Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

[Japi]

Totta tuo, siksi tuon "veri imurin" pitäisikin olla jokaisen traumapolin vakiovaruste, mutta kun ei vaan ole. Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä että Suomen "huippusairaalat" eivät olekkaan niin huipulla kuin annetaan ymmärtää vai mitenhän tän näkisi kun monissa maissa kuten usassa nämä laitteet löytyy joka paikasta?

Senpähän takia olisikin hyvä että kun vaaditte tuollaista hoitoa, niin hommaisitte jokaiselle jtlle oman laitteen mukana kuljetettavaksi, sillähän ongelma poistuu.

 

[Powerhousu]

Eli lyhyesti: nuo verituotteiden infusoinnin vaihtoehtoiset hoitomuodot tehoaa varmasti elektiivisissä leikkauksissa, akuuteissa vuodoissa eivät toistaiseksi ole niin tehokkaita ja nopeasti saatavilla, että niitä olisi käytännössä mahdollista käyttää.

Just näin. Pena tuntuu ymmärtävän kaikkien muiden sanovan "verta, verta, perkele! Eikä mitään muuta kuin verta." Sama se mulle on mitä muhun lykättäisiin kunhan henki säilyy. Jos veri on välttämätön niin sitä sitten.

Etkö Pena usko, että ihmisiä on oikeasti kuollut siihen kun eivät ole suostuneet ottamaan verta? Vai onko lääkärit olleet vuttumaisia ja ajatelleet, että jos ei veri kelpaa niin ei anneta sitten muutakaan? Kuolkoon sitten. Koska korvaavia menetelmiähän tietysti aina on, mutta jostain kumman syystä niitä ei ole sitten kai haluttu käyttää. On ne vittumaisia ne lääkärit.

Kuulostaa aika pahalta salaliittotouhulta, että veri on pelkää bisnestä ja se on niin hyvää bisnestä, että vaikka korvaavia hoitoja olisi, ei niitä voi käyttää vaan annetaan potilaan mieluummin kuolla. Ei niitä happea siirtäviä nesteitäkään oikeasti kehitellä. Meille vain uskotellaan niin. Ei kannata kun veri on niin hyvä bisnes.

 

[Japi]

Olet sä melkoinen epeli, mitä väliä sillä on ettei JUURI AIDS ole enää nykyään merkittävä uhka? Ei se poista niitä jäljelle jääviä uhkia joista osaa ei voida mitenkään ennakoida. Mihin tarvitaan by to way "tuoreempia tutkimuksia" kuin -80 luvulta jos mitään lisättävää aiheeseen ei ole?
Koita nyt keksiä jotain vähän pätevämpää juttua joohan? Kaiken ei tarvitse olla edes tutkimusta, riittää kun yksinkertaisimmat asiat lausutaan ääneen esim. jonkun asialle vannoutuneen asiantuntijan toimesta. Nämä on aika yksinkertaisia asioita katsos.
Kun se oman elimistön ulkopuolinen veri nyt ei vaan satu olemaan välttämätön hoitomuoto tarkemmin katsottuna missään tilanteessa niin mikä ihme ajaa sitä käyttämään riskeistä huolimatta?
Korvaavia menetelmiä kun on ripakopallinen.. menetelmiä jotka ovat efektiivisiä ja takaavat nopean toipumisen ja jälkikomplikaatioiden riskin minimoimisen.
Niinpä, tuntuu olevan aika vaikea perustella veren käyttöä nykylääketieteessä.

Edelleen saat odotella vastausta.. mua ei yksinkertaisesti kiinnosta miksi JT poppoolla on tälläinen omantunnon asia noiden veren fraktioiden suhteen. Käsittääkseni esim. EPO on nykyään synteettinen ja siten JT ihminenkin sitä voi käyttää hyvin mielin.

En väittänyt että AINA.. leukemian hoidossa ei tälläistä korvaavaa hoitoa ole joten poikkeus vahvistakoot säännön.
Jos sulla on noin vaikea olla niin koita vaikkapa mennä mahalles makaamaan?



