Maahanmuutto

[steeler22]

Eiköhän se ole tärkeintä miten se älykkyys ja kaikki muut yksilön ominaisuudet käytännössä näkyvät. Oisko sillä vitunkaan väliä, jos nyt vaikka mustalaiset tai somalit pärjäisivät äo-testeissä.

Muurahaisethan toimivat todella tehokkaasti, mikroskooppisilla aivoilla, mutta suurella ahkeruudella ja auktoriteetin kunnioittamisella.Voisin vain kuvitella, miten toimisi somalialaisilla ominaisuuksilla varustettu muurhaislaji...Kuningatar munii valtavan määrän toukkia, kaikki työläiset vain pureskelevat khatia ja sotilaat rähinöivät keskenään ja puskaraiskaavat naapuripesien naaraita...

 

[Herra Mirandos]

Kukas on Netflixin käyttäjä?

Kattokaas sieltä tanskalainen hupisarja "Klovni" , sen 2.ohjelma.

Kuvaa aikas hyvin monikulttuurisuuden eroja. Hauska nähdä, miten valmistumisvuonnaan 2005 sarja on tuonut rohkeasti esille arabiväestön mukanaantuomat ongelmat: yksi soittaa käskystä huolimatta täysillä toimistossaan ählämimusiikkia eikä hiljennä sitä, toinen arabi tekee samaa kadulla autossaan (yllättäen uusi BMW) , kaksi arabia uhkailee ja esittävät kääntöveitsensä uhkaustensa takeeksi, yksi uhkailee väkivallalla päästäkseen elokuvaan... ja lopuksi nuo arabit ryöstävät vielä punaisen Ristin rahankeräyslippaankin.

Miten sattuva kuvaus jo 8 vuoden takaa. kannattaa katsoa!

 

[Deleted member 20129]

Onkohan eri kansojen älykkyydet kuitenkaan täysin luotettavasti mitattuja? Tässä poimintaa ketjun edellisen sivun linkistä:

"Vanhanen ja Lynn eivät tehneet itse perustutkimusta (ÄO-mittauksia maittain), vaan käyttivät olemassa olevaa aineistoa siten, että puuttuva data korvattiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista. Eri aineistona käytetyt mittaukset ovat siis hyvin erilaisia ja ne on tehty useiden vuosikymmenien aikana, joten niiden vertailukelpoisuus voidaan kyseenalaistaa. Esimerkiksi Salvadorin tulos 84 saatiin laskemalla keskiarvo sen kahden naapurimaan Guatemala (79) ja Kolumbian (88) tutkimuksista. Kiinan tulosta 109,4, joka oli saatu Shanghaissa tehdystä tutkimuksesta, laskettiin 6 pistettä, koska tutkijat olettivat Kiinan maaseudun tulosten olevan alhaisempia. Ongelmia liittyi myös muihin yksittäisten maiden aineistoihin, jotka oli saatu yleistämällä jostain pientä ryhmästä kauan aikaa sitten tehty otos koko maata nykyään koskevaksi. Esimerkiksi Päiväntasaajan Guinean keskimääräinen ÄO-luku (59) oli estimoitu vammaisten lasten muodostaman ryhmän tulosten perusteella.[2] Lisää epävarmuutta tutkimukseen aiheuttaa se, että ottaakseen huomioon Flynnin ilmiön vaikutuksen eri aikoina tehtyihin tutkimuksiin, tutkijat kasvattivat vanhempien tutkimuksien keskiarvoja eri määrillä."

Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle 100 henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä. Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia."

Eikös se ole kuitenkin aika varmaa, että toiset kansat ovat toisia kansoja tyhmempiä.

Tällöin minä piirtäisin nämä kansat samalle janalle (tyhmä-viisas) ja alkaisin karsia mahdollisia riskitekijöitä maahanmuuttajien listalta pois (tyhmät jäisi tulematta).

 

[ojr]

Eikös se ole kuitenkin aika varmaa, että toiset kansat ovat toisia kansoja tyhmempiä.

