää hyviä asiakkaita kun nämä päämiehet alkavat ostaa osia halvemmista maista. Kaukana sijaitsevien tehtaiden toimitusvarmuus ja laaduntuottokyky vaan tuppaa aiheuttamaan kalliitakin ongelmia joiden vaikutusta kustannuksiin ei mielletä. Monissa tapauksissa halvemmlta tuntunut toimittaja ei olekaan halvempi tai ei ainakaan merkittävästi halvempi. Kun tämmöisen lyhytnäköisyyden seurauksena suomalaiset pk-pajat menettää asiakkaita, niin semmoinen kyllä harmittaa.
 
Tuosta työryhmähommasta muistaakseni Iiro Viinanen sanoi joskus jossain haastattelussa että hänen kokemusten mukaan työryhmät on hyvä tapa siirtää ongelman ratkaisua tuonnemmaksi.

Sen vielä ymmärtää jos meidän vientiyritykset häviää kauppoja halvemmille kilpailijoille mutta sitä on vähän vaikea sulattaa miten ne toimivat suomalaisia alihankkijoita kohtaan.
Suomessa on paljon vientiyrityksiä jotka työllistää suomalaista alihankintateollisuutta. Suomalainen alihankintateollisuus menettää hyviä asiakkaita kun nämä päämiehet alkavat ostaa osia halvemmista maista. Kaukana sijaitsevien tehtaiden toimitusvarmuus ja laaduntuottokyky vaan tuppaa aiheuttamaan kalliitakin ongelmia joiden vaikutusta kustannuksiin ei mielletä. Monissa tapauksissa halvemmlta tuntunut toimittaja ei olekaan halvempi tai ei ainakaan merkittävästi halvempi. Kun tämmöisen lyhytnäköisyyden seurauksena suomalaiset pk-pajat menettää asiakkaita, niin semmoinen kyllä harmittaa.

Pidätkö sä hankinnasta vastaavia täysin idiootteina? Miksi ihmeessä tollasia perusasioita ei otettaisi huomioon ihan yhtä lailla halvemmista maista hankittaessa kuin kotimaastakin? Kukaanhan ei koskaan tilaa ensin koe-eriä ja niitä testata yms. sen hetkisen alihankkijan ollessa vielä kuviossa mukana. Laadulle ja toimitusajalla ei tietysti koskaan määritetä yhtä lailla vaatimuksia ja seurantaa... Eli ei sitä alihankkijaa vaihdeta, jos uusi ei ole paremmaksi havaittu...
 
Eikö se niin ollut, että sitä paremmin menee, mitä enemmän valtio kuluttaa? Nyt ilmeisesti Suomella menee erityisen hyvin ja homma on edelleen aivan fantastisessa nousussa.
Arvioitaessa Euroopan Unionin ja OECD-valtioiden menojen osuutta BKT:sta Suomen edellä on Euroopan komission tämänhetkisen arvion mukaan enää kaksi maata: Tanska ja Kreikka, Malinen kirjoittaa.

Ensi vuotta koskevassa ennusteessaan komissio arvioi, että Suomen valtio nousee ykköspaikalle.
Varoitus Suomelle ? ohittamassa jopa Kreikan | Uusi Suomi

- - - Updated - - -

Pidätkö sä hankinnasta vastaavia täysin idiootteina? Miksi ihmeessä tollasia perusasioita ei otettaisi huomioon ihan yhtä lailla halvemmista maista hankittaessa kuin kotimaastakin? Kukaanhan ei koskaan tilaa ensin koe-eriä ja niitä testata yms. sen hetkisen alihankkijan ollessa vielä kuviossa mukana. Laadulle ja toimitusajalla ei tietysti koskaan määritetä yhtä lailla vaatimuksia ja seurantaa... Eli ei sitä alihankkijaa vaihdeta, jos uusi ei ole paremmaksi havaittu...

Kyllä siellä vain kovin usein tehdän idioottimaisia virheitä.
 
