Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

[Inska]

Tuo on sahapintaista paneelia, Lopen rakennuspuun Karhe-paneelia. Puuvalmiina tuota saa vain tilauksesta. 650 € maksoin makuuhuoneen ja olohuoneen seinien ja katon, sekä keittiön katon paneeleista. En halunnut valmiiksi valkoiseksi maalattuna samaa paneelia, koska pinnassa on vesiohenteinen muovisidesaineinen maali. Maalasin itse/maalaan itse Uulan sisäöljymaalilla ja pinnasta tulee paljon elävämpi, kun maali kuultaa ihan vähän läpi. Vittumaista, hidasta ja raskasta maalata sahapintaista kattoa, mutta pinta on mielestäni todella hieno. Kuvat eivät tee oikeutta sille. Muutenkin aikamoinen operaatio oli kuskata paneelit (puhtaina räntäsateessa) peräkärryllä 250 km, maalata ensin pontit ja sitten asentaa niitä yksin, sekä lopuksi vielä tuo maalaus. Pääsääntöisesti kaikki sisäpinnat kosteita tiloja ja palomuureja lukuunottamatta ovat oikeaa puuta: lattiat, katot ja seinät. Keittiöön ja pukeutumistilaan tuli seiniin vähän EK-kipsilevyä.

Kattoparrut varmaan maalaan valkoisiksi. Ensin meinasin vahata ne samalla sävyllä kuin tuon yhden seinän, mutta en osaa nyt vielä päättää. Oli muuten mielenkiintoista yksin kiinnittää ja nostaa nuo parrut kattoon; 100x150x3500 umpipuuparru kun painaa jonkun verran ja käsiä on vain kaksi. Seiniin ei voinut ruuvata enää tukia panelien päälle. Lopulta laitoin halogeenivalaisimen teleskooppivarren toiseen pään alle ja nostin olalle toisen pään. Sitten vaan kieli keskellä suuta ruuvaamaan. Insinööri mikä insinööri.

Katon paneloinnissa oli hieman haastetta saada linjaan parrujen väliin tulevat paneelit. Ei ollut laseria käytössä ja mitalla sekä silmämääräisesti laitoin ensimmäiset paneelit linjaan. Siltikin oli mahdotonta saada jokaista paneelia tiiviisti edellistä vasten ja välillä linja heittää jokusen millin. Keskimäärin kuitenkin linjassa. Jonkun verran roikkuu parruja vasten tulevien paneelien päät, mutta ne nostetaan sitten aikanaan listalla ylöspäin. Sen takia nyt näyttää ettei linja ole suora parrujen kohdalla.

Hupen kattoparruissa mitään vikaa ole. Omaan silmiin ne näytti aluksi hieman hassuilta kun ovat ns. ilmassa. Mutta kun muutaman kerran niitä kuvia kattelin, niin hyvinhän ne sinne sopi ja erityisesti värit sointuu hienosti yhteen. Kyseessä on kuitenkin uudistalo ja sinne sopii mielestäni tuollaiset "uudenlaiset" ideat hyvin.

 

[Huppe]

Oletteko mitanneet nurkista lämpötiloja? Itsellä semmonen infrapunamittari vai mikä pistooli se onkaan. Mitäs noi kylmimmät kohdat voi olla? Tuntus vähän kylmiltä lukemilta. Entäs ikkunat?

 

[Timba79]

Pitäs tuollanen hommata lainaa jostain. Yksi nurkka on ainakin aika hiton kylmän tuntunen alakerrassa. Jostain sieltä vetää läpi.

 

[69T]

Oletteko mitanneet nurkista lämpötiloja? Itsellä semmonen infrapunamittari vai mikä pistooli se onkaan. Mitäs noi kylmimmät kohdat voi olla? Tuntus vähän kylmiltä lukemilta. Entäs ikkunat?

Vertaa seinään, lattiaan, kattoon ja ikkunaan. Jossain siellä välimaastossa niin lienee linjassa, muuten vuotaa. Itse noita tutkaillut tuolla Black&Deckerin scannerilla ja lämpötilat näyttäisi olevan linjassa keskenään.

 

[Hiiripäällikkö]

Pitäs tuollanen hommata lainaa jostain. Yksi nurkka on ainakin aika hiton kylmän tuntunen alakerrassa. Jostain sieltä vetää läpi.

En oo varma pistinkö aikasemmin linkin, kun noista oli juttua, mut ainakin täällä sai paikallisesta kirjastosta lainaksi Fortumin mittarin. Lisäksi oli mahdollista lainata kulutusmittari.

