Näin ollen osa euroalueen sisäisen kulutus- ja investointikysynnän vähentymisestä on kompensoitunut ulkomailta tulevalla kysynnällä. Mitä nopeammaksi viennin kasvu kiihtyy, sitä suurempi vaikutus sillä voi olla eurotalouden kasvuun. Suoran vaikutuksen lisäksi viennin kasvu voi ruokkia ennen pitkää myös kotimaista kulutusalttiutta ja imvestointihalukkuutta, jos se vaikuttaa positiivisesti euroalueen talousluottamukseen.
Nykytilanteessa ongelmallista on kuitenkin se, että euroalueen vaihtotaseen ylijäämien ja viennin kasvun taustalla ei ole ollut niinkään muiden maiden kysynnän kasvu, vaan euroalueen oman kysynnän hiipuminen ja siitä seurannut hintatason lasku. Tämä on johtanut siihen, että euroalue on imenyt viime kuukausina edellisiä vuosia selvästi hitaammin kasvavasta globaalista kysynnästä kasvavan osan. Koska yhden alueen vaihtotaseen ylijäämä on toisen alueen alijäämä, on tämä kehitys heikentänyt taloudellista tilannetta muualla.
Erityisesti kehittyvissä talouksissa, kuten Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Indonesiassa vaihtotaseet ovat kääntyneet alijäämäisiksi ja viennin kasvu on hidastunut, mikä on tarkoittanut näiden talouksien kokonaiskysynnän heikentymistä. Kun samalla kansainväliset valuuttavirrat ovat kääntyneet pois päin kehittyvistä talouksista, niitä uhkaa ennen pitkää maksutasekriisi. Mitä syvemmäksi kriisi muodostuu, sitä varmemmin vaihtotaseen sopeutuminen tulee tapahtumaan näissä maissa deflaation, työttömyyden ja kysynnän romahtamisen kautta.