Sen vielä ymmärtää jos meidän vientiyritykset häviää kauppoja halvemmille kilpailijoille mutta sitä on vähän vaikea sulattaa miten ne toimivat suomalaisia alihankkijoita kohtaan.
Suomessa on paljon vientiyrityksiä jotka työllistää suomalaista alihankintateollisuutta. Suomalainen alihankintateollisuus menettää hyviä asiakkaita kun nämä päämiehet alkavat ostaa osia halvemmista maista. Kaukana sijaitsevien tehtaiden toimitusvarmuus ja laaduntuottokyky vaan tuppaa aiheuttamaan kalliitakin ongelmia joiden vaikutusta kustannuksiin ei mielletä. Monissa tapauksissa halvemmlta tuntunut toimittaja ei olekaan halvempi tai ei ainakaan merkittävästi halvempi. Kun tämmöisen lyhytnäköisyyden seurauksena suomalaiset pk-pajat menettää asiakkaita, niin semmoinen kyllä harmittaa.

Et tiedä mistä puhut. Tällä hetkellä enää monien konepaja alihankinta komponenttien osalta Suomessa ei ole edes tarjontaa ja jos on toimitusajat on aivan käsittämättömän pitkät ja kustannustaso korkea. Suomessa toimitusajat monille erikoisemmille komponenteille on jopa 5-6 kk kun kilpailijoilla ulkomailla n. 2 kk.

Suomen teollisuuden laatukin ainakin teknologiateollisuuden puolella on pelkkä myytti. Löytyy hyviä pajoja mutta niin löytyy paskojakin. Ihan samalla tavoin kuin ulkomailta. Mutta lähes aina hinta ja toimitusaika on ulkomaalaisilla firmoilla parempi kuin suomalaisilla. Ainoastaan yksittäiskappaleet kannattaa teettää Suomessa.

Väitän että lähes jokainen firma joka ostaa alihankintaa esimerkiksi Aasiasta harrastaa myös jälkilaskentaa joten väitteet toiminnan todellisesta kannattamattomuudesta suomalaisia kilpailijoita vastaan on vailla todellisuuspohjaa.

e: tästä asiasta lähtee heti kierrokset mulla päälle kun olen seurannut viimeiset 15 vuotta kehitystä ja esimerkiksi omalla kohdalla 90% kotimaisuus alihankinnassa on muuttunut samassa ajassa 95% ulkomaalaisuudeksi. Tällä hetkellä jos voluumia pitää ostaa, ja jotain muuta kuin metri- tai ämpäritavaraa niin suomesta ei viitsi edes tsekata. Enkä ole ainut jolla on vastaavat kokemukset. Asioista tulee puhuttua esim pörssifirmojen ostajien kanssa aika paljon.
 
Eikö se niin ollut, että sitä paremmin menee, mitä enemmän valtio kuluttaa? Nyt ilmeisesti Suomella menee erityisen hyvin ja homma on edelleen aivan fantastisessa nousussa.

Varoitus Suomelle ? ohittamassa jopa Kreikan | Uusi Suomi

- - - Updated - - -



Kyllä siellä vain kovin usein tehdän idioottimaisia virheitä.

Eiköhän nämä ole käyty jo läpi ihan riittävän monta kertaa. Toki sitä voi trollailla jos argumentit loppuu kesken. Fakta on se, että Suomi on budjetoimassa ylijämäistä budjettia ensi vuodelle. Aiemmin mainituista syistä johtuen sitä ei tulla saavuttamaan ja "tuhmat sudeluvut" muuttuvat entistä suuremmiksi.
 
Väitän että lähes jokainen firma joka ostaa alihankintaa esimerkiksi Aasiasta harrastaa myös jälkilaskentaa joten väitteet toiminnan todellisesta kannattamattomuudesta suomalaisia kilpailijoita vastaan on vailla todellisuuspohjaa.

e: tästä asiasta lähtee heti kierrokset mulla päälle kun olen seurannut viimeiset 15 vuotta kehitystä ja esimerkiksi omalla kohdalla 90% kotimaisuus alihankinnassa on muuttunut samassa ajassa 95% ulkomaalaisuudeksi. Tällä hetkellä jos voluumia pitää ostaa, ja jotain muuta kuin metri- tai ämpäritavaraa niin suomesta ei viitsi edes tsekata. Enkä ole ainut jolla on vastaavat kokemukset. Asioista tulee puhuttua esim pörssifirmojen ostajien kanssa aika paljon.