E: http://www.fortum.com/countries/fi/...o/lainaa-pintalampomittari/pages/default.aspx

Tosin näyttäis olevan aika rajatusti noita kirjastoja tossa.

 

[T.Harjakainen]

Jeps, näin varmastikin. Tosin perustussuunnitelmaa ei ole vielä tehty.

Ihan vain uteliaisuuttani, miten perustustöiden hinnat voivat olla paalutuksineen suurinpiirtein tiedossa, jos perustussuunnitelmaa ei ole tehty?
Paalutuksen todellista kustannusta on vaikea sanoa, ennen kuin joka ainoa tappi on maahan hakattu.
Teräspaalujen osalta tuskin saat muuta hintaa etukäteen kuin kiinteä perushinta/paalu+ putken metrihinta.

Ja mielenkiinnosta toinen kysymys yleisesti, minkätyyppisiä alapohjarakenteita luulisitte voivan käytettävän,
jos rakennuksen runko on perustettu paalujen varaan?


Lämpömittareista:
Hakekaa nyt ihmeessä jokainen kotinikkari sellainen muutaman kympin infrapistooli.
Löytyy varmaankin joka halpakaupasta.
Absoluuttisen lämpötilan suhteen eivät ole luotettavia, mutta lämpötilaerojen (varsinkin paikallisten) havainnoinnissa hyviä ja riittävän tarkkoja.
Mittailkaa ja tutkikaa.

Ei muuta kuin pensselit santaan ja tsemppiä kaikille.

 

[Timba79]

No entäs sitten jos sillä infamittarilla löydät viileämmän nurkan? Miten sitä sitten lähtee korjaamaan uudesta rakenteesta? Kumpi uusi pinta rikotaan, sisä vai ulkopinta ja milloin siinä korjaamisessa ylipäätään on järkeä? Ainakin silloin jos päivä paistaa läpi, mutta mutta...

 

[Huppe]

No entäs sitten jos sillä infamittarilla löydät viileämmän nurkan? Miten sitä sitten lähtee korjaamaan uudesta rakenteesta? Kumpi uusi pinta rikotaan, sisä vai ulkopinta ja milloin siinä korjaamisessa ylipäätään on järkeä? Ainakin silloin jos päivä paistaa läpi, mutta mutta...

Ja miten sen suurelementtisauman korjaa kun välissä on jo se virallinen eriste, eli 1cm villakaista?
Tietty jos purkais nurkan ulkoa ja vetäis moottorisahalla rakoa isommaksi ja ruikkais täyteen urtsia.

Ja mielenkiinnosta toinen kysymys yleisesti, minkätyyppisiä alapohjarakenteita luulisitte voivan käytettävän,
jos rakennuksen runko on perustettu paalujen varaan?

Oma näkemykseni on että vain rossipohja, eli ontelolaatat voisivat tulla kysymykseen. Ehkä teoriassa myös reunavahvistettu laatta, mutta mitä se reunavahvistus auttaa jos laatta painuu keskeltä? Antaa se betonikin periksi?

 

[T.Harjakainen]

No entäs sitten jos sillä infamittarilla löydät viileämmän nurkan? Miten sitä sitten lähtee korjaamaan uudesta rakenteesta? Kumpi uusi pinta rikotaan, sisä vai ulkopinta ja milloin siinä korjaamisessa ylipäätään on järkeä? Ainakin silloin jos päivä paistaa läpi, mutta mutta...

Nyt ollaankin kysymyksessä, johon ei ole yhtä vastausta.
Luulo ei riitä, tapauksesta riippuen, tarvitaan melkoisesti kokemusta, osaamista ja ymmärrystä.

Turha kainous pois, on seinä uusi tahi vanha, huonoa työtä se on joka tapauksessa, jos lämpövuotoja on.

Tilanne on ammattilaisen arvioitava tapauskohtaisesti, joskin yleisenä lähtökohtana voidaan pitää, että rakennetta tutkitaan ensisijaisesti ulkoa käsin.
(aiheuttaen mahdollisimman vähän häiriötä rakennuksen käyttöön)

Karkeasti ottaen, rungon työvirhe, joka johtaa selviin lämpövuotoihin, on aina korjattava.
Jos nyt eri nurkkien välillä on paikoittaisia ~20% eroja pintalämpötiloissa, ja ne ovat selvästi "pisteittäisiä", on silloin jotain pielessä.
Pelkän lämpövuodon merkityksen sivuuttaminen ei valitettavasti poista pitkäaikaisten kosteusvaurioiden riskiä.