Tottakai eri kansojen älykkyysosamäärissä on eroja. Henk koht en kuitenkaan usko, että erot johtuvat genetiikasta, vaan ennemminkin koulutuksen tasosta ko. kansan keskuudessa. Suomessa kuuluu pakon sanelemana käydä vähintään 9 vuotta kouluja, jossa opiskellaan matematiikkaa joka vuonna. Älykkyysosamäärätestit (ainakin ne mitä minä olen tehnyt) mittaavat käytännössä vain matemaattista päättely- ja ongelmanratkaisukykyä.

Tuo on vähän sellainen itseään ruokkiva kierre, jossa heikommin menestyvät kansat pysyvät heikosti menestyvinä, kun koulujärjestelmää ei luultavasti pyritä edes kehittämään mihinkään suuntaan jos heikosta koulutuksesta johtuen valtion/alueen talous ja infrastruktuuri on retuperällä.

Jos Suomeen tuodaan vauvaiässä mistä tahansa maasta lapsi, joka laitetaan hyvään ja opiskelua tukevaan perheeseen ja joka oppii kielen normaalisti, ei hän varmaan tule älykkyystesteissä syntyperäisiä suomalaisia heikommin menestymään.

 

[Sturmmann]

Tottakai eri kansojen älykkyysosamäärissä on eroja. Henk koht en kuitenkaan usko, että erot johtuvat genetiikasta, vaan ennemminkin koulutuksen tasosta ko. kansan keskuudessa. Suomessa kuuluu pakon sanelemana käydä vähintään 9 vuotta kouluja, jossa opiskellaan matematiikkaa joka vuonna. Älykkyysosamäärätestit (ainakin ne mitä minä olen tehnyt) mittaavat käytännössä vain matemaattista päättely- ja ongelmanratkaisukykyä.

Tuo on vähän sellainen itseään ruokkiva kierre, jossa heikommin menestyvät kansat pysyvät heikosti menestyvinä, kun koulujärjestelmää ei luultavasti pyritä edes kehittämään mihinkään suuntaan jos heikosta koulutuksesta johtuen valtion/alueen talous ja infrastruktuuri on retuperällä.

Jos Suomeen tuodaan vauvaiässä mistä tahansa maasta lapsi, joka laitetaan hyvään ja opiskelua tukevaan perheeseen ja joka oppii kielen normaalisti, ei hän varmaan tule älykkyystesteissä syntyperäisiä suomalaisia heikommin menestymään.

Tuota asiaa on muistaakseni tutkittu Amerikassa. Hypoteesi oli sama kuin sinulla, mutta lopputulos ei. Mustaihoiset pärjäsivät testeissä valkoihoisia lapsia heikommin, vaikka olisivat kasvaneet missä perheessä tahansa.

- - - Updated - - -

Eikös se ole kuitenkin aika varmaa, että toiset kansat ovat toisia kansoja tyhmempiä.

Tällöin minä piirtäisin nämä kansat samalle janalle (tyhmä-viisas) ja alkaisin karsia mahdollisia riskitekijöitä maahanmuuttajien listalta pois (tyhmät jäisi tulematta).

Se on varmaa, että jotkut kansat pärjäävät äo-testeissä heikommin kuin toiset. Ja tietysti heikkous korostuu, jos testejä ei tehdä omalla äidinkielellä tai jos niitä tehdään vammaisryhmälle.

 

[hemmmo]

Tuo on vähän sellainen itseään ruokkiva kierre, jossa heikommin menestyvät kansat pysyvät heikosti menestyvinä, kun koulujärjestelmää ei luultavasti pyritä edes kehittämään mihinkään suuntaan jos heikosta koulutuksesta johtuen valtion/alueen talous ja infrastruktuuri on retuperällä.