Vuoden 1988 kesäkuussa julkaistussa Yhdysvaltain presidentin asettaman aids-komission raportissa ehdotettiin, että kaikille potilaille suotaisiin se, mitä Jehovan todistajat ovat jo vuosia pyytäneet: ”Ennen kuin joku antaa suostumuksensa veren tai sen osien käytölle, hänelle pitäisi selittää myös se, millaisia riskejä siihen liittyy –*– ja millaisia sopivia vaihtoehtoja homologiselle verensiirtohoidolle [toisesta ihmisestä peräisin olevan veren antamiselle] on olemassa.”
Toisin sanoen potilaille tulee olla tarjolla vaihtoehtoja. Eräs tällainen vaihtoehto löytyy niin sanottujen autologisten verenkäyttömenetelmien piiristä. Kyseisessä menetelmässä potilaan omaa verta otetaan talteen leikkauksen aikana ja kierrätetään takaisin potilaan suoniin. Silloin kun tällainen prosessi toimii ainoastaan potilaan oman verenkierron jatkeena, useimmilla Jehovan todistajilla ei ole mitään sen käyttöä vastaan. Kirurgit tähdentävät myös sen arvoa, että potilaan veren nestetilavuutta lisätään verettömillä plasmavolyyminkohottajilla ja että elimistön itsensä annetaan täydentää punasoluvarastojaan. Tällaisia menetelmiä on käytetty verensiirtojen asemesta kuolleisuuden siitä lisääntymättä. Ne voivat jopa lisätä turvallisuutta.
Eräälle lupaavalle lääkkeelle (recombinant erythropoietin) on äskettäin myönnetty rajoitettu käyttölupa. Se kiihdyttää elimistön omaa punasolutuotantoa, toisin sanoen auttaa ihmistä valmistamaan lisää omaa vertaan.

Meneekö trollailut sekaisin?

 

[Darvi]

Itse kuitenkin pidän nykypäivän ihmistä, apinaa, simpanssia, gorillaa, orankia.. jne. täysin eri lajeina. Mitkään niistä eivät pysty edes lisääntymään keskenään. En siis sanoisi että tosiasiassa ihminen olisi perinyt aivoja tai ulkonäköä apinalta, se kun ei ole totta, vaan ihminen on miljoonissa vuosissa kehittynyt samanlaisista kantamuodoista kuin apinat ovat kehittyneet.

Apina ei ole laji. Kaikki ihmisapinat ovat apinoita. Ihminen on apina. Sinun vanhempasi ovat apinoita ja olet perinyt heiltä aivosi ja ulkonäkösi. Sinä olet apina ja siksi näytät apinalta.

 

[Masterpiece]

masterpalalle:

Sanomalehtien otsikoista on voitu joskus lukea, miten joku Jehovan todistaja on kuollut sen takia, että hän oli kieltäytynyt verensiirrosta. Valitettavasti tällaiset uutiset eivät aina kerro koko totuutta. Usein todistajan kuolemaan on syynä se, että lääkäri on kieltäytynyt lainkaan leikkaamasta tai on kieltäytynyt leikkaamasta riittävän nopeasti. Jotkut kirurgit kieltäytyvät leikkaamasta, jos he eivät saa antaa verta siinä tapauksessa, että hemoglobiinipitoisuus pääsee laskemaan alle 100:n. Monet kirurgit ovat kuitenkin leikanneet hyvin tuloksin todistajia, joilla veren hemoglobiinipitoisuus on ollut 50, 20 tai vieläkin alhaisempi. Kirurgi Richard K. Spence sanoo: ”Olen havainnut Jehovan todistajien kanssa työskennellessäni sen, ettei alhaisemmalla hemoglobiinipitoisuudella ole minkäänlaista yhteyttä kuolleisuuteen.”

Ymmärrät varmasti että joskus lääkärien jääräpäisyys voi olla se viime kädessä ratkaiseva tekijä?

Taas lainaus Vartiotornista. Ässäkortti. Epäilen vahvasti, että linkittämissäni uutisissa olisi kuitenkaan siitä kyse, että lääkärit eivät olisi suostuneet muuhun hoitoon, kuin verensiirtoon. Esimerkiksi ensimmäisessä linkissä puhutaan miehestä, jolla oli sirppisoluanemia. Mainitaan vielä, että mies "kieltäytyi verensiirrosta, joka olisi voinut pelastaa hänen henkensä.

 

[PanostajaPena]

Senpähän takia olisikin hyvä että kun vaaditte tuollaista hoitoa, niin hommaisitte jokaiselle jtlle oman laitteen mukana kuljetettavaksi, sillähän ongelma poistuu.

Esim. minä en ole uskonnon tai vakaamuksen puolesta valmis kuolemaan(kun en harjoita mitään uskontoa edes), mutta hoidon laadun ja oman terveyteni takia olen valmis vaatimaan korvaavia hoitomenetelmiä jos tajuissani satun olemaan kun tälläiselle vaihtoehdolle altistuu: joko verensiirto tai korvaava menetelmä. Eikö sinunkin kannattaisi valita se vähemmän haitallinen jos siihen tarjoutuu mahdollisuus?