Viikon vinkkinä, suurin osa virheistä löytyy nurkissa rungon eristyksestä, vierekkäisten tolppien kylmäsilloista, sekä tuulensuoja-asennuksen virheistä nurkissa.
Elementtitalot oma lukunsa, ja usein huomautettavaa saattaa löytyä mittaheitoista, ja liittyvien elementtien kiinnityksestä/ tiivistyksestä toisiinsa.

Ja jätetään nyt sitten mittaillessa vertaamatta esim. seinän ja katon lukemia toisiinsa.
Kun vertaillaan, vertaillaan samankaltaista rakenneosaa, esim. seinät keskenään, nurkat keskenään, yläpohja-alueet keskenään, pl. seinän ja yp:n liittymät.


Tästä päästäänkin yleisellä tasolla siihen, miksi varsinkin rankarakenteisissa taloissa, olisi rungon lämpökamerakuvaus aina paikallaan.
Suoritusajankohtana se, kun rungon vaippa on ns. tiivis ja lämmin.
Ei ole sattumaa, tai yleistä hyvää se, että suurimmat rakennusliikkeet nykyisin kuvaavat suurimman osan valmistuvista puurakenteisista kohteistaan.

 

[T.Harjakainen]

Ja miten sen suurelementtisauman korjaa kun välissä on jo se virallinen eriste, eli 1cm villakaista?
Tietty jos purkais nurkan ulkoa ja vetäis moottorisahalla rakoa isommaksi ja ruikkais täyteen urtsia.




Oma näkemykseni on että vain rossipohja, eli ontelolaatat voisivat tulla kysymykseen. Ehkä teoriassa myös reunavahvistettu laatta, mutta mitä se reunavahvistus auttaa jos laatta painuu keskeltä? Antaa se betonikin periksi?

Se "virallinen" villaeristekaista elem.saumassa on hyvä, jos molemmat elementit tiivistyvät riittävästi ja tasaisesti toisiinsa. Utopistinen yhtälö.
Jos sauma puristuu liikaa, ei toimi, jos ei puristu riittävästi, ei toimi.
Nurkissa tämä on selvä ongelma, etenkin kun otetaan huomioon puun materiaaliominaisuudet.

Mainitsemasi tapa on yksinkertaisuudessaan monesti lähes ainoa tapa saada nurkkaliitos eristettyä saumattomasti ja tiiviisti.
Ammattitaitoisen asennusryhmän tulisi asentaessa huomioida nämä asiat, ja tehdä tarvittaessa jotain, mieluummin käsitellä asia asennustarkastuksessa väh. vastaavan tj:n kanssa.
Tässä kohdin taas vaaditaan vastaavalta ymmärrystä puuelem.rakentamisesta.

Ottamatta kantaa "rossi"- nimitykseen, käytettävä rakennemalli olisi pääsääntöisesti "kantava alapohja", joka siis tukeutuu kantaviin, paalutettuihin linjoihin.

Tyyli vapaa, materiaali vapaa, saa suorittaa.

 

[Huppe]

Se "virallinen" villaeristekaista elem.saumassa on hyvä, jos molemmat elementit tiivistyvät riittävästi ja tasaisesti toisiinsa. Utopistinen yhtälö.
Jos sauma puristuu liikaa, ei toimi, jos ei puristu riittävästi, ei toimi.
Nurkissa tämä on selvä ongelma, etenkin kun otetaan huomioon puun materiaaliominaisuudet.

Mainitsemasi tapa on yksinkertaisuudessaan monesti lähes ainoa tapa saada nurkkaliitos eristettyä saumattomasti ja tiiviisti.
Ammattitaitoisen asennusryhmän tulisi asentaessa huomioida nämä asiat, ja tehdä tarvittaessa jotain, mieluummin käsitellä asia asennustarkastuksessa väh. vastaavan tj:n kanssa.
Tässä kohdin taas vaaditaan vastaavalta ymmärrystä puuelem.rakentamisesta.

Tehtaathan kertovat ja lehdet myös toitottavat elementtirakentamisen täydellisestä ylivertaisuudesta paikallarakentamisen sijaan :D :D :D
Meillä tuo kylmempi nurkka on se viimeisen elementin viimeinen sauma. Eli kun palapeli saatiin päätökseen ja viimeinen pala oli laitettava paikoilleen "hinnalla millä hyvänsä".

