PanostajaPena
Banned
- Liittynyt
- 21.5.2011
- Viestejä
- 2 409
Voisitko täsmentää mikä tässä tutkimusdatassa ja sen oikeellisuudessa kumoutuu koska 1989? Merkittiinkö sutkin sotu tunnuksen sijaan korvamerkillä? Ihme poroja.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ootko sä ihan oikeesti tosissas väittämässä, että jos joku asia on tutkittu lähes neljännesvuosisata sitten, se on edelleen totta vaikka sen jälkeen on julkaistu uusin tutkimusmenetelmin tehtyjä, luotettavampia, aiemman väittämän kumoavia tutkimuksia samasta aiheesta?Voisitko täsmentää mikä tässä tutkimusdatassa ja sen oikeellisuudessa kumoutuu koska 1989? Merkittiinkö sutkin sotu tunnuksen sijaan korvamerkillä? Ihme poroja.
Kun siinä ei mainita mitään siitä, että kuinka moni noista sadasta sai verisiirteen ja kuinka moni ei, niin siinä luulisi jo sattumallakin olevan aika iso osa noihin prosenttilukemiin..
“Transfusion depends on the doctor, not on the patient,” says the medical journal Acta Anæsthesiologica Belgica.
Pena... asian pointti on nyt se, että tuo -tutkimus- ei löytänyt yhteyttä verensiirron ja syövän uusiutumisen välillä. Se ei siis tue väitteitäisi millään tavalla. Itse olen jossain määrin eri mieltä sen kanssa, että mitä edellytyksiä tutkimusten iältä vaaditaan. Tutkimuksen ikä ei ole se kriittinen mittari vaan pikemminkin sen ajankohtaisuus. On ymmärrettävää, että lääketieteessä ajankohtaisuutta mitataan paljon kriittisemmin, koska sillä alalla toiminta kehittyy niin nopeasti. Tuossa tapauksessa ajankohtaisuus on erityisen kyseenalainen, koska se verensiirtojen riskienhallinta on mennyt niin paljon eteenpäin, että voidaan puhua jo lähes riskittömästä hoitomuodosta. Lotossakin melkein voittaa pääpotin useammin, kun saa verensiirrosta komplikaatioita.OK, kaipa tuo tutkimus ei sitten sisällä mitään tieteellistä arvoa. En arvannut että otantaryhmä tutkimuksessa tulisi jotenkin "tuoreempaa" dataa.
Tokihan nuo prosentit muuttuisivat aina eri otannoissa. Käsitin että kyseisessä tutkimuksessa nimenomaan verrattiin verisiirteen saaneita ja ei saaneita.. joku kerkes jo senkin kyseenalaistaa.
OK, kaipa tuo tutkimus ei sitten sisällä mitään tieteellistä arvoa. En arvannut että otantaryhmä tutkimuksessa tulisi jotenkin "tuoreempaa" dataa.
Tokihan nuo prosentit muuttuisivat aina eri otannoissa. Käsitin että kyseisessä tutkimuksessa nimenomaan verrattiin verisiirteen saaneita ja ei saaneita.. joku kerkes jo senkin kyseenalaistaa.
JOS tulokset olisivat niin päin että verisiirteen saaneilla olisi vähemmän uusituneita / tappaneita syöpiä niin ei tätäkään polemiikkia käytäisi :D
Pena... asian pointti on nyt se, että tuo -tutkimus- ei löytänyt yhteyttä verensiirron ja syövän uusiutumisen välillä. Se ei siis tue väitteitäisi millään tavalla. Itse olen jossain määrin eri mieltä sen kanssa, että mitä edellytyksiä tutkimusten iältä vaaditaan. Tutkimuksen ikä ei ole se kriittinen mittari vaan pikemminkin sen ajankohtaisuus. On ymmärrettävää, että lääketieteessä ajankohtaisuutta mitataan paljon kriittisemmin, koska sillä alalla toiminta kehittyy niin nopeasti. Tuossa tapauksessa ajankohtaisuus on erityisen kyseenalainen, koska se verensiirtojen riskienhallinta on mennyt niin paljon eteenpäin, että voidaan puhua jo lähes riskittömästä hoitomuodosta. Lotossakin melkein voittaa pääpotin useammin, kun saa verensiirrosta komplikaatioita.