Tulee mieleen se salatutelämät jakso missä tän mikälie sälli olikaan jalkaa halus toinen lääkäri amputoida ja toinen jotai muuta. Sitten lopulta jalkaa ei tarvinut amputoida.
En itse ainakaan haluaisi kovin helposti luopua esim. raajastani, ja mielellään kuulisin hieman eri näkemyksiä ja mahdollisuuksia hoidoista mitä on olemassa.
Susta saa sellaisen kuvan et jos lääkäri sanois sulle et joudutaan amputoimaan polven alapuolelta ettei kuolio leviä niin sä äijänä huutaisit sille että pane poikki nivusesta ei tunnu missään perkele, kunhan saa parit tömpsyt viskiä alle!

Ei pitäs oikeesti olla yllättävää että lääkäreitäkin on montaa koulukuntaa, yleistäen ne vanhat kääkät edustavat vanhoja hoitotapoja ja nuoret hieman enemmän tuoreen tiedon kouluja käyneet sitten hieman laajempaa hoitotapa repertuaaria.

Esimerkiksi ensimmäisessä linkissä puhutaan miehestä, jolla oli sirppisoluanemia. Mainitaan vielä, että mies "kieltäytyi verensiirrosta, joka olisi voinut pelastaa hänen henkensä.

Erinäisiä synnynäisiä anemian muotoja sairastaneita ihmisiä on säännöllisillä verensiirroilla pidetty hengissä pari kolmekymppisiksi ja sitten he kuolevat kun rautaa on kertynyt sydämmeen liiaksi. Hienoa tosin että monet näistä potilaista ovat ymmärtäneet tilanteen ja lähteneet kokeilemaan ruokavaliota ja rautalisiä käyttämällä selvitä hieman vanhempaankin ikään. On varmasti helpompaa elää ilman joka öistä itsensä mahasta isolla neulalla lävistämistä (raudan sidosaineen injektointi)ja ilman jatkuvia verensiirtoja jos voi selvitä taudistaan räätälöidyllä ruokavaliolla jne.
En ole perehtynyt mitenkään erityisesti eri anemioiden eroihin, mutta sen tiedän että ne hoidotkin tappavat pitkällä juoksulla, aina kun verensiirtoja tehdään säännöllisesti elämää ylläpitävänä hoitona.. kuolema korjaa ennenaikojaan anyway. Eli sellaiset hoidot eivät "pelasta henkeä" vaan pitkittävät kärsimystä.

 

[PanostajaPena]

No joo, tämä sirppisoluanemiahan ei parane verensiirrolla, se ei parane millään hoidolla. "Kun sirppimäiset solut tukkivat verisuonia, kipua ilmenee yleensä nivelissä. Raju kriisi voi lisäksi haitata aivojen, keuhkojen, sydämen, munuaisten ja pernan toimintaa – joskus tuhoisin seurauksin. Nilkan alueelle voi tulla haavoja, jotka eivät parane vuosiin. Lapset ovat vaarassa saada kouristuksia tai halvauksia. Ne joilla on sirppisoluanemia, ovat erityisen alttiita tartuntataudeille, sillä tämä tauti heikentää luonnollisia puolustusmekanismeja. Tartuntatauti on yleinen kuolinsyy."
Tämäkään tauti ei parane millään hoidolla, verensiirrotkin ovat siten "turhia" ja tappavat ajankanssa ihan itsessään kun rautaa kertyy sydämmeen tarpeeksi.

Tutkijat etsivät lääkettä, jonka avulla tätä tautia voitaisiin hoitaa. Esimerkiksi vuoden 1995 alkupuolella Yhdysvaltain sydän-, keuhko- ja veri-instituutti ilmoitti, että hydroksikarbamidia sisältävän lääkkeen ansiosta sirppisolupotilaiden tuskalliset kohtaukset vähenivät puoleen entisestä. Lääkkeen tehon ajatellaan perustuvan siihen, että se estää punasoluja muuttamasta muotoaan ja tukkimasta verisuonia.
Tällaisia lääkkeitä ei ole helppo saada kaikkialla, eivätkä ne auta kaikissa tilanteissa. Lisäksi, tunnetuista vaaroista huolimatta, Afrikassa ja muualla on tavanomaista, että lääkärit hoitavat hätätilanteissa sirppisolupotilaita antamalla heille verensiirtoja.

Perinnöllinen tauti, joka esiintyy lähinnä afrikkalaistaustaisissa ihmisissä.