Eipä ollut tuolloin kukaan minulle kertomassa jotta ruiskautappa urtsia väliin niin tulee tiivis. Tekemällä sen oppii. Pitää kattoa jos jaksais kesällä ottaa nurkkalaudat vielä irti ja kurkata voisko tota vähän tiivistellä. Nyt kun pakkasta on vain 20 astetta niin ei tuo niin kylmä enää ole, joku 16 asteinen IR-mittarilla, seinän ollessa 21 astetta.. 34 asteen pakkasella tuo lämpötilaero oli suurempi.

 

[T.Harjakainen]

Tehtaathan kertovat ja lehdet myös toitottavat elementtirakentamisen täydellisestä ylivertaisuudesta paikallarakentamisen sijaan :D :D :D
Meillä tuo kylmempi nurkka on se viimeisen elementin viimeinen sauma. Eli kun palapeli saatiin päätökseen ja viimeinen pala oli laitettava paikoilleen "hinnalla millä hyvänsä".

Eipä ollut tuolloin kukaan minulle kertomassa jotta ruiskautappa urtsia väliin niin tulee tiivis. Tekemällä sen oppii. Pitää kattoa jos jaksais kesällä ottaa nurkkalaudat vielä irti ja kurkata voisko tota vähän tiivistellä. Nyt kun pakkasta on vain 20 astetta niin ei tuo niin kylmä enää ole, joku 16 asteinen IR-mittarilla, seinän ollessa 21 astetta.. 34 asteen pakkasella tuo lämpötilaero oli suurempi.

Nyt huoli pois.
Elementtirakentamisella on useita hyviä puolia, ja rakentamistavoista se on karkeasti ainoa, jota jatkuvasti kehitetään.
Aika pieni murhe lämpötilojen valossa kuulostaa sinulla olevan, mutta tutki ihmeessä kesällä tilanne, mitä selviää.
Noilla luvuilla ei käräjäsalia kyllä kannata varailla...

Kun vertaillaan paikallatehtyjen ja elementtirakenteisten pientalojen nurkkaongelmia, on hyvin harvinaista että tehdasvalmisteisesta elementistä löytyisi
samankaltaisia huolimattomuusvirheitä eristeasennuksissa, kuin paikallatehdyissä hyvin usein tapaa olla.

Puuelementtien osalta on asentajien lisäksi ongelmaa myös työnjohdossa. Tehtaaltahan ei varsinaista "asennustyönjohtoa" ole olemassa, ja usein vastaavillakin on hieman kevyt tietämys puuelementeistä.
On aina vaikeaa saada elementtimitoitus onnistumaan. Jos joku tietää kohteen, jossa asennusmitat ovat osuneet elementtisuunnitelman kanssa, tulen mielelläni excursiolle ko. talolle.
Itse en tähän mennessä ole törmännyt moiseen.

Nurkissa on usein ongelma, ettei elementtejä saa tarpeeksi "vedätettyä" toisiinsa kiinni. Mitä isompi elementti, sitä enemmän se on propelli asennettaessa.
Naulaliitoksin lähes mahdotonta, ruuviliitoksin vielä jotakin toivoa. Vaakakupissa samanaikaisesti seinien asennustoleranssit pystysuoruuden suhteen...
Nämä saumaongelmat kulminoituvat usein myös tuulensuojan ongelmiin. Eräässä kohteessa käytimme nurkkasaumoissa kulman yli menevää Tyvek-kangasta, tuulensuojan saumattomuuteen. Toimi ok.
(alkuperäinen tuulensuojien rako >15mm)

Osittain aiheeseen liittyen, myös elementtien alapään tiiveysongelmat ovat suht. yleisiä. Usein käytettäessä ns. solumuovieristekaistoja elementin alla, nousee ongelmaksi se,
ettei elementin omapaino tahdo riittää eristettä tiiviiksi. Tämä siis etenkin lyhyillä elementeillä.
Tilanteen pystyy hyvin selventämään itselleen, kun miettii, miten eriste käyttäytyy pitkän, kantavan seinän elementin alla, ja toisaalta nurkan toisen elementin, eli usein lyhyemmän, ja kuormia kantamattoman
seinäelementin alla.

 

[Timba79]

Harjakainen, mun pitää tosiaan hakea tuo mittari. Epäilen nimittäin että toinen ruokailuerkkerin ulkonurkista vuotaa kunnolla, juurikin sieltä alapäästä. Ainakin jalkalista on käsinkoskeltavan kylmä kun pakkasta on enempi. Eli jotenkin voisi kuvitella, että tuosta elementin alla olevasta solumuovista se kylmä pääsee läpi. Vaan tässäpä sitten lienee talotehtaan tultava tuo korjaamaan, koska elementit pystytettiin viimetalvena? Minä kun en ole asentanut sitä kaistaletta, en alaohjauspuuta enkä elementtejä enkä mitään mutuakaan eristävää rakennetta tuossa kohtaa.