Darwin oli oikeassa luonnonvalinnasta 150 vuotta sitten, enkä näkisi, että nykypäivän tutkimukset ovat hirveästi horjuttaneet Darwinin päätelmää
Olen samaa mieltä, että tietenkään ei kaikissa asioissa tutkimuksen iällä ole merkitystä. En tiedä onko ihan hyvä esimerkki, mutta Darwin oli oikeassa luonnonvalinnasta 150 vuotta sitten, enkä näkisi, että nykypäivän tutkimukset ovat hirveästi horjuttaneet Darwinin päätelmää. Nyt kuitenkin puhutaan modernista lääketieteestä, jossa 20 vuotta on vaan aika pitkä aika. Epäilys herää aina, jos lähde ei ole ns. tuore, vaan vähän vanhempaa kalua. Uusilla tutkimuksilla niitä muutoksia tehdään, ei vanhoja siteeraamalla.
No, mun mielestä on aika iso epäkohta ettei noita lukumääriä mainittu.
Jos otetaan hypoteettinen tilanne: 100 ihmisen ryhmästä 2 saa verisiirteen, loput ei.
Sekä verisiirteen saaneista että niistä, jotka eivät saaneet, kuolee yksi ihminen.
Lopputulos on:
50% verisiirteen saaneista kuoli.
1.02% niistä, jotka eivät saaneet siirrettä, kuoli.
Tuon takia tahtoisin nähdä niitä lukuja, prosenttien sijaan.
Totta kai. Itse teen gradua tällä hetkellä ja vanhin artikkeli, joka on ajankohtainen työssäni on vuodelta 1959, mutta se on samalla kyseisen teorian peruskivi. On minulla sivumainintana yksi juttu vuoden 1934 artikkelistakin. Lähteiden käytössä kannattaa aina kuitenkin muistaa, ettei niiden sisältö ole mitään Jumalan sanaa. Lähteiden avulla vaan argumentoidaan omaa väitettä. Jos väite on esimerkiksi, että "verensiirto on mälsä homma", niin voihan sitä pyrkiä tukemaan 80-luvun artikkeleilla. Tällöin kirjoittaja tekee vaan taustaoletuksen, että esitetty tutkimus on edelleen ajankohtainen ja tutkimustulokset voidaan yleistää nykyaikaan. Sen sijaan jos verensiirtoteknologia, riskienhallinta ym. ovat kehittyneet tuosta ajasta, niin silloinhan tuo taustaoletus on isolla todennäköisyydellä väärä, mikä heikentää merkittävästi argumentin uskottavuutta. Pelkkä vuosiluku ei itsessään kuitenkaan voi olla mikään ehdoton sääntö, mutta peukalosääntönä se on tietenkin hyvä eli vakavaa tutkimusta tekevien ihmisten tulee aina kysyä, että "onko tämä tutkimus varmasti vielä ajankohtainen". On paljon sellaistakin tutkimusta, joka on julkaistu 2007 ja ei ollut enää ajankohtaista vuoden 2008 jälkeen. Taloustieteiden puolella esimerkiksi finanssikriisi teki aika monta tutkimustulosta tyhjäksi.Olen samaa mieltä, että tietenkään ei kaikissa asioissa tutkimuksen iällä ole merkitystä. En tiedä onko ihan hyvä esimerkki, mutta Darwin oli oikeassa luonnonvalinnasta 150 vuotta sitten, enkä näkisi, että nykypäivän tutkimukset ovat hirveästi horjuttaneet Darwinin päätelmää. Nyt kuitenkin puhutaan modernista lääketieteestä, jossa 20 vuotta on vaan aika pitkä aika. Epäilys herää aina, jos lähde ei ole ns. tuore, vaan vähän vanhempaa kalua. Uusilla tutkimuksilla niitä muutoksia tehdään, ei vanhoja siteeraamalla.
