Vitamiinit ja mineraalit

Kyllä. Mr. Poliquin todellakin määrää isoja, jopa 45 gramman päiväannoksia kalaöljyjä. Kalaöljyillä on jonkun verran mahdollisia sivuvaikutuksia, joista pahin on oikeasti tuo veren liiallinen oheneminen. Se ei ole vain kukkahattutätien hömpsytystä, mutta toisaalta vain pieni osa ihmisistä saa noita oireita. Minun on vaan mahdotonta ammattilaisena suositella yli kolmen gramman annoksia, sillä en voi tietää muiden lääkityksiä tai taipumusta vuotaa kuiviin joka toinen päivä. Epävirallisesti tiedän, että vaikka verenohennuslääkkeitä käyttäviltä usein kielletään kalaöljyt, niin monet voivat vetää yli 7 gramman annoksia no problemo.

Oleellistahan tässä on myös se, että kuinka paljon sitä EPA:a ja DHA:ta tuo rasva sisältää. On olemassa tutkimuksia joiden mukaan liiallinen omegakolmosten vetäminen lisää rasvahappojen hapettumista. Tähän tosin vaadittaneen pidempiaikainen käyttö isoilla annoksilla. Kai Poliquinkin pienentää annosta alun jälkeen?

Mutta tämä oli siis minun "virallinen suositukseni".

Jep pienentää annostusta ajan myötä kyllä, sen muistan. Käytössä on Now Foodsin Omega3 valmiste, eli ihan perus 180EPA/120DHA suhde mikä lienee yleisin näissä. Purkin kyljessä lukee 2tbl 1-3krt/pvässä. Sitten löytyy Forcen Arctic Omega kapseleita purkki, samat määrät mutta tyypillinen 2tbl/pvä annostus kyljessä. Tuosta oli vaan joskus juttua paljonkin, parista tabletista ei kauheita hyötyjä saa ilmeisesti. Oli miten oli, jatkan tuon 10g napsimista dietillä ainakin, offilla riittää ilmeisesti pienempikin määrä (6g). Pitää perehtyä asiaan tarkemmin kun kerkiää. Toki vaihtoehtona olisi vielä Krill Oil, mutta on aika pirun kallista.
 
Jep pienentää annostusta ajan myötä kyllä, sen muistan. Käytössä on Now Foodsin Omega3 valmiste, eli ihan perus 180EPA/120DHA suhde mikä lienee yleisin näissä. Purkin kyljessä lukee 2tbl 1-3krt/pvässä. Sitten löytyy Forcen Arctic Omega kapseleita purkki, samat määrät mutta tyypillinen 2tbl/pvä annostus kyljessä. Tuosta oli vaan joskus juttua paljonkin, parista tabletista ei kauheita hyötyjä saa ilmeisesti. Oli miten oli, jatkan tuon 10g napsimista dietillä ainakin, offilla riittää ilmeisesti pienempikin määrä (6g). Pitää perehtyä asiaan tarkemmin kun kerkiää. Toki vaihtoehtona olisi vielä Krill Oil, mutta on aika pirun kallista.

Jos yhdessä grammassa Now foodsia on EPA:a 180 mg, ja eräässä apteekin valmisteessa on 662 mg, niin toista pitää syödä 1(0) g ja toista 3(0) g saman vasteen aikaan saamiseksi. Purkin kyljissä nyt lukee mitä lukee. Jos vedät 10 g päivässä, eikä mistään ruumiinaukosta suihkua verta, niin anna mennä vaan. Mä uskon kyllä, että jos annostukset alkavat mennä yli, niin elimistö alkaa oireilla jollain tavalla (pahaa oloa, mahavaivaa tms.).

Tän krilliöljyn EPA- ja DHA-pitoisuudet ovat niin pieniä, että haluaisin todellakin nähdä tutkimuksia miksi nämä muka ovat niin ylivertaisia. Ja haluaisin todisteita, että niissä kapseleissa todellakin on jotain ikijään alta kidnapattua krilliä, eikä mitään muikkua.
 