Nurkkaliitos muuten lienee tiivis kun nuot vedettiin kaikki kiinni neljällä isolla täkkipultilla. Eli epäilen yllä olevan kertomuksesi perusteella että juurikin tuolta sokkelitiivisteestä pääsisi kylmä läpitte... No tuo ei liene mahdoton korjata, mutta en mä sitä ala tekemään jos ja kun tuon pitäisi olla talotehtaan vastuulla?

 

[Huppe]

Osittain aiheeseen liittyen, myös elementtien alapään tiiveysongelmat ovat suht. yleisiä. Usein käytettäessä ns. solumuovieristekaistoja elementin alla, nousee ongelmaksi se,
ettei elementin omapaino tahdo riittää eristettä tiiviiksi. Tämä siis etenkin lyhyillä elementeillä.
Tilanteen pystyy hyvin selventämään itselleen, kun miettii, miten eriste käyttäytyy pitkän, kantavan seinän elementin alla, ja toisaalta nurkan toisen elementin, eli usein lyhyemmän, ja kuormia kantamattoman
seinäelementin alla.

Tämä onkin mielenkiintoinen asia, hyvä että otit sen esille. Useinhan tuo solumuovikaista laitetaan alajuoksun ALLE mm. oikaisemaan mahdollisia epätasaisuuksia sokkelissa/bitumissa. Alajuoksun päällähän käytetään sitten joko villaa tai tuota solukaistaa, riippuen milloin mistäkin, esim. vesisateista. Meillä alajuoksu oli sen verran märkä asennusvaiheessa jotta sen päälle oli pakko laittaa solumuovikaista. Tämähän ei kosteuden puolesta ole ongelma, koska alajuoksun ja sen kaistaleen näkee (edelleen) kun kurkistaa elementin alareunan alta sisälle. Sinne se kuivui itsekseen. Tuleekin mieleen että kuinkahan usein tuotakaan ajatellaan sen enempää, laitetaanko elementit märän villan päälle tai asennetaanko solumuovikaistale esim. tiiliverhottavaksi tarkoitetun talon elementin alle, jolloin alajuoksupuu jää tavallaan pussiin ja tuulettumatta. Sinnehän se sitten homehtuu.

Meillä alajuoksut piti olla (muistaakseni) n. 32mm lautaa, mutta pistimme 2" höylättyä kestopuulankkua siihen.

Ja ei, ei tässä ole kukaan mihinkään käräjille lähdössä jos nurkassa on vähän vilposempaa :D Mahtaa olla aikamoiset toleranssit noissakin mitkä menee vielä hyväksynnästä läpi kun keskiarvojahan noista lasketaan eikä yksi tai kaksi pakkasenkaan puolella olevaa nurkkaa ole tilastossa mitään tai aiheuta korjausvelvoitetta?

 

[T.Harjakainen]

Harjakainen, mun pitää tosiaan hakea tuo mittari. Epäilen nimittäin että toinen ruokailuerkkerin ulkonurkista vuotaa kunnolla, juurikin sieltä alapäästä. Ainakin jalkalista on käsinkoskeltavan kylmä kun pakkasta on enempi. Eli jotenkin voisi kuvitella, että tuosta elementin alla olevasta solumuovista se kylmä pääsee läpi. Vaan tässäpä sitten lienee talotehtaan tultava tuo korjaamaan, koska elementit pystytettiin viimetalvena? Minä kun en ole asentanut sitä kaistaletta, en alaohjauspuuta enkä elementtejä enkä mitään mutuakaan eristävää rakennetta tuossa kohtaa.

Nurkkaliitos muuten lienee tiivis kun nuot vedettiin kaikki kiinni neljällä isolla täkkipultilla. Eli epäilen yllä olevan kertomuksesi perusteella että juurikin tuolta sokkelitiivisteestä pääsisi kylmä läpitte... No tuo ei liene mahdoton korjata, mutta en mä sitä ala tekemään jos ja kun tuon pitäisi olla talotehtaan vastuulla?

No hyvä jos saataisiin epäkohtia tutkittua pois.