Niiden jotka ovat afrikkalaista syntyperää, on viisasta hyvissä ajoin ennen avioliiton harkitsemista ottaa selville, mikä on heidän verensä genotyyppi. Se käy ilmi verinäytteestä. Ne joilla on AA-tyyppinen veri, voivat olla varmoja siitä, ettei kenellekään heidän lapsistaan kehity sirppisoluanemiaa, menivätpä he naimisiin kenen kanssa tahansa. Ne joilla on AS-tyyppinen veri, tulee tajuta, että jos he avioituvat toisen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on AS-tyyppinen veri, he asettuvat suureen vaaraan saada sirppisoluanemiaa sairastava lapsi.

 

[ojr]

Tuo laite mistä oli puhetta on varmaankin veripesuri, eli ns "cell saver". Imee leikkausalueelta verta, puhdistaa sen ja kierrättää takaisin verenkiertoon.

 

[PanostajaPena]

Joo sehän se. Ei vissiin Suomessa ole joka sairaalan vakiovaruste viellä tänä päivänä vai miten olet asiaa havainnut työssäsi?

 

[Mahonni]

Apina ei ole laji. Kaikki ihmisapinat ovat apinoita. Ihminen on apina. Sinun vanhempasi ovat apinoita ja olet perinyt heiltä aivosi ja ulkonäkösi. Sinä olet apina ja siksi näytät apinalta.

Siinä oletkin oikeassa ettei ole sen nimistä yksittäistä lajia kuin apina. Toisaalta kuulumme kädellisten lahkoon, apinoiden osalahkoon, ihmisapinoiden yläheimoon, isojen ihmisapinoiden heimoon, homo-sukuun ja lajimme nimi on sapiens. Eli osalohko "apinat" on niin laaja käsite etten kuitenkaan ihan sanasta sanaan miellä noita sinun sanamuotojasi oikeiksi. Kärjistetysti miltä kuulostaisi jos sanoisin että olet perinyt aitotumaisilta aivosi ja ulkonäkösi? Tottahan sekin mutta periaatteessa se ei tarkoita mitään. Jos siis alettiin nussimaan pilkkuja oikeiden nimikkeiden suhteen.

Itselläni ei mielenkiinto riitä jatkaa väittelyä niin yksinkertaisesta asiasta kuin veri. Mielenkiinnosta voisin kääntää puheenaihetta siihen, että uskotko PanostajaPena, että olemme saatanan ohjaamia koettelijoita, jotka ovat täällä ohjaamassa ihmisiä väärille teille. Ja uskotko itse olevasi jumalan/jehovan/allahin tjsp. sanan saattaja, julistamassa oikeita asioita täällä. Ikään kuin "apostoli".

 

[ojr]

No en ainakaan ite oo moisiin härveleihin missään törmännyt tai ennen tätä edes moisista kuullut, mutta mä oonkin toisaalta töissä pakettiautossa enkä esim leikkurissa eli lähinnä tulee sairaalan sisällä päivystyksessä käytyä. Välillä on työkiertoa päivystyksessä, leikkurissa, synnärillä jne, mutta enpähän oo noissakaan törmännyt moisiin laitteisiin.

 

[Masterpiece]

Kokeillaanpa nyt vähän selventää tätä asiaa. Pena saa nyt korjata minua, mutta ilmeisesti olet kanssani samaa mieltä, että on olemassa tilanteita, joissa potilaan hengissäselviämiseksi tarvitaan verensiirtoa. Eli aina ei ole muuta mahdollisuutta käytettävissä. Pitääkö paikkansa?

 

[PanostajaPena]

Leukemian parantaminen vaatii aina oman elimistön ulkopuolista juissia toisesta ihmisestä. Paitsi että on jotain tapauksia joissa jotain "myrkkyjä" on kokeiltu :D