Kiitos paljon hyvästä ketjusta ja tiedoista! :)

Miten on raudan laita, syön tällä hetkellä raudanpuuteanemiaan lääkärini ohjeistuksella 100mg rautatabletteja, kannattaako niiden kanssa alkaa syömään c-vitamiinia lisänä vai riittääkö esim. ihan tuoremehu ja hedelmät? Tähän asti olen ottanut mehun kanssa, joskus myös vähän syönyt jotain jotta ei tulisi niin paljon sivuoireita tuosta raudasta, vältellen parhaani mukaan kuitenkin noita imeytymistä heikentäviä ruokia/juomia. Sivuoireita ja turvotusta olen saanut kaikista kokeilussa olleista rautavalmisteista.

Anemia huomattiin kesällä, mutta en ole vieläkään oikein saanut rauta-arvoja nousemaan, hemoglobiini oli jo viime mittauksissa raja-arvon yläpuolella, seerumin ferritiini arvo kuitenkin edelleen selkeästi alle (vain 8 µg/l). Toinen asia mitä mietin, onko tuolla raudanpuutteella mitään vakavampia pitkäkestoisia seurauksia tai muita seikkoja mitä pitäisi ottaa huomioon? Tähän asti omat oireeni on olleet niin lieviä (tai ehkä olen ollut sen verran tottunut niihin), etten edes huomannut koko asiaa, vaan anemia tuli ilmi ihan normaalissa lääkärintarkastuksessa.
 
Mitenkäs on muuten jodin laita?

Luin Martin Berkhanin tekstejä hivenaineista ja vitamiineista, joka oli tietysti osin mainospohjaista tekstiä ja se sisälsi kohdan jossa kerrottiin nykyihmisen saavan vähemmän jodia kuin elimistö tarvitsisi. Jodihan on kuitenkin kilpirauhaselle välttämätön aine, mutta sitä ei tunnu saavan muuten helposti kuin lisäämällä jodioitua suolaa ruokaan. Lukemani artikkeli mainitsi, että jodin oikeaoppinen määrä voi auttaa ihmisiä esimerkiksi painonhallinnassa, sillä kilpirauhasen vajaatoiminnalla on osansa tässä. Onko tässä mitään perää, vai oliko kyseessä pelkkä mainos ja onko jodia kannattava lisätä päivittäiseen saantiin jos ei käytä jodioitua suolaa ollenkaan?
 
Mites toi foolihappo? sitä vetelen ainakin itse vitamiinien lisäksi vielä. Enemmän tietty vaikuttaa vissiin muistiongelmiin ja masennuksen hoitoon, mutta myös verenkiertoon ja sydämen toimintaan, ja sitä kautta myös laihduttamiseen:

Laihdutus ja painonhallinta

Ravintolisänä otettu foolihappo alentaa kohonnutta homokysteiiniä, vaimentaa tulehdussytokiineja ja auttaa laihtumaan. Krooninen hiljainen tulehdus vallitsee ylipainossa ja lihavuudessa. Tulehdus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Foolihappolisä suojaa siis samalla sydäntä (International Journal of Obesity 2006)

lähde: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=45
 
Hyvää tekstiä. Keep it coming! :thumbs:

Itse tilaan d-vitamiinit ja kolmosomegat jenkeistä. Omien havannoiden mukaan Suomen d-vitamiinipurkeissa on aivan säälittävä määrä verrattuna jenkkeihin. Ainakin mitä kotimaisia on tullut vastaan on ollut vain joku 1000-2000IU (25-50 mikrogrammaa) kun näissä minun kapseleissa 5000IU (125 mikrogrammaa) d-vitamiinia. Dvitamiini.com:in mukaan d-vitamiinia pitää syödä tuon 25 mikrogrammaa/11,3 kiloa per päivä, joten eikö noita suomen nappeja pidä syödä aika tolkuttomasti että tuo saantisuositus täyttyy?

Omegoja en osaa vertailla, mutta näissä ainakin on 680mg omega3-rasvahappoja (EPA 360mg,DHA 240mg)/kapseli, joka varmaan piisaa päivälle.
 
Heh, jotenkin tuo lähde ei nyt vakuuta. Suurin osahan on tyrmännyt nämä 2g/pvä(2kpl/pvä) suositukset kukkahattutätien hömpötyksinä, suuremmilla määrillä saadaan taas kaikki hyödyt irti. Ellen nyt ihan väärin muista niin Poliquin määrää alussa diettaajille 30g/pvä annoksia yms. Joku BioSignature couchi (Faidra yms) voisi kertoa lisää?

