Nepalista ja Keniasta Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on Suomessa jopa korkeampi kuin kantaväestön. Suomalaisten työllisyysaste on 69,6 prosenttia, Nepalista tulleiden 71,7 prosenttia, Keniasta 70,4. Suomessa hyvin työllistyvät myös virolaiset, joiden työllisyysaste on 67,8 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työssäkäynti 2010 -ennakkotilastoon.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki sanoo, ettei tilasto anna kuitenkaan täysin oikeaa kuvaa tilanteesta.
– Suomeen voidaan tulla niin, että täällä on työpaikka valmiina. Lähtökohta on täysin toisenlainen, jos Suomeen tulee avioliiton tai pakolaisuuden perusteella.
Toisaalta tilastot paljastavat myös, miten maahantulijan tulomaalla on merkitystä rekrytoinnissa.
– Semmoinen kummallisuus Varsinais-Suomen tilastossa on, että iäkkäämpien virolaisten työllisyysaste on korkeampi kuin iäkkäämpien suomalaisten, Myllymäki toteaa.
Sen sijaan keski-ikäisten ja vanhempien somalien työllisyysaste on todella huono.
– Ennakkoluulot hidastavat tai haittaavat työllistymistä. Etnisten ravintoloiden lukumäärässä on selvä korrelaatio siihen, minkä maalaisten on vaikea työllistyä Suomessa. Yrittäjäksi ryhdytään, kun on vaikea saada palkkatyötä, Myllymäki toteaa. Hän vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin:
– Ei siellä suomalaisia ravintoloita juuri näe. Kun kulttuurinen etäisyys kasvaa, palkkatyön saaminen vaikeutuu.
Varsinais-Suomessa maahanmuuttajien työttömyysaste on 33 prosenttia. Luku on korkea, kun valtakunnallinen keskiarvo on 24 ja Uudellamaalla maahanmuuttajien työttömyysaste on alle 20 prosenttia. Myllymäki sanoo, että työmarkkinoiden muutokset näkyvät suoraan maahanmuuttajien työllisyydessä.
– Jos maahanmuuttajien ja nuorten työttömyys kasvaa, siitä pystyy arvaamaan, että talous on menossa huonompaan suuntaan. Maahanmuuttajat jäävät ensimmäisinä työttömiksi ja toisaalta kun tilanne kohenee, heidän työllisyytensä paranee viimeisenä.
Maahanmuuttajien työttömyysastetta nostaa myös se, että nekin maahanmuuttajat, jotka eivät hae vielä työtä, joutuvat ilmoittautumaan TE-toimistoon työnhakijaksi päästäkseen kielikurssille. Kun maahanmuuttaja on oppinut Suomen kielen ja saanut työpaikan, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisena häntä ei enää lasketa maahanmuuttajien työllistymistilastoihin.
Varsinais-Suomessa eniten maahanmuuttajia työllistävät siivous- ja puhdistusala, kuljetusala ja kaupan ala.
– Kuljetusalalle ja kauppoihin maahanmuuttajat työllistyvät viiden vuoden aikajänteellä, kun kielitaitoa on jo kertynyt.