VUONNA 1944 valmistuneessa klassikkofilmissä Arsenikkia ja vanhoja pitsejä joukko iäkkäitä miehiä kuoli äkisti heidän juotuaan arsenikilla terästettyä seljaviiniä. Elokuva on tyypillinen esimerkki siitä yleisestä käsityksestä, että arsenikki on aina nopeasti tappava myrkky. Todellisuudessa elokuvan äkkikuolemat eivät johtuneet arsenikista, vaan strykniinistä ja syanidista, joita viiniin oli lisätty.
”Arsenikkimyrkytys ei yleensä ilmene yhtäkkiä”, kirjoittaa tri Robert E. Gallagher The New England Journal of Medicine -lehdessä. Hän kuitenkin lisää, että ”saastuneesta juomavedestä ja teollisuussaasteista johtuva arsenikkimyrkytys on vakava kansanterveysongelma monissa osissa maailmaa ja altistaa väestön erilaisille sairauksille, mukaan lukien iho-, rakko-, keuhko- ja maksasyövät”.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että lääkärit eivät tavallisesti määräisi arsenikkia lääkkeeksi. Mutta seuraapa tätä Kanadasta tulevaa kokemusta tarkasti. Pane merkille, miten hoidoksi ehdotettu verensiirto ja sitten arsenikki nousi omantunnonkysymykseksi Darlenelle sekä hänen lääkäreilleen, sairaanhoitajilleen ja hoitoon osallistuneelle farmaseutille. Darlene kertoo:
”Toukokuussa 1996 minulle ilmaantui pahoja mustelmia, vuosin verta ja ikenissä oli epänormaalia verenvuotoa. Kingstonissa Ontarion osavaltiossa toimiva lääkärini hematologi John Matthews määritti vaivat harvinaiseksi syöväksi nimeltä akuutti promyelosyyttinen leukemia. Selkäydinpunktion ja lukuisten muiden kokeiden jälkeen hän selitti hyvin ystävällisesti, millainen tämä leukemia on ja miten sitä hoidetaan. Normaalina hoitona oli verenvaihto ja kemoterapia, mutta kieltäydyin verensiirrosta, koska Raamatun avulla valmennettu omatuntoni ei salli sitä.
Lääkärit toimivat viisaasti eivätkä hukanneet kallista aikaa yrittääkseen muuttaa mieltäni, vaan pyrkivät löytämään jonkin toisen hoitomuodon. Vaihtoehtoon sisältyi A-vitamiinin johdannaisen käyttö kohtalaisen voimakkaan kemoterapian rinnalla. Leukemiani hävisi kolmeksi kuukaudeksi, mutta palasi sitten entistä pahempana. Aivojen laajenemisesta johtuvat päänsäryt olivat sietämättömiä, ja lisäksi minulle oli kehittynyt vastustuskyky hoitoa vastaan. Silloin lääkäri sanoi meille, että muuta hoitoa ei ollut kuin verensiirrot. Meille kerrottiin, että minulla oli korkeintaan kaksi viikkoa elinaikaa jäljellä.
Muutama seuraava päivä oli täynnä kuumeista toimintaa: lisää verikokeita, käynti lakimiehen luona testamenttiasioissa ja hautajaisjärjestelyjä. Näiden välipäivien aikana tri Matthews kertoi meille epätavallisesta lääkehoidosta, jota kiinalaiset lääkärit olivat käyttäneet menestyksellisesti promyelosyyttisen leukemian hoidossa ja josta oli kerrottu arvostetuissa tieteellisissä julkaisuissa, kuten Blood- ja Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdissä. Etsiessään aineistoa hän oli kollegansa kanssa lukenut eräästä lääkärilehdestä, että ’arseenitrioksidia on – luultavasti monien yllätykseksi – käytetty hyvin tuloksin suonensisäisesti ja laimennettuna akuutin promyelosyyttisen leukemian hoidossa’.
Nyt minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko toimia omaatuntoani vastaan ja suostua verensiirtoon tai antaa lupa tämän lähes tuntemattoman arsenikkihoidon aloittamiseen. Valitsin arsenikin. En voinut aavistaakaan, millaiseksi omantunnonkysymykseksi se muodostuisi lääkäreille, hoitajille, farmaseutille ja jopa sairaalaviranomaisille.
Seuraavaksi sairaala tarkisti valvontaviranomaisilta, että arseenitrioksidia saatiin antaa potilaalle; vasta sen jälkeen hoito voitaisiin aloittaa. Aluksi farmaseutti ei ollut halukas yhteistoimintaan, sillä hän vilpittömästi kyseenalaisti aineen turvallisuuden. Hoitavien lääkärieni Matthewsin ja Galbraithin täytyi esittää asiasta vakuuttavaa ja myönteistä aineistoa. Saatuaan riittävästi lääketieteellisiä todisteita viranomaiset ja farmaseutti katsoivat lopulta voivansa tehdä yhteistyötä.
Farmaseutti suostui valmistamaan arsenikkiliuoksen ja steriloimaan sen heti alkavaa nesteensiirtoa varten. Mutta nyt vuorostaan hoitajien omatunto ei sallinut heidän laittaa kiistanalaista liuosta tippumaan suoneeni. He seisoivat vieressä, kun lääkärit itse ripustivat telineeseen pussin toisensa perään. Hoitajat anoivat minua ottamaan verta, sillä he olivat varmoja, että kuolisin. Vetosin heidän ammattitaitoisuuteensa ja pyysin heitä kunnioittamaan omaantuntoon perustuvaa kieltäytymistäni. Kiitin heitä hyvästä hoidosta, halasin heitä ja pyysin heitä pitämään henkilökohtaiset tunteensa sivussa. Välimme pysyivät hyvinä. Arseenitrioksidihoidot jatkuivat puoli vuotta, ja toivuin hyvin. Silloin lääkärit katsoivat, että loput annokset voitaisiin antaa minulle kotona.
Hoito järjestettiin siten, että erään hoitajajärjestön jäsenet kävisivät luonani. Omatunto astui jälleen mukaan kuvaan. Nämäkään hoitajat eivät halunneet antaa minulle arsenikkiliuosta. Palaverit, kirjeet ja arvostetuista lääketieteen julkaisuista otetut kirjoitukset muuttivat tilanteen, ja hoitajat suostuivat yhteistyöhön. Syyskuussa 1997 hoito päättyi.
Tämä syöpätyyppi voi uusiutua. Lääkärin sanoin elän ikään kuin aikapommin päällä. Mutta olen oppinut nauttimaan jokaisesta päivästä. Käyn säännöllisesti kristillisissä kokouksissa ja kerron ahkerasti muille Raamattuun perustuvasta toivosta nähdä sellainen aika, jolloin ’yksikään – – ei sano: ”Minä olen sairas.”’” (Jesaja 33:24.)
Lääketieteen ammattilaisilla on painava vastuu antaa laadukasta hoitoa. Yleensä he suhtautuvat siihen vakavasti ja hoitavat potilaita tunnollisesti asiantuntemuksensa ja nykyisen lääketieteellisen tietämyksen asettamissa rajoissa. Kuten tämä kokemus osoittaa, lääkärit, hoitajat ja muut hoitoalan ammattilaiset voivat saada paljon aikaan suhtautumalla joustavasti ja ymmärtävästi sellaisen aikuisen potilaan vakaumukseen ja omaantuntoon, jolla on tietoa hänelle annettavasta hoidosta.