Darwinin peippo lienee hieno esimerkki siitä miten kyseinen herra todellakin oivalsi olosuhteista johtuvan lajin muuntautumisen vastaamaan ravinnon ym. vaatimia haasteita. Hän ei kuitenkaan väittänyt että peippo olisi muuttunut joskikin muuksi kuin peipoksi. Tästä pakko mainita.. näin ei voisikaan tapahtua koska peipot on oma lajinsa eikä lajeista tule uusia lajeja, peiposta ei tullut kaija lintua tai korppi lintua yms.
Tutkia voi vaikka maailman tappiin mutta näin se vain on.
On hyvin todennäköistä, että verta saaneet ovat käyneet läpi paljon rajumman leikkauksen ja sairauskin on täten ollut pahempi, joten ennuste ylipäänsä on ollut huonompi. Jos näin ei olisi, pitäisi olettaa, että puolelle tästä porukasta on annettu verta ihan huvikseen vähän niin kuin tutkimusmielessä.
On aika paljon muuttujia, jotka vaikeuttavat tulosten yleistettävyyttä nykyaikaan. Eikö kuitenkin oleellista ole, että vaikka tuo on tehty 80-luvulla ja todennäköisesti nykyaikaan verrattuna paljon puutteellisemmin menetelmin ja suuremmilla riskeillä, niin siitäkään huolimatta mitään yhteyttä ei tutkimuksessa löydetty verensiirron ja kuoleman/syövän uusiutumisen kanssa?Ei otanta tutkimuksessa pitäs olla mitään väliä ajankohdalla.. sen sijaan pitää huomioida menetelmät jotka ovat olleet vallassa kun tätä tutkimuksen aikaista väkeä on ronkittu tässä tapauksessa.
Niin kauan kuin näitä asioita ei ole kontrolloitu ja tutkimusta tehty nimenomaan sen mukaan, että puolelle samanlaisen leikkauksen läpikäyneistä ei anneta verta ja puolelle annetaan huvikseen, ei voida tehdä suuria johtopäätöksiä. Johtopäätökset siitä, että seurataan vain random leikkauksia ja vedetään niistä tuloksia on täysin turhia. Muistuu mieleen yksi mahtava esimerkki tällaisesta, kun joskus luin jostain, enkä kyllä enää muista mistä, kun jossain oli oikein tutkimus tehty siitä, että hiilihapotetut juomat lisäävät syöpäriskiä. Johtopäätös oli kutakuinkin tällainen: Hiilihapotettujen juomien käyttö on lisääntynyt + syövät ovat lisääntyneet = Hiilihapotetut juomat lisäävät syöpäriskiä. Samanlaisia johtopäätöksiä voi vetää ihan mistä vain ja vähän niin käy nyt sulle, kun tuon tutkimuksen mukaan olet ihan varma, että veri lisää syövän uusiutumisriskiä, vaikka todellisuudessa muuttujia on niin paljon, että mitään suoraa linjaa näiden asioiden väliin ei voida vetää.Powerhousu..
On ihan yhtä todennäköistä olettaa että verta saaneet ovat niitä joita on hoitanut huonommin asiansa osaava lääkäri joka leikkaa niin että vuotoa tulee enemmän tai on niin innokas antamaan siirreverta vaikkei hemoglobiini ole laskenut edes sataan (oli pitkään rajana jolloin alettii lotraamaan, kun ihminen kestää jopa 20-40 arvoja). Yleensä saman alueen syövät hoidetaan täsmälleen samoista paikoista avaamalla ja samat säteilyhoidot läpi käymällä et toi "pahempi sairaus" ei ehkä kosketa tässä tapauksessa niin paljon todennäköisesti. Nyt kun todennäköisyys sana on jo muoti-ilmiö niin oletetaan että puolelle porukasta on annettu verta todennäköisesti koska lääkäri on päättänyt niin, ja tod.näk. päätös on pohjannut lähinnä lääkärin näkemyksiin eikä niinkään todelliseen siirreveren tarpeellisuuteen elintoimintoja ylläpitävänä tekijänä.