Varsinkin kertomasi kaltaiset erkkeri- ja muut vastaavat elementit ovat vaikeita paikkoja tiivistymään, kun elementit ovat tosiaan hyvin lyhyitä,
(elementin omapaino todella pieni), ja harvoin ovat kantaviakaan. Myöskin vaikeiden mutterikulmien yhteensovittaminen johtaa usein elementin
"nenällään"olemiseen.

Näissä on kokeiltu jos jonkinlaisia poppakonsteja. Yksi osasyyllinen on tuo alajuoksun yleisin kiinnitystapa, eli lyttyyn hakattavat harjaterästartunnat, T8 keppiä.
Tällainen ryssänliitoshan ei kiristä yhtään mitään, ainakaan laskennallisesti. Henkilökohtaisesti sanottuna, tämä on jälleen yksi niitä
detaljeja, joilla ugrilainen kansamme erottuu esim. natseista.
Mikäli sokkeli on tarpeeksi kovaa, esim. betoni, voisi käyttää esim. kiila-ankkureita,
joilla saadaan edes hieman vedätettyä alajuoksua kiinni. Monesti toiminutkin.

Mikäli harkkosokkeli, on konstit aika vähissä, ja lähtökohtaisesti tulisi yrittää tilkitä, vaikkapa jälleen kerran aikamme sankarilla, herra-PU:lla, vuotavia kohtia.

Sinun tilanteessasi, on hyvin yksinkertaista löytää vian korjaaja. Se on tehdas/ toimittaja. Olethan ostanut tuotteen (talon) asennettuna, eikö?
Ensin on vain yhdessä saatava selville vika, sen sijainti ja laajuus. Sen jälkeen sovitaan toimenpiteistä.
Nämä ovat hyvin yleisiä ongelmia, ja mikäli reklamaatiosi johtaa tähän normaaliin juupas-eipäs-vastuunpakoiluun, ota yhteyttä ylemmälle tasolle.
Olen nähnyt eri tehtaiden reklamaatiovastaavina/ asiakaspalvelijoina sellaisia rassukoita, että itse tuskin tietävät, mikä on puu, ja mikä on elementti.
Välillä uhkaa tulla harmitus sellaisen ammattitaidottomuuden kanssa.

 

[D.Yates]

Nurkkaliitos muuten lienee tiivis kun nuot vedettiin kaikki kiinni neljällä isolla täkkipultilla. Eli epäilen yllä olevan kertomuksesi perusteella että juurikin tuolta sokkelitiivisteestä pääsisi kylmä läpitte... No tuo ei liene mahdoton korjata, mutta en mä sitä ala tekemään jos ja kun tuon pitäisi olla talotehtaan vastuulla?

Ruuttasitko väliin urkkua ja silikoonia? Vai neuvottiinko edes tehtaan brosyyreissä tekemään niin?

 

[T.Harjakainen]

Tämä onkin mielenkiintoinen asia, hyvä että otit sen esille. Useinhan tuo solumuovikaista laitetaan alajuoksun ALLE mm. oikaisemaan mahdollisia epätasaisuuksia sokkelissa/bitumissa. Alajuoksun päällähän käytetään sitten joko villaa tai tuota solukaistaa, riippuen milloin mistäkin, esim. vesisateista. Meillä alajuoksu oli sen verran märkä asennusvaiheessa jotta sen päälle oli pakko laittaa solumuovikaista. Tämähän ei kosteuden puolesta ole ongelma, koska alajuoksun ja sen kaistaleen näkee (edelleen) kun kurkistaa elementin alareunan alta sisälle. Sinne se kuivui itsekseen. Tuleekin mieleen että kuinkahan usein tuotakaan ajatellaan sen enempää, laitetaanko elementit märän villan päälle tai asennetaanko solumuovikaistale esim. tiiliverhottavaksi tarkoitetun talon elementin alle, jolloin alajuoksupuu jää tavallaan pussiin ja tuulettumatta. Sinnehän se sitten homehtuu.

Meillä alajuoksut piti olla (muistaakseni) n. 32mm lautaa, mutta pistimme 2" höylättyä kestopuulankkua siihen.

Ja ei, ei tässä ole kukaan mihinkään käräjille lähdössä jos nurkassa on vähän vilposempaa :D Mahtaa olla aikamoiset toleranssit noissakin mitkä menee vielä hyväksynnästä läpi kun keskiarvojahan noista lasketaan eikä yksi tai kaksi pakkasenkaan puolella olevaa nurkkaa ole tilastossa mitään tai aiheuta korjausvelvoitetta?