(Kertoessaan tästä tapauksesta Herätkää!-lehti ei asetu minkään nimenomaisen lääkkeen tai hoidon kannalle.)


Myös Saksasssa Saarlandin Homburgissa on hoidettu vauvojen imusolmukeleukemiaa verettömin menetelmin (JT perheen vauvoja) hyvin tuloksin tri Grafin johdolla. On hieno nähdä että näitä pieniä ihmisiä on jäänyt eloon kun tiedetään että osa verensiirtoihinkin ja kemoterapiaan turvanneista kuolee hoidoista huolimatta.

 

[Masterpiece]

Kyllä, leukemia, massiiviset verenvuodot ym.. Eli olet samaa mieltä. Eli Vartiotorni on väärässä sanoessaan, että verta ei tarvita missään tilanteissa?

 

[PanostajaPena]

Joo kyl toi leukemian menestyksekäs hoito vaatii verenkantasoluja vaikkakin jotkut ihmiset ovat päihittäneet leukemiankin ilman tätä hoitomuotoa. Toisaalta useimmat kuolevat hoidoista huolimatta.

JT seura ei liene väittänyt missään etteikö veren tai sen osien käyttö olisi lääketieteellisesti joissain yhteyksissä perusteltua, vaan aika selkeästi ilmaisee että jos ja kun vakaamus estää niiden käytön, tulee tälläisen ihmisen toivetta kunnioittaa ja kartoittaa mahdollisuudet muihin hoitomuotoihin ja edes kokeilla niitä siinä toivossa että hengissä säilyisi. Näin olen asian käsittänyt ja väittäisin sen myös näin olevan.
Lääketiede kehittyy ja sitä myöden veren käytöstä voidaan yksi toimenpide kerrallaan luopua.. leukemia lienee jäljellä kun kaikki muut on jo korvattu verettömällä hoidolla.

 

[Motopete]

Kun se oman elimistön ulkopuolinen veri nyt ei vaan satu olemaan välttämätön hoitomuoto tarkemmin katsottuna missään tilanteessa niin mikä ihme ajaa sitä käyttämään riskeistä huolimatta?
Korvaavia menetelmiä kun on ripakopallinen.. menetelmiä jotka ovat efektiivisiä ja takaavat nopean toipumisen ja jälkikomplikaatioiden riskin minimoimisen.
Niinpä, tuntuu olevan aika vaikea perustella veren käyttöä nykylääketieteessä.