Tuo päättely on väärä. Mikäli tuo pitäisi paikkaansa, mikään kansa ei ikinä olisi kehittänyt koulujärjestelmää ja alkanut kehittyä. Pitää muistaa näissä, että suomessa oli paljon vaativampi tehtävä kehittää koulujärjestelmää aikanaan, koska toimivalle järjestelmälle ei ollut oikeastaan mallia missään. Afrikkalaisten ei periaatteessa tarvitsisi tehdä muuta kuin ottaa rikkaista maista hyviksi todetut tavat käyttöön ja kehitys olisi taattu, mikäli ihmiset ovat luonnostaan yhtä älykkäitä. Tuo on siis tärkeä muistaa tässä afrikan tilanteessa, että suomi ja länsimaat oikeasti itse kehittivät ne hyvät ja toimivat tavat koulujärjestelmälle. Ja tuo pätee itseasiassa läheskaikkeen muuhunkin länsimaiseen hyvinvointiin. Ne ovat oikeasti länsimaissa kehitettyjä ja afrikkalaisten ei tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan. Afrikkalaisilla pitäisi olla huomattavasti helpompi lähtä kehittymään mitä länsimailla oli aikaisemmin. Näköjään näin ei kuitenkaan ole ja se kyllä kertoo joko afrikkalaisten ihmisten kyvyttömyydestä tai afrikkalaisen kulttuurin kyvyttömyydestä tai mahdollisesti molemmmista.

 

[Juoni]

Onkohan eri kansojen älykkyydet kuitenkaan täysin luotettavasti mitattuja?

Eivät kaikki, valitettavasti.

Esim. juuri Päiväntasaajan Guinean tai jotkut eteläisen Afrikan Khoisanien (ns. bushmannien/hottentottien) keskuudessa tehdyt testit on tehty luku- ja kirjoitustaidottomille henkilöille, jotka luonnollisestikaan eivät ole tottuneet kuviopäättelyiden ratkomiseen, mutta:

Hundreds of studies on millions of people have confirmed the three-way racial pattern (Jensen, 1998b; Lynn &
Vanhanen, 2002; Rushton, 2000). (Lähteenä, taas kerran tämä s. 6)

Tuo three-way racial pattern tarkoittaa että kaukoaasialaiset ovat välkyimpiä, seuraavana euripidit ja viimeisenä mustat afrikkalaiset.

Esmes Ghanassa Glewwe & Jacoby(1992) testasivat 1736 11-20-vuotiasta henkilöä, jotka kaikki olivat käyneet peruskoulun ja joista puolet haki seuraavan asteen kouluun.

Testinä oli Ravenin matriisi-tyyppinen testi ja ryhmän keskitulokseksi tuli alle 70 äo:ta vastaava tulos.

Toisena esimerkkinä Etelä-Afrikassa Skuy, Schutte, Fridjhon & O'Carroll (2001) testasivat 154 (enemmän tai vähemmän) mustaa high school oppilasta lukuisilla testeillä ja tulokset olivat 1-2 keskihajontaa alle Usa:n keskiarvon, eli luokkaa 70-85.

Avenant (1988) suoritti 63:lle etelä-afrikkalaiselle yliopiston perustutkinto-opiskelijalle laajat testit ja keskiarvoksi tuli 77.

Tunnettu adoptiotutkimus, eli Minnesota transracial adoption study kertoo seuraavaa:

Vanhempien ÄO: 115,35
Biologisten lasten ÄO: 109,4
Valkoisilta adoptoitujen lasten ÄO: 105,6
Mulattivanhemmilta adoptoitujen lasten ÄO: 98,5
Mustilta vanhemmilta adoptoitujen lasten ÄO: 89,4

Eli nouseehan älli tietysti paremmilla olosuhteilla, muttei kuitenkaan samalle tasolle. Lisäksi afro-amerikkalaisten "mustuus" on pienempi kuin varsinaisilla afrikkalaisilla, sillä he ovat luonnollisestikin jo ehtineet sekoittua kalpeanaamoihin aika lailla.

Monet empiiriset tutkimukset, joihin Vanhanen ja Lynn nojasivat, oli tehty varsin pienillä otoksilla (useissa tapauksissa jopa alle 100 henkilöä), joten kaikki havaitut erot eivät välttämättä saavuta tilastollista merkitsevyyttä.