Niin, tieto lisää tuskaa, joten en haluaisi kertoa, miten oikeassa ajatelmiesi kanssa oletkaan. Tuskin haluavat hekään, jotka todellakin asiakkaina taistelevat em. kaltaisten asennusvirheiden kanssa...

Tuo lämpötila-asia on hyvin monisäikeinen, mutta sen verran voin kertoa, että kohdekohtaisiin oikeustoimiin lähdettäessä, ei tilastoilla tai keskiarvoilla ole enää juurikaan painoarvoa huojentavana asianhaarana.
Silloin on kyse vain ja ainoastaan ko. kohteen laadusta ja ominaisuuksista, ja niiden riittävyydestä.

Mainittakoon vielä, etten suosittele kenellekään näiden asioiden selvittelyä oikeusteitse.
Joskus se on viimeinen mahdollisuus, mutta silti aina mielestäni huonoin mahdollinen vaihtoehto.

 

[Huppe]

No hyvä jos saataisiin epäkohtia tutkittua pois.

Varsinkin kertomasi kaltaiset erkkeri- ja muut vastaavat elementit ovat vaikeita paikkoja tiivistymään, kun elementit ovat tosiaan hyvin lyhyitä,
(elementin omapaino todella pieni), ja harvoin ovat kantaviakaan. Myöskin vaikeiden mutterikulmien yhteensovittaminen johtaa usein elementin
"nenällään"olemiseen.

Näissä on kokeiltu jos jonkinlaisia poppakonsteja. Yksi osasyyllinen on tuo alajuoksun yleisin kiinnitystapa, eli lyttyyn hakattavat harjaterästartunnat, T8 keppiä.
Tällainen ryssänliitoshan ei kiristä yhtään mitään, ainakaan laskennallisesti. Henkilökohtaisesti sanottuna, tämä on jälleen yksi niitä
detaljeja, joilla ugrilainen kansamme erottuu esim. natseista.
Mikäli sokkeli on tarpeeksi kovaa, esim. betoni, voisi käyttää esim. kiila-ankkureita,
joilla saadaan edes hieman vedätettyä alajuoksua kiinni. Monesti toiminutkin.

Mikäli harkkosokkeli, on konstit aika vähissä, ja lähtökohtaisesti tulisi yrittää tilkitä, vaikkapa jälleen kerran aikamme sankarilla, herra-PU:lla, vuotavia kohtia.

Sinun tilanteessasi, on hyvin yksinkertaista löytää vian korjaaja. Se on tehdas/ toimittaja. Olethan ostanut tuotteen (talon) asennettuna, eikö?
Ensin on vain yhdessä saatava selville vika, sen sijainti ja laajuus. Sen jälkeen sovitaan toimenpiteistä.
Nämä ovat hyvin yleisiä ongelmia, ja mikäli reklamaatiosi johtaa tähän normaaliin juupas-eipäs-vastuunpakoiluun, ota yhteyttä ylemmälle tasolle.
Olen nähnyt eri tehtaiden reklamaatiovastaavina/ asiakaspalvelijoina sellaisia rassukoita, että itse tuskin tietävät, mikä on puu, ja mikä on elementti.
Välillä uhkaa tulla harmitus sellaisen ammattitaidottomuuden kanssa.

Harjakaisella taas hyvää juttua tärkeistä asioista. Meillähän tuo alajuoksu myös kiinnitettiin "ryssänliitoksella" harkkoihin. Eli hakattiin harjateräkset lyttyyn. Kuulinpa siinä sitten asennusporukalta että usein tuossa on käynyt niin että asentajat ovat vetäneet harjateräkset rälläkällä katki, ilman että ovat hakanneet niitä sen kummemmin kiinni alajuoksuihin. Ja tämä siis yleisenä, kuulemma hyväksi havaittuna tapana.

Mitä tuohon Timban nurkkaan tulee niin mehän taidettiin täällä rakentamisen alkuvaiheessa sitä urtsittamista sinne lattialaatan ja elementtisauman väliin harrastaa suuremmissakin määrin, myös Samo oli asialla ja monet toivat "tietotoimistoistaan" monenlaista esimerkkiä aiheesta. Itsekin taisin tietää muiden kertoneen ettei vaneria saa mitenkään irti laatanvalun jälkeen, Samo kuitenkin sai :D

Mutta, Timba, ettei olis jääny huonolle urtsittamiselle se nurkka? En muista enää miten teit höyrysulun kanssa kun valoit lattian ennen elementtien pystyttämistä. Meillähän seinän höyrysulkumuovi vedettiin "tiiviinä" lattian alle ja valu siihen päälle.

