Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Dopey sanoi:
Mitäs iloa tuosta sitten pitäisi saada irti? Paranivatko kuntalaisten palvelut tuolla reilulla parilla prosentilla, minkä verran kokonaispalkkameno kasvoi?
Click to expand...

Mistä mä sen tietäisin?
 
Dopey sanoi:
Kai sulla joku syy oli linkittää toi hieno uutinen tänne?
Click to expand...

Timba väitti työpaikkojen julkisella puolella lisääntyneen. Lukisit nyt edes noi aikaisemmat jos niihin jotain kommentoit.
 
Nekö eivät ole lisääntyneet, jos tarkasteluväli on joku muu kuin lokakuu 2008 - lokakuu 2009?
 
Dopey sanoi:
Nekö eivät ole lisääntyneet, jos tarkasteluväli on joku muu kuin lokakuu 2008 - lokakuu 2009?
Click to expand...

Siinä luki että työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun. Mä edelleen suosittelen lukemaan sen mitä kommentoit.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/lausunnot/2011/Sivut/Valtiontalouden-kehysmenettelyn-vaikuttavuus-finanssipolitiikan-hallintavälineenä.aspx
Kuntien henkilöstömenoista säästettiin vuonna 2009 noin 400 miljoonaa,
Click to expand...
Ongelmiakin toki on mm. kuntien tehtävien ja kustannusten jatkuva lisääminen valtion toimesta lainsäädännöllä
Click to expand...
 
Rankkuri sanoi:
Siinä luki että työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun. Mä edelleen suosittelen lukemaan sen mitä kommentoit.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/lausunnot/2011/Sivut/Valtiontalouden-kehysmenettelyn-vaikuttavuus-finanssipolitiikan-hallintavälineenä.aspx
Click to expand...
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.
 
Dopey sanoi:
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.
Click to expand...

Ja jos katsotaan vuodesta 1917 ni sittenhän ne on vasta kasvanutkin. No johan on kun 400 miljoonan säästötkään ei kelpaa. Henkilöstömenoisssa säästetty 400 miljoonaa vaikka tehtävät on lisääntynyt. Pitääkö sitä nyt tehostaa vai ei?
 
Jonkin verran julkisista duuneista kasvaa väestön myötä, pitäisikin tsekata, onko julk. työllisyys kasvanut yhtä nopeasti kuin väestö. Keskittämällä voisi ehkä säästää siinäkin -> jengi vaan pois metsistä e-suomeen :>
 
Dopey sanoi:
Timba tosiaan väitti, että kuntasektorin työntekijämäärä on noussut. No, viimeisten 10 vuoden aikana kuntasektorin henkilöstömäärä on kasvanut 20 tuhannella, eli 5%. Löysit noista 10 vuodesta sen toisen, jonka aikana henkilöstömäärä vähän pieneni, tai "kääntyi laskuun". Seuraavana vuonna eli 2010 se taas "kääntyi nousuun" ja 2011 "jatkoi nousua". Kyllä osaan lukea, mutta osaan myös laskea: jos nuppiluku putoaa prosentin ja palkat nousevat 3%, niin siellä on säästetty henkilöstömenoista 400 miljoonaa samaan tapaan kuin mun vaimo säästää rahaa alennusvaateostoksilla.
Click to expand...

Vasta jossain lehdessä niitä pylväitä oli missä viimeisen 10 vuode kehitystä oli kuvattu. Julkisella reilua kasvua palkollisissa ja yksityisellä laskua. Ei nyt ole heittää tähän mitään kuvaajaa kun en keksi mistä sen löytäisin...
 
Rankkuri sanoi:
Ja jos katsotaan vuodesta 1917 ni sittenhän ne on vasta kasvanutkin. No johan on kun 400 miljoonan säästötkään ei kelpaa. Henkilöstömenoisssa säästetty 400 miljoonaa vaikka tehtävät on lisääntynyt. Pitääkö sitä nyt tehostaa vai ei?
Click to expand...
Yksityisellä puolella ymmärrettäisiin tuollainen "säästö" niin, että viime vuonna kulutettiin näin paljon ja tänä vuonna 400M vähemmän, mikä olisi todettavissa kilauttamalla kaverille taloushallinnossa. Kuntapuolella taas ilmeisesti lasketaan niin, että viime vuonna meni näin paljon, tänä vuonna meni 300M enemmän, mutta me oltiin funtsattu tuhlata vielä 400M tuohon päälle, mutta ei sitten tuhlattukaan, joten ne rahat jäi säästöön! Pitäisi joo tehostaa, mutta ehkä menetelmät on vääriä: http://www.stat.fi/til/kktu/2010/kktu_2010_2012-02-03_tie_001_fi.html
 
Dopey sanoi:
Yksityisellä puolella ymmärrettäisiin tuollainen "säästö" niin, että viime vuonna kulutettiin näin paljon ja tänä vuonna 400M vähemmän, mikä olisi todettavissa kilauttamalla kaverille taloushallinnossa. Kuntapuolella taas ilmeisesti lasketaan niin, että viime vuonna meni näin paljon, tänä vuonna meni 300M enemmän, mutta me oltiin funtsattu tuhlata vielä 400M tuohon päälle, mutta ei sitten tuhlattukaan, joten ne rahat jäi säästöön! Pitäisi joo tehostaa, mutta ehkä menetelmät on vääriä: http://www.stat.fi/til/kktu/2010/kktu_2010_2012-02-03_tie_001_fi.html
Click to expand...