Kaikissa tilastollisissa tutkimuksissa lukee aina p<.01 tai jotain tuon tapaista, eli millä todennäköisyydellä tulokset ovat sattumaa. Kaikissa Vanhasen ja Lynninkin viittaamissa tutkimuksissa p:n arvo on alle 5%, sillä ei niitä muuten olisi edes julkaistu.

Toisen suuren ongelman aineiston luotettavuudelle muodostaa se, että testauskielenä ei aina ole käytetty tutkittavien äidinkieltä. Tämä pätee etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tehtyihin tutkimuksiin, joiden tulokset olivat erityisen matalia.

Totta, mutta äidinkieli ei vaikuta kuviopäättelyihin ja kuten yllä todettu ero säilyy Usa:ssakin.

Tottakai eri kansojen älykkyysosamäärissä on eroja. Henk koht en kuitenkaan usko, että erot johtuvat genetiikasta, vaan ennemminkin koulutuksen tasosta ko. kansan keskuudessa.

Tutkituissa olosuhteissa äo:n heritabiliteetti (eli geneettinen varianssi jaettuna kokonaisvarianssilla) on 50-80%, eli erot johtuvat enemmän genetiikasta ja vähemmän ympäristöstä.

Älykkyysosamäärätestit (ainakin ne mitä minä olen tehnyt) mittaavat käytännössä vain matemaattista päättely- ja ongelmanratkaisukykyä.

Mitä niiden mielestäsi tulisi mitata?

Tuo on vähän sellainen itseään ruokkiva kierre, jossa heikommin menestyvät kansat pysyvät heikosti menestyvinä, kun koulujärjestelmää ei luultavasti pyritä edes kehittämään mihinkään suuntaan jos heikosta koulutuksesta johtuen valtion/alueen talous ja infrastruktuuri on retuperällä.

Hui hai.

Länsimaalaiset kippaavat joka vuosi miljarditolkulla rahaa Afrikan kouluttamiseen, mutta tuloksia ei vuosikymmenten yrityksestä huolimatta ole tullut.

Jos Suomeen tuodaan vauvaiässä mistä tahansa maasta lapsi, joka laitetaan hyvään ja opiskelua tukevaan perheeseen ja joka oppii kielen normaalisti, ei hän varmaan tule älykkyystesteissä syntyperäisiä suomalaisia heikommin menestymään.

Näinhän tuota voisi luulla.

 

[ojr]

Ei mulla parempaakaan älykkyysmittaria ole kuin tuo nykyinen. Matemaattinen ongelmanratkaisu on siinä mielessä looginen että siinä on vain yksi oikea vastaus per kysymys.

Ja toisaalta on loogista myös että jotkut rodut on olosuhteiden vuoksi kehittyneet älykkäämmiksi kuin toiset. Selviytyminen ja ravinnon hankinta on esimerkiksi luultavasti haastavampaa pohjoisessa kuin vaikka afrikassa jolloin älyllisesti lahjakkaimmat selviytyy varmemmin jatkamaan sukuaan. Llosuhteethan eri lajien evoluutioon vaikuttaa, miksei myös ihmisten.

Kuitenkin on aika suoraviivaista sannoa että jonkun maan huono tilanne johtuu yksinomaan rodun älyllisestä heikkoudesta. Taustalla on myös varmasti muita esim poliittisia tekijöitä jotka heikkoon menestymiseen vaikuttaa.

 

[kebetto90]

Tottakai eri kansojen älykkyysosamäärissä on eroja. Henk koht en kuitenkaan usko, että erot johtuvat genetiikasta, vaan ennemminkin koulutuksen tasosta ko. kansan keskuudessa. Suomessa kuuluu pakon sanelemana käydä vähintään 9 vuotta kouluja, jossa opiskellaan matematiikkaa joka vuonna. Älykkyysosamäärätestit (ainakin ne mitä minä olen tehnyt) mittaavat käytännössä vain matemaattista päättely- ja ongelmanratkaisukykyä.

Tuo on vähän sellainen itseään ruokkiva kierre, jossa heikommin menestyvät kansat pysyvät heikosti menestyvinä, kun koulujärjestelmää ei luultavasti pyritä edes kehittämään mihinkään suuntaan jos heikosta koulutuksesta johtuen valtion/alueen talous ja infrastruktuuri on retuperällä.

