Toiminimen perustaminen?

jorkki88 sanoi:
Osaatteko sanoa tulisiko minun vain täyttää Y6 lomake eli ilmoittautua uudelleen kaupparekisteriin, kun tein viime syyskuussa ilmoituksen toiminimen poistosta kaupparekisteristä sekä muista rekistereistä missä olin, samalla ilmoitin myös toiminnan loppumisesta.

Nyt taas keikkaa tulossa ja täytyis herättää henkiin vanha y-tunnus. Olen tehnyt vastaavan operaation aikaisemminkin mutta sillä kertaa hain starttirahaa rinnalla niin TE-tsto neuvoi kädestä pitäen kaikki operaatiot, jotka eivät tietenkään nyt muistu mieleen.
Click to expand...

asia selvisi nopeasti, joten vastauksia ei tarvitse, tiedoksi kuitenkin muille vastaavassa tilanteessa oleville:

Y6 lomake+75e maksu prh:lle ja voit alkaa toimia taas yrittäjänä. Simppeliä, kerrankin :D
 
Olen perustamassa toiminimeä hyvin pienimuotoiseen toimintaan. Käyn siis palkkatyössä ja toiminimi tulee rinnalle. Kaikki muu pitäisi olla selvää, mutta pitääkö minun maksaa YELlit, jos tienaan toiminimellä alle Tuon 6900 euroa vuodessa? Vai koskeeko tuo summa kaikkia tuloja? Jos oikein käsitän, niin tuo on yrityksestä nostettava tulo? Eli jos tienaan sen XX 000 vuodessa verokortilla ja toiminimen liikevaihto on 5000 euroa vuodessa, josta tulosta on 2500.. Niin en ole YEL-velvollinen?


"YEL koskee myös työ- tai virkasuhteessa olevaa ja sellaisesta eläkkeelle jäänyttä henkilöä, jos hän työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä. YEL-vakuutus pitää ottaa, jos työtulon arvioidaan yltävän vähintään YEL:n vähimmäisrajaan, 6 896,69 euroon vuodessa (2011) ja toiminta jatkuu ainakin neljä kuukautta. Työeläkettä voi samanaikaisesti ansaita rinnakkaisista töistä usean eri eläkelain mukaan."
 
RautaPerse sanoi:
Olen perustamassa toiminimeä hyvin pienimuotoiseen toimintaan. Käyn siis palkkatyössä ja toiminimi tulee rinnalle. Kaikki muu pitäisi olla selvää, mutta pitääkö minun maksaa YELlit, jos tienaan toiminimellä alle Tuon 6900 euroa vuodessa? Vai koskeeko tuo summa kaikkia tuloja? Jos oikein käsitän, niin tuo on yrityksestä nostettava tulo? Eli jos tienaan sen XX 000 vuodessa verokortilla ja toiminimen liikevaihto on 5000 euroa vuodessa, josta tulosta on 2500.. Niin en ole YEL-velvollinen?


"YEL koskee myös työ- tai virkasuhteessa olevaa ja sellaisesta eläkkeelle jäänyttä henkilöä, jos hän työskentelee sivutoimisesti yrittäjänä. YEL-vakuutus pitää ottaa, jos työtulon arvioidaan yltävän vähintään YEL:n vähimmäisrajaan, 6 896,69 euroon vuodessa (2011) ja toiminta jatkuu ainakin neljä kuukautta. Työeläkettä voi samanaikaisesti ansaita rinnakkaisista töistä usean eri eläkelain mukaan."
Click to expand...

Et tartte YELiä. Liikevaihto voi olla isokin, mutta jos verotettavaa tuloa jää alle tuon rajan, niin ei tarvitse YELiä ottaa.
 
Tämä on niin fantastinen keskustelu, että heitänpä itsekin lusikkani soppaan.

Eli itselläni tilanne seuraava: opiskelija, työ yrityksen tuntirenkinä, oma sivubisnes. Vuositasolla sivutoiminnassa puhutaan maksimissaan muutamista tuhansista.

Eli siis... Jos perustan yksityisen toiminimen, jolla laskutan toista yritystä omista työtunneistani x€/tunti, rahat napsahtavat tilille, jonka olen yksityishenkilönä perustanut, ja jota käytän vain yritystoimintaa varten. Käytännössä lähettäisin laskuja lähes joka kuukausi.

Miten verottaja suhtautuu tähän toimintaan? Jotain veroa luonnollisesti tulee maksaa, mutta mitä?
Todennäköisesti noin pienillä tuloilla pääsisin eroon kaikista muista maksuista?