Monityydyttyneet rasvat ja varsinkin noi kalaöljyn DHA ja EPA on todella helposti hapettuvaa rasvaa. Ne aiheuttaa hapetusstressiä elimistölle, minkä takia niitä ei kannata ottaa kuin korkeintaan tuo muutama gramma, ja silloinkin kannattaa ottaa samalla antioksidantteja. 30g päiväannokset DHA+EPA -rasvahappoja on silkkaa järjettömyyttä.
 
Mites toi foolihappo? sitä vetelen ainakin itse vitamiinien lisäksi vielä. Enemmän tietty vaikuttaa vissiin muistiongelmiin ja masennuksen hoitoon, mutta myös verenkiertoon ja sydämen toimintaan, ja sitä kautta myös laihduttamiseen:



lähde: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=45

Folaatti kannattaa ottaa luonnollisessa folaatti-muodossa. Tämä muoto löytyy monista laadukkaammista vitamiinivalmisteista. Halvemmissa tuotteissa on foolihappoa, jolla on havaittu jopa syöpäriskin kasvua joidenkin syöpien osalta. Foolihappo käyttäytyy elimistössä eri tavalla kuin luontainen folaatti.
 
Tjoo, kyllähän tuossa opuksessa sanotaan, että huippu-urheilijoiden kannattaa ottaa sitä lisäravinteena. Kirja ei taida ottaa kantaa ruokavalion laatuun. Menee vähän siihen kategoriaan, etten välttämättä tarjoa sitä lisäravinteeksi, mutta ei siitä ole perusannoksilla juuri haittaakaan. Tämähän väitetään myös nostavan oksidatiivista stressiä liian isoilla annoksilla. E-vitamiinin imeytymiseen tarvitaan rasvaa, mutta toisaalta kalaöljy taas haittaa E-vitamiinin imeytymistä. Myös E-vitamiinin kuljetusmekanismi on saturoituva, joten jos sitä ottaa ravintolisänä, se kannattaa jakaa useaan pienempään annokseen päivän aikana.

Jos ottaa E-vitamiinia, niin kannattaa ottaa tuotteita, joista saa kaikki neljä tokoferolia ja neljä tokotrienolia sopivissa suhteissa. Pelkän alfatokoferolin ottaminen kannattaa unohtaa. Se on enemmänkin haitallista. Alfatokoferoli ajaa muita E-vitamiinimuotoja tehokkaasti pois kudoksista.
 
Mitenkäs on muuten jodin laita?

Luin Martin Berkhanin tekstejä hivenaineista ja vitamiineista, joka oli tietysti osin mainospohjaista tekstiä ja se sisälsi kohdan jossa kerrottiin nykyihmisen saavan vähemmän jodia kuin elimistö tarvitsisi. Jodihan on kuitenkin kilpirauhaselle välttämätön aine, mutta sitä ei tunnu saavan muuten helposti kuin lisäämällä jodioitua suolaa ruokaan. Lukemani artikkeli mainitsi, että jodin oikeaoppinen määrä voi auttaa ihmisiä esimerkiksi painonhallinnassa, sillä kilpirauhasen vajaatoiminnalla on osansa tässä. Onko tässä mitään perää, vai oliko kyseessä pelkkä mainos ja onko jodia kannattava lisätä päivittäiseen saantiin jos ei käytä jodioitua suolaa ollenkaan?

Ehdottomasti kannattaa lisätä. Suomalaisesta apteekista saatavat mega-annos -pillerit on kuitenkin tarkoitettu lähinnä ydinkatastrofilta suojautumiseen. Esim. iHerbistä saa hyviä jodipillereitä tai -tippoja. Tai sitten vaihtoehtoisesti jodinsa voi ottaa merilevistä. Kelpissä jodia on merilevistä eniten.
 
Onko väliä kuinka suurina annoksina D-, C-vitamiinit ja sinkit ottaa? Esimerkiksi jos illalla ottaa 40 mg tai aamulla ja illalla sen 20 mg. Pystyykö elimistö ottaa paremmin talteen jatkuvalla syötöllä vähänsen vai saadaanko suurilla kerta-annoksilla jokin burst-efekti.