Jos Suomeen tuodaan vauvaiässä mistä tahansa maasta lapsi, joka laitetaan hyvään ja opiskelua tukevaan perheeseen ja joka oppii kielen normaalisti, ei hän varmaan tule älykkyystesteissä syntyperäisiä suomalaisia heikommin menestymään.

Ala ja yläasteen luokillani oli yhteensä 2 afrikasta (Kongo ja Togo) tullutta kaveria ja 1 Irakista, jotka olivat kaikki syntyneet suomessa (siis vanhemmat olivat tulleet kyseisistä maista) ja olivat aina luokan tyhmimmät eli saivat surkeimmat arvosanat ja muutenkin riehuivat enemmän kun suomalaiset.

 

[Juoni]

Kuitenkin on aika suoraviivaista sannoa että jonkun maan huono tilanne johtuu yksinomaan rodun älyllisestä heikkoudesta. Taustalla on myös varmasti muita esim poliittisia tekijöitä jotka heikkoon menestymiseen vaikuttaa.

Ei tuollaista kukaan ole sanonutkaan.

 

[ojr]

Eikö tää koko keskustelu siitä Tatu Vanhasen väittämästä lähtenyt, jonka pointti oli tuo, että Afrikan heikko tilanne johtuu tumman rodun heikommasta älykkyydestä?

 

[Juoni]

Eikö tää koko keskustelu siitä Tatu Vanhasen väittämästä lähtenyt, jonka pointti oli tuo, että Afrikan heikko tilanne johtuu tumman rodun heikommasta älykkyydestä?

Vanhasen analyysien mukaan äo selittää muistaakseni 70% bkt per capitasta. Ei siis sataa prosenttia.

 

[Darvi]

Minusta tämä koko rasismin vastainen touhu on mennyt ihan hysteeriseksi ja överiksi, joka vitun paikassa saa lukea, että rasismi on ehdottomasti tuomittavaa ja se on kitkettävä pois. Tästä olen samaa mieltä

Miksi olet samaa mieltä? Miksi olet noin ehdoton rasisminvastaisuudessasi? Oletko koskaan ajatellut asiaa järjellä tai ajatteletko ylipäänsä mitään järjellä. Miksi pitää tuomita se, että jonkun mielestä kaikki rodut eivät ole samanarvoisia? Pitääkö myös tuomita ajatus ettei kaikki ihmiset ole samanarvoisia?

 

[ojr]

Ala ja yläasteen luokillani oli yhteensä 2 afrikasta (Kongo ja Togo) tullutta kaveria ja 1 Irakista, jotka olivat kaikki syntyneet suomessa (siis vanhemmat olivat tulleet kyseisistä maista) ja olivat aina luokan tyhmimmät eli saivat surkeimmat arvosanat ja muutenkin riehuivat enemmän kun suomalaiset.

Tämä on eri asia mitä tarkoitin. Jos vanhemmat on maahanmuuttajia, on todennäköisempää ettei sopeudu yhteiskuntaan yhtä hyvin kuin syntyperäisessä suomalaisperheessää kasvaessa.

Vanhasen analyysien mukaan äo selittää muistaakseni 70% bkt per capitasta. Ei siis sataa prosenttia.

Aivan, mulla oli siis faktat pielessä. Pahoittelut.

Noista kehitysavuista sen verran, etten olisi lainkaan varma että esimerkiksi Afrikkaan laitetut rahat päätyvät 100% siihen, mihin ne on tarkoitettu. Avustukset päätyvät korruptiosta johtuen herrojen taskuun, armeijoiden ja sodankäynnin rahoittamiseen yms. Kehitysavuissa ongelma on se, että niitä maksetaan tunnollisesti joka vuosi, eikä kuitenkaan valvota tehokkaasti sitä, mihin rahat lopulta päätyvät tai vaadita konkreettisia parannuksia jotta kehitysapua voidaan jatkossakin myöntää. Veikkaan tosin, ettei Afrikan kehittäminen länsimaiden tasolle oikeasti kiinnosta hyvinvointivaltioiden päättäjiä, vaan kehitysavulla ostetaan hyvä omatunto. Mun puolesta kehitysavun voisi vaikka lakkauttaa, tai ainakin kehittää järjestelmän jonka avulla niiden käyttöä valvotaan siten, että ne menevät oikeasti sinne minne pitääkin.