Mitä indikaattoreita jälkilaskennassa seurataan ja mitä indikaattoreita nämä muut ostajat seuraavat kun perustelevat kantansa?
Annatko esimerkkejä osista jotka saa muualta halvemmalla ja nopeammin ja kerrotko mitä nämä muut maat ovat?
Ei minulla ole läheskään niin pitkää ja laajaa kokemusta kuin sinulla enkä yritä päteä mutten silti ihan purematta niele kaikkea tuota mitä kirjoitat.

ps. mika1979:lle sen verran että luotatko todella uuteen toimittajaan siirryttäessä pelkkään koe-erään? Huomioitko kustannuksia seurattaessa myös välilliset kustannukset?
 
^ Juttelin joku aika sitten oman asiakkaani kanssa eräästä valukomponentista, jota tilataan Kiinasta. Laatu on kuulemma niin huonoa, että vain puolet valuista kelpaa käyttöön. Hinta on kuitenkin neljäsosa suomalaisesta, joten tuo kannattaa silti. Voihan olla, että jollain sinivalkoisella algoritmilla suomalainen saadaan halvemmaksi, mutta näin hankintapäätöksiä käytännössä tehdään.

Kannattaa myös miettiä ihan omia ja läheistensä kulutusvalintoja. Ostatko suomalaisia tuotteita, koska ne ovat lopulta halvempia? Jos tarvitset vaikkapa huonekaluja, niin otatko yhteyttä kotikylän puuseppään ja tilaat "ikuiset" huonekalut? Nehän maksaa aika paljon, mutta kestävät perinnöksi seuraaville sukupolville? Vai menetkö IKEAAn ja ostat halvalla tavaraa, jolla selvitään eteenpäin taas muutama kvartaali?
 
^ Juttelin joku aika sitten oman asiakkaani kanssa eräästä valukomponentista, jota tilataan Kiinasta. Laatu on kuulemma niin huonoa, että vain puolet valuista kelpaa käyttöön. Hinta on kuitenkin neljäsosa suomalaisesta, joten tuo kannattaa silti. Voihan olla, että jollain sinivalkoisella algoritmilla suomalainen saadaan halvemmaksi, mutta näin hankintapäätöksiä käytännössä tehdään.

Kannattaa myös miettiä ihan omia ja läheistensä kulutusvalintoja. Ostatko suomalaisia tuotteita, koska ne ovat lopulta halvempia? Jos tarvitset vaikkapa huonekaluja, niin otatko yhteyttä kotikylän puuseppään ja tilaat "ikuiset" huonekalut? Nehän maksaa aika paljon, mutta kestävät perinnöksi seuraaville sukupolville? Vai menetkö IKEAAn ja ostat halvalla tavaraa, jolla selvitään eteenpäin taas muutama kvartaali?

Sen verran otan kantaa tähän teollisuuden kannattavuuskeskusteluun, että mun mielestä peli on menetetty perusteollisuudessa halpatuotantomaihin verrattuna. Itse en edes ainakaan kaipaa Kiinan oloja tänne, jossa tehtaiden työntekijät hyppii ikkunoista, koska on käytännössä orjia maansa tehtaissa.

Sen sijaan minun mielestäni Suomen pelastus ja ongelmat liittyy yrittäjyyteen. Suomen viime vuoden yksi parhaiten tienanneista oli pizza-onlinen perustaja, jonka tienasi kolme miljoonaa myymällä lafkan. Valtio nappasi tästä luonnollisesti kolmasosan itselleen. Mutta mitä olisikaan tapahtunut, jos yritys olisi mennyt konkkaan niin kuin niin usein valtion avustuksella käy. Olisiko yrittäjällä ollut minkään valtakunnan työttömyysturvaa tai muita etuja, jotka poliitikot ovat ääniä kalastellessaan palkkatyöntekijöille suoneet? Tuskinpa vain. On mielestäni huutava vääryys, että valtio kyllä muistaa voittajat verotuksessa, mutta häviäjät jätetään täysin tyhjän päälle.

