30+ iässä ei enää pärjää nuorille moninpeleissä. En tiedä onko tuo Battlefieldkään niin hauskaa kun suuren osan ajasta tuijottaa spawniruutua ja K/D-ratio on 0.5. Varsinkin joku reaktiohelvetti tyyliin CoD on aivan turha yrittää, Battlefieldissä on vielä jotakin toivoa. Eilen pelasin matsin jossa olin kuollut 18 kertaa, saamatta yhtään tappoa, helvetin hyvä meininki. Yritin, oikeasti yritin. Valitettavasti noissa online-FPS:issä se pelin nautittavuus on aika paljon siitä kiinni, pärjääkö.
Sitten pidempiin peleihin ei tahdo riittää aika ja kiinnostus enää, siis sellaiset missä on juoni, paljon opeteltavaa ja/tai pitäisi tallentaa pelitilanne ja jatkaa joka kerran siitä mihin jäi ym... myöskin näin vanhempana on joku vammainen syyllisyydentunne, että onkos tästä nyt mitään hyötyä tästä pelaamisesta. Elokuvan katsominen voi olla jopa sivistävää, mutta mitä pelaaminen on? Periaatteessa aika turhaa runkkausta. Silti on pelit ja vehkeet ostettuna sitä varten, joten kai se pitäisi pelatakin. Vaikeeta tää elämä.
Chivalry: Medieval Warfare sytytti pitkästä aikaa peli-innostuksen, sitä tuli hakattua kymmeniä tunteja.