Menehän pelle jo muualle idootteine uskomuksinesi.
A) Itse en olisi elänyt kahta vuotta kauempaa ilman verensiirtoa, ja korvaavaa hoitoa ei ollut tarjolla.
B) Naapurin ex-jt muutti kummasti mielipidettään verensiirrosta kun oma poikansa olisi ilman siirtoa kuollut.

Ja minun panokseni tähän satukirjauskomuksia käsittelevään ketjuun oli tässä, olen lakannut uskomasta satuolentoihin ennenkuin peruskoulun aloitin.

 

[Masterpiece]

Joo kyl toi leukemian menestyksekäs hoito vaatii verenkantasoluja vaikkakin jotkut ihmiset ovat päihittäneet leukemiankin ilman tätä hoitomuotoa. Toisaalta useimmat kuolevat hoidoista huolimatta.

JT seura ei liene väittänyt missään etteikö veren tai sen osien käyttö olisi lääketieteellisesti joissain yhteyksissä perusteltua, vaan aika selkeästi ilmaisee että jos ja kun vakaamus estää niiden käytön, tulee tälläisen ihmisen toivetta kunnioittaa ja kartoittaa mahdollisuudet muihin hoitomuotoihin ja edes kokeilla niitä siinä toivossa että hengissä säilyisi. Näin olen asian käsittänyt ja väittäisin sen myös näin olevan.
Lääketiede kehittyy ja sitä myöden veren käytöstä voidaan yksi toimenpide kerrallaan luopua.. leukemia lienee jäljellä kun kaikki muut on jo korvattu verettömällä hoidolla.

Jos esimerkiksi onnettomuudessa ollut henkilö tuodaan sairaalaan, ja havaitaan, että tämä tarvitsisi verensiirtoa, niin sitä on silloin mielestäni annettava. Aina ei ole muita hoitomuotoja käytössä. Se, että Vartiotorni levittää tälläistä oppia, ettei verta tule ottaa edes sellaisessa tilanteessa, jossa muuta mahdollisuutta ei ole, on halveksittavaa. Olisi hienoa elää sellaisessa maailmassa, jossa jokaisessa sairaalassa olisi kaikkiin verensiirtotapauksiin vaihtoehtoinen tapa, mutta asia ei vain yksinkertaisesti ole niin. Vartiotorni pelottelee ihmisiä veren vaaroista ja luo mielikuvaa, että parempi kuolla kuin ottaa riski. Suomessa verensiirto on kuitenkin niin turvallista, että olisin valmis ottamaan tämän "riskin" mielummin, kuin kuolisin.

Pitää myös muistaa, että yksittäisen Jehovan todistajan voidaan erottaa Vartiotornista, mikäli tämä ei kadu verensiirtoa. Jos olisin itse JT ja lapselleni jouduttaisiin antamaan verensiirto, niin veikkaan, että en hirveästi sitä katuisi. Jos en katuisi, minut todennäköisesti erotettaisiin ja sehän johtaakin sitten karttamiseen.

Eli summasummaarum, olemme samaa mieltä siitä, että verensiirrot ovat tänä päivänä edelleen tarpeellisia ihmisen hengen pelastamiseksi. Olemme samaa mieltä siitä, että on kehitetty menetelmiä joissa ei tarvita verensiirtoa. Ilmeisesti olemme eri mieltä siitä, että onko verensiirto eettistä ja siitä, että miten suuri riski verensiirrossa on. Voin elää näiden erimielisyyksien kanssa. Minulle oikeastaan riitti vain, että myönnät verensiirtojen edelleen olevan tarpeellisia.

Ai niin, ja Vartiotorni sanoo kirjassaan Voit elää sivulla 216 näin: "'Veren karttaminen merkitsee siis, ettet ota sitä lainkaan elimistöösi". Voiko suoremmin enää kieltää seuran jäseniä ottamasta verensiirtoa?

 

[ojr]

Noiden verituotteiden infusointi hätätapauksissa on tosiaan Suomessa niin riskitöntä, että niistä saatu hyöty voittaa haitat moninkertaisesti. Toki lähinnä sen takia, että sopivista luovuttajista on jatkuva pula on hyvä, että vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä kehitellään ja noiden käyttöä pyritään rajaamaan niihin tapauksiin joissa se on ehdottoman tärkeää. Siitä, että niitä kehitellään on kuitenkin lääketieteen saralla aika älyttömän pitkä matka siihen, että niiden käyttö rutiinisti syrjäyttää verituotteiden käytön.

