Matemaattinen ongelma tai jotain

[Grandie]

Nopeiten nää saa niin että ajattelee että tuossahan katetuotto kasvaa 25% (40->50) jolloin samaan pääsee vaikka myynti olisi 1/1.25 = 0.8 nykyisestä. Myyntimäärää ei tarvii tietää, varmaan seuraavissa tehtävissä kysellään ilman määrätietoja.

Mä oon varmaan hiukan tyhmä, kun en ymmärrä tuota. Katetuottohan ei nimenomaan kasva tuossa, vaan pysyy samana? Ja katetuottoprosentti kasvaa 40 prosentista ~45,45 prosenttiin, ei 50 prosenttiin. Vai laskinko muka noikin väärin.

 

[func]

Okei joo, tarkoitin, että yhden tuotteen katetuotto kasvaa 40-/kpl -> 50-/kpl. Hinnankorotuksen jälkeenhän katetuotto on 110-60 = 50- / kpl, nousua 25%. Katetuotto tuotetta kohti kerrotaan siis luvulla 1.25. Sit pitää hoksata että kun myyntimäärän kertoo luvulla 1/1.25 niin tulos ei muutu. ( 1.25 * 1/1.25 = 1)

Eipä tolla väliä mutta jos ei laskinta ole niin helpottaa kummasti. No joo, vähän kikkailun makua, mutta itse en tykkää laskea mitään turhaa tai räplää laskinta. Oli hyvin vanhoillinen opettaja koulussa... :D

 

[Grandie]

Okei joo, tarkoitin, että yhden tuotteen katetuotto kasvaa 40-/kpl -> 50-/kpl. Hinnankorotuksen jälkeenhän katetuotto on 110-60 = 50- / kpl, nousua 25%. Katetuotto tuotetta kohti kerrotaan siis luvulla 1.25. Sit pitää hoksata että kun myyntimäärän kertoo luvulla 1/1.25 niin tulos ei muutu. ( 1.25 * 1/1.25 = 1)

E. Ei mitään. Ihan hyvä, etten ruvennut tekemään niitä kirjanpitäjän hommia. :D

En kyllä siltikään pidä tuosta sun laskutavasta. Johtuu ehkä siitä, että olen nainen. Liian yksinkertaista.

 

[func]

Matikka oiskin aika helppoa jos siitä ei tehtäis vaikeaa. Jokainen opettanut tietää että opetettavat osaavat sen aika hyvin...

 

[LowProFile]

Ytimen massa on 9,13*10^-26 . Ytimen halkaisija on 4.07 fm. Paljonko on ytimen tiheys?
Yritin laskea, ensin sain tilavuudeksi n. 282 fm3. Mutta en saa laskimeen näpyteltyä siten, että vastaus olisi 323x10^15 kg/m3. Saan jotain erilaista. Mitkä luvut tohon laskimeen asetellaan, että tulee toi oikee vastaus. Käsittääkseni laitan väärät luvut siihen.

 

[Sukulaku]

Ytimen massa on 9,13*10^-26 . Ytimen halkaisija on 4.07 fm. Paljonko on ytimen tiheys?
Yritin laskea, ensin sain tilavuudeksi n. 282 fm3. Mutta en saa laskimeen näpyteltyä siten, että vastaus olisi 323x10^15 kg/m3. Saan jotain erilaista. Mitkä luvut tohon laskimeen asetellaan, että tulee toi oikee vastaus. Käsittääkseni laitan väärät luvut siihen.

Sain 323*10^15 kg/m^3, kun vain muutin 282 fm^3 ensin kuutiometreiksi korottamalla sen -45 ja jaoin tuon massan sillä. Laskimeen näpyttelin (9,13*10^-26)/(282*10^-45)

 

[pnuQ]

Terve. En saa millään väännettyä differentiaaliyhtälöä oikein päin. Internetistä löytyi esimerkki jossa yksi vaihe oli tämä, mutta mielestäni tämä on väärin?

=> 2uu'/x -3u^2/x^2 + x^2 = 0

=> 2uu'/x^3 - 3u^2 + 1 = 0

Mites tuo ensimmäinen termi on jaettu X^2:lla, toinen kerrottu ja kolmas taas jaettu?
Tarkoitus on siis saada u:t vasemmalle puolelle ja x:t oikealle puolelle yhtälöä.