Monethan ovat katkaisseet tuon höyrysulkumuovin lattianrajasta. Esim. näin olen kuullut käyneen: Lattiavalun yhteydessä seinän viereen laitettiin tuota solumuovikaistaletta jotta laatan ja sokkelin väliin jää elämisrako ja kun kaistale on leikattu irti, on leikattu samalla myös höyrysulkumuovi katki. Eipä sitä enää voi mitenkään korjata ilman että piikkaa lattian auki. Itsehän nypin käsipelissä 100 metriä tuota kaistaletta pelko perseessä jotten puhkaise muovia.

 

[69T]

Harjakaisella taas hyvää juttua tärkeistä asioista. Meillähän tuo alajuoksu myös kiinnitettiin "ryssänliitoksella" harkkoihin. Eli hakattiin harjateräkset lyttyyn. Kuulinpa siinä sitten asennusporukalta että usein tuossa on käynyt niin että asentajat ovat vetäneet harjateräkset rälläkällä katki, ilman että ovat hakanneet niitä sen kummemmin kiinni alajuoksuihin. Ja tämä siis yleisenä, kuulemma hyväksi havaittuna tapana....

...Monethan ovat katkaisseet tuon höyrysulkumuovin lattianrajasta. Esim. näin olen kuullut käyneen: Lattiavalun yhteydessä seinän viereen laitettiin tuota solumuovikaistaletta jotta laatan ja sokkelin väliin jää elämisrako ja kun kaistale on leikattu irti, on leikattu samalla myös höyrysulkumuovi katki. Eipä sitä enää voi mitenkään korjata ilman että piikkaa lattian auki. Itsehän nypin käsipelissä 100 metriä tuota kaistaletta pelko perseessä jotten puhkaise muovia.

Meillä ei ollut erillistä alajuoksua ja tankoja, vaan elementti kiinnitettiin harkkosokkelin saumaan muuratuilla teräsvanteen pätkillä ts. ruuvattiin elementin alapuuhun kiinni. Tiedä sitten sen kestävyydestä, mutta vähän erilaisempi rakenne kuin yleensä. Em. rakenteesta johtuen (ehkä) tuli laitettua elementin alajuoksun ja höyrynsulun väliin lattianrajassa paksua routalevyä kun ei oikein saanut ylintä styroksia riittävän tiukalle. Käytännössä lattiavalun jälkeen ei kyllä vetoa ole tuntunut lattianrajoissa. Tuli nimittäin myös revittyä varovaisesti tuo solukaistaa seinän ja lattian välistä jokunen metri. Toisaalta se oli pieni homma, isompi oli kun täytin koko kierroksen Sikaflexin 11FCllä joita meni aika monta purkkia. Edelleen näyttää kyllä siltä että lattianrajasta ei vedä.

 

[Timba79]

En ala nyt lainaamaan ketään erikseen.

Mutta mä en todellakaan ole ruuttaillut mitään uretaaneja yhtään mihinkään elementtisaumoihin. En minä noita elementtejä pystyttänyt, eikä mua sinne väliin sorkkimaan olisi edes päästetty. Sitäpaitti ulkona oli -30 ja siitä pahempaan suuntaa pakkasta kun nuot pystytettiin, eli ei siellä mikään urtsa ois ees pelittänyt.

Hain Biltemasta sen 54 euroa maksavan IR mittarin. Sillä kun sohin tuolla erkkerissä, niin ihan se nurkkapiste (siis toinen niistä) on n. 10 astetta ja kun siitä lähtee mihin tahansa suuntaan, niin n. 15 cm päässä pisteestä nousee 15-20 asteeseen. Eli joku tuolla ihan nurkassa nyt vuotaa. Jos se on mun urtsa, niin tuostahan selviää helposti kun repii listan vittuun, tunkee pillin laminaatin ja kipsilevyn välissä olevana rakoseen ja ruuttaa urtsut. Vaan mistä helvetistä mä voin nyt tietää onko tuo vika mun uretaanisaumassa vai juurikin tuolla elementin ja alaohjauspuun tai alaohjauspuun ja sokkelin välisessä tiivisteessä. Muut nurkat on huomattavasti lämpimämpiä, n. 18 asteen paikkeilla ja ylempänä kun niitä äsken mittailin.

Ulkona jotain -12 astetta.

Ja tuo lattianraja ei muutenkaan tunnu olevan kylmä kuin tuossa yhdessä nurkassa, sen mitä nyt hätäseen tuossa mittailin.