En ole asiaan sen kummemmin perehtynyt, mutta voisin kuvitella, että on kohtalaisen hankalaa kehittää synteettinen neste, joka pystyy kuljettamaan happea, viemään keinotekoisia trombosyyttejä sinne missä niitä kulloinkin tarvitaan, taistelemaan infektioita vastaan jne ja vieläpä siten, että se sopii kaikille, eikä aiheuta kenellekään minkäänlaista anafylaksiaa tai hylkimisoiretta. Samalla tavalla nuo plasmanlaajentajat ja muut vuotoshokin hoidossa käytettävät nesteet voivat joillakin ihmisillä aiheuttaa allergisen reaktion ja jopa anafylaksian suoneen annosteltuna.

edit: Toisaalta jos ajatellaan asiaa taloudellisesta näkökulmasta, niin miksi jonkun tietyn uskontokunnan edustajilla pitäisi olla oikeus moninkertaisesti kalliimpiin hoitoihin kuin uskonnottomilla tai muiden uskontojen edustajilla? Toki jokainen saa tietysti itse päättää omasta hoidostaan ja kieltäytyä jostain hoidoista, mutta se, että uskomuksen perusteella jollekin pitää varata monin kerroin kalliimmat hoidot yhteiskunnan tukemana ei mene ainakaan itsellä jakeluun. Nuo veripesurit, sydän-keuhkokoneet yms hoitomuodot ovat aivan saatanan kalliita ja harvinaisia, enkä nää että niitä pitäisi käyttää kenenkään hoidossa jos sama ellei tehokkaampi hoito pystytään takaamaan ns perinteisin keinoin.

 

[Darvi]

Siinä oletkin oikeassa ettei ole sen nimistä yksittäistä lajia kuin apina. Toisaalta kuulumme kädellisten lahkoon, apinoiden osalahkoon, ihmisapinoiden yläheimoon, isojen ihmisapinoiden heimoon, homo-sukuun ja lajimme nimi on sapiens. Eli osalohko "apinat" on niin laaja käsite etten kuitenkaan ihan sanasta sanaan miellä noita sinun sanamuotojasi oikeiksi. Kärjistetysti miltä kuulostaisi jos sanoisin että olet perinyt aitotumaisilta aivosi ja ulkonäkösi? Tottahan sekin mutta periaatteessa se ei tarkoita mitään.

Ei apinat niin laaja käsite ole, etteikö niitä tunnistaisi ihan ulkonäön perusteella. Kun eläimistä puhutaan, niin apina on hyvä yleiskäsite ihmiselle tai ehkä ihmisapina. Ihminen näyttää ihan apinalta. Tietenkin ihminen on aitotumallinen, mutta sillä ei ole merkitystä jos puhutaan siitä ulkonäöstä mitä ihminen näkee, kun ihminen ei näe esitumallisia. Eli esimerkkisi ei vain liity mihinkään ja kertoo tajuamattomuudestasi. Vain aitotumallisilla on aivot, joten sekään ei kuvaile aivoja mitenkään, että sanoo niiden olevan aitotumallisilta perityt.

 

[Mahonni]

Joo näyttäähän ihminen apinalta, olet nyt varmaan oikein tyytyväinen. Sitä vaan kukaan ei missään välissä ole kieltänyt. En vaan vieläkään ymmärrä pointtiasi, kun liityit tähän keskusteluun eilen. Se ei kertonut että kyseessä olisi tajuamattomuutta, mutta se kertoi ettet ymmärtänyt juuri ollenkaan mikä oli keskustelemamme aiheen ydin ennen ihmeellisiä, täysin turhia tietojasi ja vertauskuviasi. Sinä kun vuoroin puhuit osalahkon nimestä ja eläinlajista, aivan kun ne olisivat identtisesti kaksi samaa asiaa.

Kun kaksi apinaa yhtyy, niin jos siitä jotain tulee, niin todennäköisesti ihminen. Sanoisin että yli 95% todennäköisyydellä.

Itse olen sitä mieltä, että kun kaksi apinaa yhtyy, siitä voi hyvin tulla myös gorilla, simpanssi tai vaikka gibboni. Jos kaksi eri lajia keskenään yhtyvät, lopputulos ei ole mikään elävä.

Kun ihan täysin nyt rupesit pilkkua kanssani nussimaan niin onhan ihmisten osuus ylivoimaisesti suurin kaikista maapallolla olevista apinoista. Mutta apinoiden yhtymisestä varmasti 95% tapauksista ei tule ihmistä. Pelkästään ihmisten yhtymisistä vain murto-osassa lopputuloksena on elävä lapsi. Itse uskoin ala-asteikäisenä vanhempieni rakastelleen elämässään 8 kertaa keskenään, nykyään tiedän luvun olevan paljon, paljon isompi...