Nii joo, ettei niitä sillai oikeella tavalla sit säästetykään. Okei.
Ei nyt auennu miks linkitit koulutuksen ja terveydenhuollon tuottavuudesta jotain tähän?

- - - Updated - - -

Timba79 sanoi:
Vasta jossain lehdessä niitä pylväitä oli missä viimeisen 10 vuode kehitystä oli kuvattu. Julkisella reilua kasvua palkollisissa ja yksityisellä laskua. Ei nyt ole heittää tähän mitään kuvaajaa kun en keksi mistä sen löytäisin...
Click to expand...

Siis kuntapuolella kasvua vai valtiolla vai yhteensä?
 
Rankkuri sanoi:
Ja jos katsotaan vuodesta 1917 ni sittenhän ne on vasta kasvanutkin. No johan on kun 400 miljoonan säästötkään ei kelpaa. Henkilöstömenoisssa säästetty 400 miljoonaa vaikka tehtävät on lisääntynyt. Pitääkö sitä nyt tehostaa vai ei?
Click to expand...

Eiköhän tuosta julkisen sektorin paisumisesta ole aika pirusti näyttöä. Ei kai tuota edes kukaan yritä kieltää. Ja aivan takuulla tähänkin fiirumiin on linkitelty useita käyriä. Jos nyt finassikriisin vuoksi raha on ollu tiukilla myös julkisellä puolella, niin mitä sitten? Aika pirun monella muullakin tontilla tuolloin kiristeltiin tuolloin. 400 miljoonan säästö ei paljon lämmitä jos samaan aikaan velkaannutaan kertaluokkaan nopeammin. Kyllä säästöjä saatiin tehtyä myös 90-luvun laman aikoihin, mutta myös ne säästöt on ylikompensoitiin nopeasti. Vika on todellinen. Nykyisiä menoja eivät suomalaisten verotulot riitä maksamaan ja odotusarvo on, että tilanne tulee pahenemaan. Jotain tarttis varmaan tehdä. Verojen lisääminenkin vain pahentaa näitä rakenteellisia ongelmia.
 
Rankkuri sanoi:
Nii joo, ettei niitä sillai oikeella tavalla sit säästetykään. Okei.
Ei nyt auennu miks linkitit koulutuksen ja terveydenhuollon tuottavuudesta jotain tähän?
Click to expand...
Oikeaa säästämistä olisi henkilöstökuluissa olisi se, että henkilökulut pienenisivät. Ne pienenevät vain, jos nuppiluku putoaa enemmän kuin mitä jäljellejääneiden liksat kasvavat. Tilastokeskus yrittää laskea kuntasektorin työn tuottavuutta, eli paljonko työkustannusta kuluu, että kunta tuottaisi yksikön relevanttia palvelua. Sosiaalisektori, koulutus ja terveydenhoito taitavat kuitenkin olla ne alueet, jonne valtaosa kuntien menoista ohjautuu, joten ovat ymmärrettävästi aloittaneet noista. Kunnissa tehdyn työn tuottavuuden arviointi on toki todella vaikeaa, sillä verrokkeja on vähän. Jos joku kunta pystyy hankkimaan kuntalaisille jonkun palvelun moninkertaisesti muita halvemmalla, niin tähän löytyy aina joku selitys, miksi sama ei onnistu muualla. Ote tuosta Soininvaaran tekstista:

Helsinki hankki vuonna 1948 sahan Heinolasta turvatakseen puutavaran saannin kaupungin jälleenrakentamiseen. Sahaa hallinnoitiin osana kuntakonsernia. Hajonneet paikat korjattiin ja toimintaa kehitettiin. Kukaan ei olisi huomannut Heinolan sahassa mitään vikaa, ellei olisi ollut yksityisiä sahoja, joihin verrata. Niihin verrattuna Heinolan saha jäi toivottomasti jälkeen tuottavuudessa. Se oli kertakaikkisesti vanhanaikainen. Saha lakkautettiin vuonna 1986 kaupunginvaltuuston myrskyisässä kokouksessa. Jos kaikki sahat olisivat olleet kunnallisia, olisiko mitään vikaa koskaan huomattu? Onko kuntaorganisaatioiden sisällä lisää ”Heinolan sahoja”?
Click to expand...
 
Rankkuri sanoi:
Siis kuntapuolella kasvua vai valtiolla vai yhteensä?
Click to expand...

Tossa on jotain käppyrää:

Sieppaa (Medium) (3).webp

Löytyy tuolta: http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf
 
NHB sanoi:
400 miljoonan säästö ei paljon lämmitä jos samaan aikaan velkaannutaan kertaluokkaan nopeammin..
Click to expand...