Entäs onko jollain muilla ruoka-aineilla (kuten runsaalla kasvisten syömisellä) negatiivisiä vaikutuksia kuin jo edellä mainituilla kuiduilla. Ja onko kuitujen tapauksessa väliä onko imeytyvää vai imeytymätöntä kuitua?
 
D:n voi ottaa vaikka kerran viikossa isona annoksena. C taas on täysin päinvastainen: sitä olisi paras ottaa useamman kerran päivässä.
 
D:n voi ottaa vaikka kerran viikossa isona annoksena. C taas on täysin päinvastainen: sitä olisi paras ottaa useamman kerran päivässä.
Liittyy varmaankin juuri vitamiinien liukoisuuksiin (D- rasva ja C- vesi), mutta voidaanko suoraan päätellä vitamiinin imeytymisestä elimistöön sen liukoisuuksista. Kyllähän ruuansulatuselimistö voi flaskata tota D-vitamiiniakin, niin ettei pääse edes verenkiertoon ja sitämyöten rasvakudokseen. Kuitenkin entsyymeillä, reseptoreilla, jne on todella suuri merkitys eri aineiden pääsyyn verenkiertoon.
 
C-vitamiinia kannattaa ottaa useampana kertana päivässä kuin suinkin voisi.

Jodia kannattaa ottaa Kelppinä. Kilon verran sitä saa suhteellisen edullisesti ja teelusikallinen päivässä pitää jodin tarpeen kunnossa.

Ihan mielenkiinnosta nyt vedän oraattimuodossa litiumia. Kuulemma auttaa mieleen, tunnetetiloihin ja muihin. Pystyy olemaan oman mielensä herra helpommin. Katsotaan mitä vaikutuksia sillä nyt on.

Magnesiumit ja sinkit kannattaa ottaa illalla, niin saa nukuttua paremmin.

D-vitamiini on välttämättömyys ja jokainen itseään kunnioittava pitäisi syödä sitä vähintään 50 mikroa päivässä.

Omega kolmosiakin olisi hyvä saada, kun Omega kuutosta saa kaikkialta. Saisi sen suhdeluvun paremmaksi.
 
Kiitos paljon hyvästä ketjusta ja tiedoista! :)

Miten on raudan laita, syön tällä hetkellä raudanpuuteanemiaan lääkärini ohjeistuksella 100mg rautatabletteja, kannattaako niiden kanssa alkaa syömään c-vitamiinia lisänä vai riittääkö esim. ihan tuoremehu ja hedelmät? Tähän asti olen ottanut mehun kanssa, joskus myös vähän syönyt jotain jotta ei tulisi niin paljon sivuoireita tuosta raudasta, vältellen parhaani mukaan kuitenkin noita imeytymistä heikentäviä ruokia/juomia. Sivuoireita ja turvotusta olen saanut kaikista kokeilussa olleista rautavalmisteista.

Anemia huomattiin kesällä, mutta en ole vieläkään oikein saanut rauta-arvoja nousemaan, hemoglobiini oli jo viime mittauksissa raja-arvon yläpuolella, seerumin ferritiini arvo kuitenkin edelleen selkeästi alle (vain 8 µg/l). Toinen asia mitä mietin, onko tuolla raudanpuutteella mitään vakavampia pitkäkestoisia seurauksia tai muita seikkoja mitä pitäisi ottaa huomioon? Tähän asti omat oireeni on olleet niin lieviä (tai ehkä olen ollut sen verran tottunut niihin), etten edes huomannut koko asiaa, vaan anemia tuli ilmi ihan normaalissa lääkärintarkastuksessa.

Syötkö Duroferonia annoksella 1 tabletti kaksi kertaa päivässä vai jotain muuta valmistetta? Mitä valmisteita olet ylipäätään kokeillut? Lähes kaikista tulee oireita, joistain vähän enemmän toisille.

Yleensä hoitoa jatketaan niin pitkään kunnes optimaalinen hemoglobiiniarvo on saavutettu (valmisteesta riippuen 3-5 kuukautta helposti), ja usein vielä useampi viikko-kuukausi sen jälkeen. Joskus lääkäri voi määrätä tuota alkuun 3-4 tabua päivässä. Tarkoitus on kuitenkin aloittaa aina pienemmällä annoksella, ja nostaa sitä sitten pikku hiljaa, että noi sivarit pysyvät mahdollisimman pieninä.