 

[Vitamiini]

Jos kaksi junaa ohittaa toisensa vierekkäisillä raiteilla pisteessä a. 100km/h nopeudella kulkien toisiaan vastaan, niin ohittavatko junat toisensa samalla nopeudella verrattuna siihen jos toinen junista olisi paikallaan ja toinen kulkisi ohi 200km/h nopeudella?

Oli vissiin vähän tylsää junassa...:D

 

[beginner]

Jos kaksi junaa ohittaa toisensa vierekkäisillä raiteilla pisteessä a. 100km/h nopeudella kulkien toisiaan vastaan, niin ohittavatko junat toisensa samalla nopeudella verrattuna siihen jos toinen junista olisi paikallaan ja toinen kulkisi ohi 200km/h nopeudella?

Oli vissiin vähän tylsää junassa...:D

Siis juu, nopeusero on 200km/h. Yhteentörmäyksessä tämä ei kuitenkaan vastaa sitä, että yksi juna ajaisi 200km/h liikkumattomaan seinään.

 

[Liahva]

Jos kaksi junaa ohittaa toisensa vierekkäisillä raiteilla pisteessä a. 100km/h nopeudella kulkien toisiaan vastaan, niin ohittavatko junat toisensa samalla nopeudella verrattuna siihen jos toinen junista olisi paikallaan ja toinen kulkisi ohi 200km/h nopeudella?

Oli vissiin vähän tylsää junassa...:D

"Nopeuden suhteellisuus

Suppea suhteellisuusteoria muutti monia arkipäivän ajattelutapoja. Esimerkiksi aiemmin oli käytössä nk. Galilei-muunnos, jossa kahden toisiaan kohti tulevan kappaleen välinen suhteellinen nopeus on näiden nopeuksien summa. Suppean suhteellisuusteorian toinen periaate kuitenkin kieltää tämän, sillä valonnopeuden on oltava vakio. Tästä seuraa, että kahden toisiaan vastaan kohtisuorasti liikkuvan kappaleen välinen suhteellinen nopeus onkin pienempi kuin Galilei-muunnoksella saatu arvo.

Einstein esitti nopeuksien yhdistämiselle kaavan,

missä v on kappaleiden välinen suhteellinen nopeus ja v_1 ja v_2 ovat kappaleiden nopeudet ja c valon nopeus."
http://fi.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja/Suppea_suhteellisuusteoria

Mitään käytännön merkitystähän tolla ei ole eli on se likimain 200km/h

 

[Alexei]

Terve. En saa millään väännettyä differentiaaliyhtälöä oikein päin. Internetistä löytyi esimerkki jossa yksi vaihe oli tämä, mutta mielestäni tämä on väärin?

=> 2uu'/x -3u^2/x^2 + x^2 = 0

=> 2uu'/x^3 - 3u^2 + 1 = 0

Mites tuo ensimmäinen termi on jaettu X^2:lla, toinen kerrottu ja kolmas taas jaettu?
Tarkoitus on siis saada u:t vasemmalle puolelle ja x:t oikealle puolelle yhtälöä.

Tuo toka rivi on tosiaan väärin. En toki tiä mihin pyrit, mutta jos aiot ratkasta tuon yhtälön, niin tuo x:t toisele ja u:t toisele puolele ei liene hyvä idea.
Itte vääntäsin alimpana olevaan muotoon:
2uu'/x -3u^2/x^2 + x^2 = 0

=> 2uu' - 3u^2/x = -x^3

=> u' - 1,5u/x = -0,5x^3

 

[pnuQ]

Tuo toka rivi on tosiaan väärin. En toki tiä mihin pyrit, mutta jos aiot ratkasta tuon yhtälön, niin tuo x:t toisele ja u:t toisele puolele ei liene hyvä idea.
Itte vääntäsin alimpana olevaan muotoon:
2uu'/x -3u^2/x^2 + x^2 = 0

=> 2uu' - 3u^2/x = -x^3

=> u' - 1,5u/x = -0,5x^3

Kiitos paljo, nyt pääsen eteenpäin!

 

[Ankkuri]

Hjelp!

"Erään plutonumin isotoopin puolitumisaika on 24 000 vuotta. Kuinka monta prosenttia hajoaa 1000 vuodessa?"

Aivot käy hitaalla, liekkö hiilarin puute. En saa mitenkään oikeaa vastausta.

 

[tuomas22]

Hjelp!

"Erään plutonumin isotoopin puolitumisaika on 24 000 vuotta. Kuinka monta prosenttia hajoaa 1000 vuodessa?"