No perkeles ettei mikään säästö tunnu missään...

- - - Updated - - -

Dopey sanoi:
Oikeaa säästämistä olisi henkilöstökuluissa olisi se, että henkilökulut pienenisivät. Ne pienenevät vain, jos nuppiluku putoaa enemmän kuin mitä jäljellejääneiden liksat kasvavat. Tilastokeskus yrittää laskea kuntasektorin työn tuottavuutta, eli paljonko työkustannusta kuluu, että kunta tuottaisi yksikön relevanttia palvelua. Sosiaalisektori, koulutus ja terveydenhoito taitavat kuitenkin olla ne alueet, jonne valtaosa kuntien menoista ohjautuu, joten ovat ymmärrettävästi aloittaneet noista. Kunnissa tehdyn työn tuottavuuden arviointi on toki todella vaikeaa, sillä verrokkeja on vähän. Jos joku kunta pystyy hankkimaan kuntalaisille jonkun palvelun moninkertaisesti muita halvemmalla, niin tähän löytyy aina joku selitys, miksi sama ei onnistu muualla. Ote tuosta Soininvaaran tekstista:
Click to expand...

Aaa ok. No toisaalta ihmekös toi on jos koko ajan työnnetään lakisääteisesti uutta tehtävää. Ei liene ihme että rahaa palaa.

- - - Updated - - -

Jami2003 sanoi:
Tossa on jotain käppyrää
Click to expand...

Johtuu varmaan siitä, että valtio työntää omia hommiaan kunnille.
 
Jami2003 sanoi:
Kehitysmaiden ja konkurssimaiden tukemisen voi varmaan lopettaa ilman henkilöstöleikkauksia julkisella puolella, tai no kai noita jotku ihmiset työkseen pyörittelee mutta tuskin kovin iso määrä kuitenkaan ? Mamujen vastaanoton lopettaminen on siinä mielessä ongelmallista että sitä kai pyörittää aika moni ihminen työkseen ja jos mamuja ei oteta enää suomeen niin mitäs noi ihmiset sitten tekee ? Tietysti ne mahdollisesti voi irtisanoa.

Tohon jos lisää sitten sen pakkoruotsin niin saadaankin jo jonkinlainen säästöpaketti aikaan. Tosin pakkoruotsin poistamisen myötä työpanoksen tarve julkisella puolella vähenee ja sitä myöten myös se tietää joko irtisanomisia tai entistä tehottomampaa julkishallintoa.

Sitten on tietysti vielä tämä koko Suomen tukiviidakko helvetti yksityisille ja yrityksille jota voisi hieman yksinkertaistaa. Tosin tämä taas tietäisi ikävä kyllä myös työpaikkojen menetyksiä julkisella puolella. Olettaen että jotain realisoitaisiin.

Voishan noista kuvitella saatavaksi kasaan yhtään mitään lukuja katsomatta miljardin (mukava pyöreä luku, ei ole lähdettä vaan hihasta). Nyt jää sitten joku 7 miljardia ongelmaksi, vai paljonko sitä velkaa pitikään tänä vuonna ottaa, en muista enkä jaksa tarkastaa.
Click to expand...

Kun tiedetään, että potilas on sairas, ei oireisiin keskittyminen vie mihinkään. Järjestelmää pitäisi kehittää niin, ettei se ei toimisi kansan kannalta typerästi. Suomessa se taitaisi vain vaatia taydellisen reformin. Siihen nykyisesta systeemistä hyötyvät tahot eivät taivu ennen kuin polttopullot lentävät kansan kustaman pitkän mustan auton kylkeen.
 
Mahdollista palkka-alea tässä hieman pohdin. Eipä se näytä suurta suosiota saavan ja riippuen toki keneltä kysyy niin saattaisi aiheuttaa vain hallaa koko taloudelle (kulutus laskee, verotulot pienenevät jne). Eikö tuolla logiikalla kannata sitten laittaa vaikka 100% palkankorotus jokaiselle vai onko tuossa jotain mitä ne ymmärrä? Vai ovatko homman vastustajat sitä mieltä, että nykyinen palkkataso on jollain tavalla optimoitu tähän taloustilanteeseen. Eli jos lasketaan tulee paskaa ja jos nostetaan tulee paskaa.
 
Käsittääksi tuolla julkishallinnollisella puolella on moni jäämässä eläkkeelle seuraavan 5 vuoden aikana. Siellä rakennellaakin kovaa vauhtia kaikenmaailman uusia tietojärjestelmiä paikkamaan tulevaisuudessa puuttuvaa henkilöstöä, ettei tarvitse pakalta ketään eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle. Kaiken hienous on siinä, että se mitä palkka kustannuksissa säästetään, se maksetaan tulevaisuudessa tietojärjestelmien ylläpidossa. Tulos siis +-0.
 
Ei kai niin kallista tietojärjestelmää ole olemassakaan että se maksaisi enemmän ajanjaksolla y kuin eläkkeellä jäännyt henkilöstöryhmä x.
 
Back
Ylös Bottom