Ravinnossa olevat viljan fytaatti, tanniinit, kananmunien fosfoproteiinit, tee, kahvi, leseet, soijavalkuainen, kaakao, suklaa ja kalsium heikentävät raudan imeytymistä, joten näitä nyt kannattaa ainakin välttää. Jos pakki kestää, niin syönnillä ja rautatabletin ottamisella pitäisi olla pari tuntia eroa. Sitraatti ja C-vitamiini lisäävät varsinkin ravinnosta (kasvikunnan rautaa, eli Fe+++) saatavat raudan imeytymistä, joten ehkä kannattaisi vetää ton rautalääkkeen lisäksi vielä safkaa jossa on rautaa, ja sen kanssa lihaa + c-vitamiinia/mehua.

Eläinkunnan rauta on hyvässä muodossa (Fe++), joten verilettua ja maksaa vaan naamariin. Tai no lihaa ylipäätään. Antasidejä (tiettyjä närästyslääkkeitä) ei kannata vetää samaan aikaan ton raudan kanssa.

Kyllähän toi ferritiini sais olla neljä kertaa korkeampi. Onkos sulta tutkittu syytä? Et vuoda liikaa, tai sulla ei ole mitään imeytymishäiriötä? Ruoansulatuksessa jotain probleemaa? Mun käsitys on, että jos alkaa mennä puolta vuotta ja pitempään, eikä vastetta rautalääkitykselle tule, niin pitäis alkaa tulla lähetettä hematologille. Pitkäaikaisvaikutuksista en osaa äkkiseltään sanoa.
 
Mitenkäs on muuten jodin laita?

Luin Martin Berkhanin tekstejä hivenaineista ja vitamiineista, joka oli tietysti osin mainospohjaista tekstiä ja se sisälsi kohdan jossa kerrottiin nykyihmisen saavan vähemmän jodia kuin elimistö tarvitsisi. Jodihan on kuitenkin kilpirauhaselle välttämätön aine, mutta sitä ei tunnu saavan muuten helposti kuin lisäämällä jodioitua suolaa ruokaan. Lukemani artikkeli mainitsi, että jodin oikeaoppinen määrä voi auttaa ihmisiä esimerkiksi painonhallinnassa, sillä kilpirauhasen vajaatoiminnalla on osansa tässä. Onko tässä mitään perää, vai oliko kyseessä pelkkä mainos ja onko jodia kannattava lisätä päivittäiseen saantiin jos ei käytä jodioitua suolaa ollenkaan?

Jodia tarttee lisää jos ruokavalio ei sisällä yhtään jodioitua suolaa, maitoa tai maitotaloustuotteita. Merikaloissakin on ihan hyvin jodia. Maito sisältää muuten kesällä paljon vähemmän jodia kuin talvella, joten sekin kannattaa ottaa huomioon. Päivittäinen jodinsaanti tulee aika hyvin maidosta ja munista, ja mahdollisesta jodioidusta suolasta, mutta monella sekin jää minimiin.

Merilevä on ihan hyvä jodin lähde, mutta tässäkin kannattaa käyttää järkeä. Jodinsieto on yksillöllistä ja myrkytysoireita tulee niinkin laajalla skaalalla kuin 5-30 mg / vrk. Mutta jos esim. tollasessa Kelp-tabussa on 225 mikrogrammaa, niin niitä pitäisi vetää yli 30 tabua päivässä, että oltaisi edes övereiden minimirajalla. Niin ja vielä vertailun vuoksi, maidon jodipitoisuudet ovat n. 8-26 mikrogrammaa ja kananmunan 44 mikrogrammaa / 100 g. Suolaan sitä lisätään 25 mg / kg.
 