Aivot käy hitaalla, liekkö hiilarin puute. En saa mitenkään oikeaa vastausta.

1000 vuoden päästä jäljellä (1/2)^(1000/24000) = 97,15%
eli 2,85% hajoaa

tuo eksponentti 1000/24000 kertoo siis kuinka monta puoliintumisaikaa ehtii kuluun 1000 vuodessa, eli tässä 1/24 puoliintumisaikaa. Esim 24000 vuodessa kuluisi 24000/24000 eli 1 puoliintumisaika, jolloin (1/2)^1 = 50% olisi jäljellä.

 

[Ankkuri]

1000 vuoden päästä jäljellä (1/2)^(1000/24000) = 97,15%
eli 2,85% hajoaa

tuo eksponentti 1000/24000 kertoo siis kuinka monta puoliintumisaikaa ehtii kuluun 1000 vuodessa, eli tässä 1/24 puoliintumisaikaa. Esim 24000 vuodessa kuluisi 24000/24000 eli 1 puoliintumisaika, jolloin (1/2)^1 = 50% olisi jäljellä.

En tajunnu laittaa tuota jakolaskua eksponentiksi. Kiitos !

 

[IVa]

Jos saan toleranssianalyysin tulokseksi että 100 ppm liittimen asennuskerroista feilaa yhden liittimen asennuksessa, miten pitäisi käsitellä tilannetta jossa liittimiä yritetään asentaa samalla kertaa esim. viisi kappaletta? Tulos ei liene 500 ppm sillä jossain tapauksessahan voi feilata 2 liitintä samanaikaisesti. häh.

 

[Kutka]

Eli viisi yhtäaikaa, todennäköisyys sille, ettei yksikään feilaa?
Omista todennäköisyyslaskuista on hieman aikaa, mutta äkkiseltään mietin sen näin:
Liittimen asennus feilaa 100ppm todennäköisyydellä->liittimen asennus onnistuu 1-(100ppm) todennäköisyydellä. Eli siis kaikkien viiden liittimen asennus onnistuu todennäköisyydellä (1-(100ppm))^5

 

[MassaVaje]

Törmäsin tänään paskimpaan näkemääni notaatioon, napakoordinaatiston kiihtyvyysvektori oli ilmaistu muodossa:

a→=(r´´-r(`↑2)u→↓r+(r(´´+2r´(´)u→↓(

Tämä siis tentin kaavakokoelmassa, ainakin (´-merkin käyttäminen kulmanopeuden Θ´ sijasta on hieman hämmentävää - varsinkin kun kaava sisältää ihan "normaalejakin" suljemerkkejä. Alapuolella näkyy, että miten tuo kaava yleensä ilmaistaan.

 

[Vihreä]

Onko täällä rakennustekniikasta perillä olevia henkilöitä? Itse opiskelen konetekniikkaa ja tuli mentyä hieman rakennuspuolelle painottuvalle kurssille koulussa. Nyt olen jumissa parin tehtävän kanssa, eikä ole mitään hajua miten ne lasketaan. Olisin kiitollinen, jos joku osaa auttaa.

Tehtävät:

- Talon lämmitystehon tarve on 10 kW. Mikä on talon lämmitysenergian vuosikulutus eteläisessä / läntisessä Suomessa (MWh/a)? Lämmitystarveluku on 5000 Kd ja mitoittava lämpötilaero 50 K.

- Pientalo RT10P:n ominaislämpöhäviö on 100 W/K.
Mikä on talon lämmityksen energiankulutus sisälämpötilalla +20 CEL ilmaislämpöjä huomioimatta? Ilmaislämpöjä huomioimaton lämmitystarveluku S20=6000 Kd.
Vastauksen laatu MWh.

 

[Mattih3]

Törmäsin tänään paskimpaan näkemääni notaatioon, napakoordinaatiston kiihtyvyysvektori oli ilmaistu muodossa:

a→=(r´´-r(`↑2)u→↓r+(r(´´+2r´(´)u→↓(

Tämä siis tentin kaavakokoelmassa, ainakin (´-merkin käyttäminen kulmanopeuden Θ´ sijasta on hieman hämmentävää - varsinkin kun kaava sisältää ihan "normaalejakin" suljemerkkejä. Alapuolella näkyy, että miten tuo kaava yleensä ilmaistaan.

Sano sille tentaattorille että opettelee käyttämään LaTeXia. Eihän nyt tuollaista siansaksaa pysty kukaan lukemaan.