Suomen pelastus piilee siinä, että sadasta aloittavasta yrityksestä ehkä pari kolme tulee tulevaisuudessa työllistämään useita kymmeniä ihmisiä. Haaste on saada nämä sata yritystä syntymään eikä valtio ainakaan nykyisellä politiikallaan auta tässä uuden luomisessa yhtään.
 
Mitä indikaattoreita jälkilaskennassa seurataan ja mitä indikaattoreita nämä muut ostajat seuraavat kun perustelevat kantansa?
Annatko esimerkkejä osista jotka saa muualta halvemmalla ja nopeammin ja kerrotko mitä nämä muut maat ovat?
Ei minulla ole läheskään niin pitkää ja laajaa kokemusta kuin sinulla enkä yritä päteä mutten silti ihan purematta niele kaikkea tuota mitä kirjoitat.

Jälkilaskenta kattaa käytännössä kaiken, esimerkiksi sisäiset tarkastus ja korjauskulut. Jopa matkustuskulut lasketaan kokonaisuuteen.

Kovin kilpailukyky Suomen ulkopuolella on valu- ja tae osissa ja niiden jatkojalostuksessa. Sekä uusien tuotteiden ylös ajossa. Monia valuosia ei euroopasta enää edes saa jos voluumit eivät ole riittäviä (satoja tuhansia tai miljoonia) ja vaikka saisi niin kustannus ja toimitusaika on kilpailukyvytön. Siis eu:ssa. Suomi on ko komponettien osalta aivan ulkona. Tällä hetkellä valimot ja takomot ovat ajaneet tuotantoa alaspäin niin paljon että tilaukset pitää olla puolen vuoden päähän sisässä. Ja toimitusajat heittävät siitä huolimatta, mikä on muuten yksi iso elementti laadussa. Suomesta et yksinkertaisesti pysty ostamaan valmiiksi koneistettua valu tai tae komponenttia niin että hinta ja toimitusaika olisi edes etäisesti kilpailukykyinen.

Täytyy ymmärtää että alihankinnassa pitää pyrkiä ulkoistamaan tarvittavan suuria kokonaisuuksia jotta hallinta on järjellistä, laadunvalvonta mahdollista ja lopputulos mahdollisimman kilpailukykyinen. Itse en viitsisi raaka valua ilman jalostusta Aasiasta edes ostaa, on se niin vittumaista (kokemusta on). Mutta kilpailukyky kertaantuu joka jalostusarvon muodostuksen kohdalla jolloin sopivan kokonaisuuden hankkimalla hinta on kilpailukykyinen, logistiikka helposti hallittavissa ja mikä parasta, laatu voidaan tarkastaa omalla tehtaalla helposti ja halvasti.

Mutta joo, suppea on omakin näkemys ja keskittyy vain teknologia teollisuuteen ja siinäkin pitkälti tuotteisiin jotka tehdään muusta kuin metri tai kilotavarasta. Toinen tehdas tekee meillä kaiken vakio tavarasta ja siinä aika paljon kamaa ostetaankin sitten paikallisesti. Mutta sepä tehdas ei sitten sijaitsekkaan suomessa kun täällä ei ole asiakkaita...
 
Jotta homma ei menisi ihan detaljista saivarteluksi niin paljonkohan Suomessa on vientiteollisuuden yrityksiä joiden vienti kirjaantuu Suomelle lähinnä kirjanpitoteknisistä syistä. Jos koko jalostusarvoketjua ja yrityksien ulkomailla toimivia tytäryhtiöitä katsotaan, voisivat ko yritykset melko helposti vaihtaa ulkomaalaisen tytäryhtiönsä laskuttajaksi jolloinka vienti ei enää kirjaantuisi Suomelle.

Itse veikkaan että määrä on merkittävä ja uhka todellinen. Eikä kyse ole pelkästä verokilpailusta vaan siitä kuinka itsenäisiksi ulkomailla toimivat yritykset kasvavat ja missä vaiheessa tuotannon pääpainopiste siirtyy lopullisesti tytäryhtiölle.
 
Back
Ylös Bottom