Ja sitten keskeisin: kun kerran meikäläisellä on noita tavan ansiotuloja, joista on helppo seurata opintotuen kanssa kikkailua. Ilmaisesta rahasta kun on aina niin vaikea luopua. Niin kuinkahan sitten KELA suhtautuisi näihin yritystoiminnasta saataviin rahoihin. Olen ymmärtänyt sieltä ja täältä, että olisi ainakin merkityksellistä, lasketaanko yritystoimintani tulot ansiotuloksi, vai yritysvoitoksi tai mitä-helvettiä-ikinä se sitten onkaan.

Kiva kun Suomessa tehdään tällainen viitseliäisyys niin saatanan helpoksi.
 
Varmaan joku osaa vastata.

Tässä nyt jo toista vuotta toiminimellä menossa, ja nyt vasta rupesin miettimään miten laskutus käytännössä menee. Tähän ostin olen käyttänyt vain tuota Nordean yrityspuolen verkkopankin e-lasku osiota, eli siellä voi tehdä laskun ja sen voi lähettää kirjeitse tai e-laskuna... sitten olen vain "printannut" PDF version, jonka olen laittanut s-postilla. Siitä siis aina lähtee kirjeellä myös. Tiedän että se maksaa, mutta olen vain käyttänyt tuota kun täytetään vain kohtia, se laskee alvit ym, ja pysyyhän tuossa myös luettelo sitten verkkopankissa kaikista lähetetyistä laskuista. Viitenumeron heitän vain tollasesta parin sadan lasketun viitenumeron listasta järjestyksessä.

Sitten itse kysymykseen... kun tuo laskupohja joka tuolta tulee on karu ja muutenkin sekava (tyhjiä kohtia paljon ym.), niin mietin jos suunnittelisi vain oman laskupohjan. Siihen liittyy kysymyksiä, uskon tietäväni vastauksen mutta varmistetaan.
1. Voiko viitenumerot olla mitä vain, jokin täysin oma kaavio? Tosin käytän luultavasti tuota juoksevaa listaa Nordean viitelaskurista joka mulla jo on.
2. Laskupohjahan voi olla käytännössä minkälainen tahansa, kunhan löytyy vaaditut kohdat joita ei tosin montaa edes ole?
3. Onko lasku periaatteessa yhtään mitenkään liitoksissa pankin järjestelmiin... arvaan että ei?

Eli summa summarum, voinko tehdä vapaasti laskupohjan? Pakollisia kohtia kai vaan myyjän tiedot, ostajan tiedot, päiväys, eräpäivä, viite (ei kai edes pakollinen mutta laitan), maksuehto (tosin Nordean pohjassa ei edes lue, tai kohta on tyhjä), pankkitiedot, ja tietenkin summa plus eritelty ALV osuus.
 
TML sanoi:
1. Voiko viitenumerot olla mitä vain, jokin täysin oma kaavio? Tosin käytän luultavasti tuota juoksevaa listaa Nordean viitelaskurista joka mulla jo on.
2. Laskupohjahan voi olla käytännössä minkälainen tahansa, kunhan löytyy vaaditut kohdat joita ei tosin montaa edes ole?
3. Onko lasku periaatteessa yhtään mitenkään liitoksissa pankin järjestelmiin... arvaan että ei?

Eli summa summarum, voinko tehdä vapaasti laskupohjan? Pakollisia kohtia kai vaan myyjän tiedot, ostajan tiedot, päiväys, eräpäivä, viite (ei kai edes pakollinen mutta laitan), maksuehto (tosin Nordean pohjassa ei edes lue, tai kohta on tyhjä), pankkitiedot, ja tietenkin summa plus eritelty ALV osuus.
Click to expand...

Kyllä voit.

Itselläni ei ole mitään laskutusohjelmaa. Mulla on Wordilla kaikki tarvittavat tiedot allekkain, laskunumeron pidän juoksevana.Se toimii samalla maksajalla myös "viitteenä"

Eli lasku on juridisesti pätevä, riittää että siinä löytyy tarvittavat asiat.

tietty oikea laskupohja olisi ammattimaisempi, mutta toisaalta monet mun asiakkaista tykkäävät siitä, että lasku on "kotikutoisen" näköinen...
 
TML sanoi:
Pakollisia kohtia kai vaan myyjän tiedot, ostajan tiedot, päiväys, eräpäivä, viite (ei kai edes pakollinen mutta laitan), maksuehto (tosin Nordean pohjassa ei edes lue, tai kohta on tyhjä), pankkitiedot, ja tietenkin summa plus eritelty ALV osuus.
Click to expand...