Mites toi foolihappo? sitä vetelen ainakin itse vitamiinien lisäksi vielä. Enemmän tietty vaikuttaa vissiin muistiongelmiin ja masennuksen hoitoon, mutta myös verenkiertoon ja sydämen toimintaan, ja sitä kautta myös laihduttamiseen:

lähde: http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=45

Indeed, supplementeissa muoto on yleensä foolihappo, kun ravinnossa sen on folaattina (tarkalleen ottaen sen polyglutamaatteina). Foolihappo pelkistyy elimistössä, mutta yleensä niin hitaasti, että sen kapasiteetti ei riitä. Siksi verenkiertoon jää usein hengaamaan muuttumatonta foolihappoa.

Se on sitten eri asia tarvitseeko folaattia lisää, kun sitä tulee ruoasta aika hyvin. Jos syö maksaa, papua, täysjyväviljaa, kasviksia ja hedelmää, niin en itse näe mitään syytä. Ellet ole raskaana. Tai alkoholisti. Tai syöpälääkityksessä. Toisaalta, kovin toksinen tämä ei ole, joten jokainen saa laittaa rahansa mihin tahtoo…

Ja ton linkin mukaan Harvardi suosittelee foolihappolisää kaikille, vaikka sitä lisätään USAssa jauhoihin. No, jospa amerikkalainen syö niin huonosti, että sitä ei vaan ruoasta tule tarpeeksi. Ja kun foolihappo btw tuhoutuu kuumentamisen seurauksena, niin mitä järkeä sitä on lisätä jauhoihin?
 
Jos ottaa E-vitamiinia, niin kannattaa ottaa tuotteita, joista saa kaikki neljä tokoferolia ja neljä tokotrienolia sopivissa suhteissa. Pelkän alfatokoferolin ottaminen kannattaa unohtaa. Se on enemmänkin haitallista. Alfatokoferoli ajaa muita E-vitamiinimuotoja tehokkaasti pois kudoksista.

Perustele kolme viimeistä lausetta. Suurin osa ravintolisistä nimittäin pitää sisällään alfatokoferolia. En väitä, etteikö gammatokoferoli olisi muotona alfatokoferolia parempaa, mutta en sanoisi sitä haitalliseksi.

Elimistö nimittäin käsittääkseni imee paremmin sisäänsä nimen omaan alfatokoferolia, vaikka se ravinnossa onkin yleensä gammatokoferolina, niin joidenkin tutkimusten perusteella on epäilty alfatokoferolin suojaavan elimistöä liialta gammatokoferolilta, jonka on suurina annoksina todettu olevan toksinen joillekin valkosolutyypeille.
 
Onko väliä kuinka suurina annoksina D-, C-vitamiinit ja sinkit ottaa? Esimerkiksi jos illalla ottaa 40 mg tai aamulla ja illalla sen 20 mg. Pystyykö elimistö ottaa paremmin talteen jatkuvalla syötöllä vähänsen vai saadaanko suurilla kerta-annoksilla jokin burst-efekti.

Entäs onko jollain muilla ruoka-aineilla (kuten runsaalla kasvisten syömisellä) negatiivisiä vaikutuksia kuin jo edellä mainituilla kuiduilla. Ja onko kuitujen tapauksessa väliä onko imeytyvää vai imeytymätöntä kuitua?

Kuten hivemind tuossa aikasemmin jo mainitsikin, D-vitskun voi vetää vaikka kerralla, mutta C-vipeltäjä kannattaa ottaa pienempinä annoksina. Tämä perustuu siihen, että C-vitamiinin kuljetusmekanismi suolesta verenkiertoon on saturoituva, eli se täytyy sitä nopeammin, mitä enemmän siihen tulee matskua. Ja sillä välin ylimääräinen kama valuu suolessa eteen päin, pois kuljetusmekanismin ääreltä.

Tarkoitatko tuolla viimeisellä kysymyksellä, että onko rehuilla ja kuiduilla negatiivista vaikutusta vitamiinien yms. imeytymiseen, vai ylipäätään negatiivisia vaikutuksia?
 
Ihan mielenkiinnosta nyt vedän oraattimuodossa litiumia. Kuulemma auttaa mieleen, tunnetetiloihin ja muihin. Pystyy olemaan oman mielensä herra helpommin. Katsotaan mitä vaikutuksia sillä nyt on.

No auttaa varmasti tunnetiloihin, psykoosilääke kun on. Esimerkiksi ihan peruslääke kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa. No, ei sulla varmaan annokset ihan samaa kaliiberia ole...
 
Back
Ylös Bottom