Jos eron selittää se, että verensiirtopotilailla on epäpätevä lääkäri, se riskihän ei silloin ole se verensiirto vaan se epäpätevä lääkäri joka silpoo kasvaimia irti vähän sinnepäin? Olisin myös todella huolissani, mikäli kävisi ilmi että syöpäpotilaita hoidetaan "täsmälleen samoista paikoista avaamalla", ottaen huomioon että kasvaimen sijaintiin, kokoon ja kiinnittymiseen ei taida olla mitään kansainvälistä standardia. Onko meillä tiedossa, että kohdehenkilöillä oli täsmälleen samanlainen kasvain täsmälleen samassa kohtaa kehoa, ja ainoastaan lääkäreiden epäpätevyys aiheutti osalle potilaista suurempia vuotoja ja tästä johtuvaa verenhukkaa? Jos ei ole, miksi olettaisimme niin?On ihan yhtä todennäköistä olettaa että verta saaneet ovat niitä joita on hoitanut huonommin asiansa osaava lääkäri joka leikkaa niin että vuotoa tulee enemmän tai on niin innokas antamaan siirreverta vaikkei hemoglobiini ole laskenut edes sataan (oli pitkään rajana jolloin alettii lotraamaan, kun ihminen kestää jopa 20-40 arvoja). Yleensä saman alueen syövät hoidetaan täsmälleen samoista paikoista avaamalla ja samat säteilyhoidot läpi käymällä et toi "pahempi sairaus" ei ehkä kosketa tässä tapauksessa niin paljon todennäköisesti. Nyt kun todennäköisyys sana on jo muoti-ilmiö niin oletetaan että puolelle porukasta on annettu verta todennäköisesti koska lääkäri on päättänyt niin, ja tod.näk. päätös on pohjannut lähinnä lääkärin näkemyksiin eikä niinkään todelliseen siirreveren tarpeellisuuteen elintoimintoja ylläpitävänä tekijänä.
Varmasti maksasyöpää lähdetään kaikilta operoimaan maksan tienoilta, mutta kaikilla potilailla siihen maksaan ei ehkä pääse käsiksi ihan yhtä helposti vaikkapa potilaan koon vuoksi. Eri kokoiset tai eri puolilla maksaa sijaitsevat kasvaimet ehkä edellyttävät erilaisia leikkausviiltoja, kasvain voi olla eri tavalla muihin elimiin kiinnittynyt ja niin edelleen. En ole lääkäri, mutta tämä näin maallikon veikkailuina sille miksi nuo tutkijat arvelivat, että esimerkiksi kasvaimen koolla voisi olla merkitystä.ya-ya tarkoitin että jos samaa elintä lähdetään putsaamaan syöpäkasvaimesta niin kai kaikilla se elin sijaitsee samassa paikassa ja sinne on myös käyntiväylät samasta paikasta yms.
Eli sinusta veren antamisella vältetään tilanne jossa hoitovirhesyytöksiin voitaisiin joutua, ja lääkärit ovat huolettomampia koska mahdollinen leikkausvirhe on turvallisesti korjattavissa antamalla potilaalle verta?Ja sillä et lääkäri "hutiloi" meinasin lähinnä et jos tiedossa ettei saa antaa verta esim. niin tulee vähän tarkemmin suljettua vuotoa leikkauksen edetessä ettei tulis hoitovirhe syytöksiä vs tilanne missä laitetaan vaa pussia putoamaan sitä mukaa ku rapatessa roiskuu.