 

[yrmis]

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/nuoret_veivat_puhelimia_nuorilta/

Ikävästi oppineet huonoille tavoille.

 

[PanostajaPena]

Katsos kun jokainen suomalainen on "kävelevä sossu" jolta voi ottaa.. siihen ovat oppineet että käsi ojossa ilman mitään tänne on tultu mutta kaikki täältä löytyy.. joko sosiaalitäti antaa tai sitten pitää ottaa ikäänkuin omena otetaan puun oksalta.. RIUHTAISEMALLA

 

[Herra Mirandos]

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/nuoret_veivat_puhelimia_nuorilta/

Ikävästi oppineet huonoille tavoille.

Noi oli kyl varmaan vaaleaihoisia, mutta näyttivät pimeässä tummilta.

 

[MÖYKKYNEN]

Mappanalta taas kirurgin tarkkaa analyysiä :D Mistä sä oikein höpötät? Käsittääkseni kysyin semiselvällä suomenkielellä, että ymmärrän toki jos koko kantaväestöä ei pidä leimata rasistiseksi vain koska osa on rasisteja, mutta miksi te sitten leimaatte kaikki mamut paskasakiksi, vaikka osa vaan perseilee? En verrannut mamujen perseilyä kantaväestön perseilyyn. Lue ensin ajatuksella viestit ennen kuin kommentoit niitä.

Kutsut mua herneaivoksi ja samaan hengenvetoon väität täysin tilastollisesti akkuranttina faktana kolmen kymmenestä mamuista perseilevän. Mistäs tämmöisen tiedon löysit? Ihan itsekö päättelit? Kävelemällä Meri-Rastilan katuja?

- - - Updated - - -



Sori sitten en ollut ymmärtänyt sun pointtia.

- - - Updated - - -



Yllättäen mä en vastaile tyhmiin kysymyksiin..

Aivan totta. "Vain osa" perseilee. "Vain" noin viidesosa Suomessa asuvista somalineekereistä/ählämeistä on rikollisia eikä näihin tilastoihin lasketaan vain ns. oikeat rikokset eli ei esim. liikennerikoksia/rikkomuksia. Jos kantaväestöstä olisi sama osuus rikollisia niin niin niitähän olisi noin miljoona. Voisiko tällä faktalla olla jotain tekemistä suomalaisten "rasismin" ja ennakkoluulojen" kanssa?

 

[Herra Mirandos]

Suomessa ei rasismia sen kummemmin kuin muuallakaa:

- Mutta meidän mielestämme ei voi sanoa sillä tavalla, että Suomi on rasistinen maa tai rasistisempi kuin joku toinen maa, koska ihmisten kokemukset ovat yksilöllisiä.

Uhtion mukaan kokemukset ovat perhe- ja yksilökohtaisia, eikä myöskään sillä, mistä lapsi on adoptoitu, tunnu olevan merkitystä.

- Afrikasta adoptoiminen ei ole mikään erityinen riskitekijä meidän kokemuksemme mukaan.


"Suomi on hyvä maa"

Uhtio korostaa, että Suomi on todella hyvä maa vastaanottamaan ulkomaalaisia adoptiolapsia. Perheet ovat motivoituneita, valmennettuja ja koulutettuja ja saavat useimmiten tarvittavan tuen. Terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä toimivat loistavasti.

http://www.iltalehti.fi/perhe/2013010416518006_pr.shtml

 

[Slrt]

http://1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119970-kotkassa-ei-ole-rasismia-joten-se-pitaa-luoda

Voi helvetin vittu että pistää vihaksi! Tämmöinen veto varmasti vähentää kaltoinkohtelua mamuja kohtaan, kun kantasuomalaisilta viedään työpaikat.