Joko Timo kerkesit kahlata sen katsauksen läpi?
Itsekin luin sitä hieman tarkemmin ja käsitykseni vain vahvistui. Parisenkymmentä sivua tuhtia asiaa antioksidanteista ja suorituskyvystä. Mukana myös useita C-vitamiinitrialeita, joista monessa nähdään haittoja. Osa on kyllä neutraaleja (ei hyötyä) mutta kokonaisuutena en näe yhtään mitään syytä suositella C-vitskua (tai muitakaan antioksidantteja) treenin läheisyydessä.
Tuossa aikaisemmin puhuttiin
Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa-kirjasta ja siinä mainituista pro-oksidatiivijutuista. Noiden mainittujen Finaud ja Childs-juttujen lisäksi tulisi mielestäni ottaa huomioon eräs Naturessa julkaistu placebo-kontrolloitu letteri, jossa jo 500mg C-vitamiinia aiheutti pro-oksidatiivisen markkerin nousua (
1). Tuosta viittaamastani vaikutuksesta insuliiniherkkyyden blokkaamiseen on tietääkseni vain eläindataa mutta ei sitäkään voi ihan olankohautuksella sivuuttaa. Sellainen trendi on kyllä havaittavissa, että kestävyysharjoittelun puolella nuo haitat ovat selkeämpiä kuin voimaharjoittelun. Mutta toisaalta, kun mitään hyötyäkään ei ole, miksei ottaisi vaikka aamulla (tai muuten vain kaukana treenistä)?
Kun noita C-vitamiinisupplementaation hyötyjä katsellaan, niissä annokset ovat olleet luokkaa 250-500mg (pl muutamat flunssajutut). Korjaa, jos olen väärässä. Eikä ne hyödyt ole mitenkään mullistavia. Esimerkiksi tuon flunssan suhteen voimme meta-analyysitasolla (
2) todeta, että supplementaatio voi korkeintaan lyhentää flunssan kestoa (8% aikuisilla, 13% lapsilla) ja/tai lieventää oireita. Ennalta-ehkäisy ei toimi.
Haittapuolelta kannattaa myös huomioida seuraavat jutut:
- Vanhahkossa (1999) JAMAssa julkaistussa suosituskatsauksessa todetaan että yli 1g/pv voi olla haitallista (
3)
- IOM kertoo myös (2000) suosituksessaan että yli 2g/pv voi aiheuttaa noita mainittuja maha-suolikanavan oireita (
4)
- 2g/pv voi nostaa virtsakivien saostumisriskiä (
5)
- Jos on taipumusta munuaiskiviin, jo 1g/pv C-vitamiinia nostaa riskiä 40% (
6). Taisit kyllä blogissasi viitata johonkin 14 vuoden kohorttitutkimukseen, jossa mitään kivettymistä ei havaittu
naisilla.
- Naisista puheenollen, postmenopaussi-ikäisillä diabeetikoilla C-vitamiinisupplementaatio assosioituu korkeampaan kardiovaskulaarikuolleisuuteen (
7). Huom, jo yli 300mg/pv annoksella.
- Ja edelleen naisista, C-vitamiinilla voi olla erään vanhan jutun mukaan interaktiota estrogeenivalmisteiden kanssa (
8) ja tälle on uudempaakin tukea suomalaistutkimuksesta (
9). Voipi olla relevanttia ainakin hormonikorvaushoidoissa mutta ehkä jopa tiettyjä e-pillereitä käytettäessä. C-vitamiini voi siis nostaa näiden pitoisuuksia veressä. Tosin, tuosta kerrotaan että voi liittyä C-vitamiinipuutokseen.
Joissakin piireissä C-vitamiinia pidetään totaalisena elämän eliksiirinä. Kyllähän se tärkeä juttu onkin mutta omasta mielestäni mahdolliset hyödyt saavutetaan jo suhteellisen pienellä määrällä. Ja vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että molekyyli on molekyyli, C-vitamiinitarpeen voi mielestäni huoletta täyttää vaikkapa marjoja ja appelsiinia popsimalla. Omnomnomnom
Jos kokee, että supplementaatiota tarvii, 500mg/pv on jo aika hyvä määrä. Eikä treenin välittömässä läheisyydessä. Flunssan uhatessa voi hetkellisesti kokeilla suurempaa annosta lyhyemmän sairastelun toivossa.
Nämä olisivat siis omia "C-vitamiinisuosituksiani"
Mielenkiintoisena anekdoottina mainittakoon, että yksi aikamme tärkeimmistä tiedemiehistä, Linus Pauling oli oman toimensa ohella myös melkoinen C-vitamiinihörhö. Hän piti sitä über-lääkkeenä niin syöpään kuin sydäntauteihinkin. Kuka haluaa arvata, mihin hän kuoli? ;)