+ juokseva laskun numero + y-tunnus omiin tietoihin + maininta "alv.rek." jos ja kun olet rekkautunut alv. rekkariin.

Tai ainakin nämä löytyvät omista laskuistani, tiedä sitten kuinka vaadittavia loppupeleissä ovat.
 
Herra Mirandos sanoi:
Kyllä voit.

Itselläni ei ole mitään laskutusohjelmaa. Mulla on Wordilla kaikki tarvittavat tiedot allekkain, laskunumeron pidän juoksevana.Se toimii samalla maksajalla myös "viitteenä"

Eli lasku on juridisesti pätevä, riittää että siinä löytyy tarvittavat asiat.

tietty oikea laskupohja olisi ammattimaisempi, mutta toisaalta monet mun asiakkaista tykkäävät siitä, että lasku on "kotikutoisen" näköinen...
Click to expand...
Okei, eli omaa pohjaa vääntää. :)

Lähinnä pääsis eroon siitä että lähtee automagic toi lasku kirjeitse.

MHK sanoi:
+ juokseva laskun numero + y-tunnus omiin tietoihin + maininta "alv.rek." jos ja kun olet rekkautunut alv. rekkariin.

Tai ainakin nämä löytyvät omista laskuistani, tiedä sitten kuinka vaadittavia loppupeleissä ovat.
Click to expand...
Toi laskun numero on jännä. Itse aloitin ihan numerosta 1, mutta huomasin että yhden numeron oon skipannu vahingossa... onkohan toi vain ns. vaihtoehtoinen viitenumero, vai mikä virka. Itse kun laitan laskuihin ihan viitenumeron.

Juu, toki y-tunnus ym. detailit, unohtu mainita tuossa. :)

Anyway, nyt siis laskupohjaa tekemään. Tuskin paperista kukaan oikeasti tarvitsee, jos sanon että riittääkkö pelkkä PDF. Jos joku välttämättä haluaa, niin ainahan se laskun voi taas kyhätä verkkopankissa.
 
Tyhmä kysymys.

Toiminimi on perustettu. Sain Y-tunnuksen, mutta ytj:n sivuilla ei oikein lue muuta kuin:

"Voimassaolevat rekisteröinnit
Kaupparekisteri Rekisteröimätön 13.02.2012
"

Voinko jo laskuttaa, vai odottelenko vielä? Olen ilmoittautunut ALV-velvolliseksi ja ennakkoperintärekisteriin. Niitä ei vielä tuolla näy.
 
K: Voiko toiminnan aloittaa ennen perustamisilmoituksen rekisteröintiä?
V: Usein voi. Perustamisilmoitus on lain mukaan tehtävä ennen toiminnan aloittamista, mutta toiminnan voi monesti aloittaa jo ilmoituksen ollessa vasta vireillä. Lisäksi on kuitenkin syytä huomata esimerkiksi seuraavat seikat:
* ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen edellyttää myös, että rekisteröinti saatetaan loppuun asti (esim. tehdään pyydetyt korjaukset)
* useimmat kaupparekisterin oikeusvaikutukset ovat sidoksissa ilmoituksen rekisteröintiin ja kuuluttamiseen
* perustamisasiapapereihin saattaa tulla muutoksia rekisteröinnin yhteydessä
* toiminnan aloittaminen saattaa edellyttää myös muita toimenpiteitä, ilmoituksia tai lupia
* yrityksen toiminimen rekisteröitävyys (onko toiminimi vapaa) selviää vasta, kun ilmoitus rekisteröidään
* mm. osakeyhtiö (samoin osuuskunta) syntyy vasta rekisteriin merkitsemisellä; tätä ennen voidaan toimia ainoastaan perustettavan osakeyhtiön lukuun ja henkilökohtaisella vastuulla (Katso osakeyhtiölain 2 luvun 10 § ja 11 § ja osuuskuntalain 2 luvun 4 §). Valtion säädöstietopankki Finlex).
 
Onko yrittäjän eläketurva maksimissaan se YEL:n mukainen maksimimäärä? Esim hypoteettisessa tilanteessa, jossa erittäin menestyvä yrittäjä maksaisi itselleen palkkaa enemmän (vaikka 300k €/vuosi) kuin YEL:n maksimi, niin onko eläkekertymä vain se max n. 160k/vuosi tuloista? Vai voiko esim lakisääteisen eläkekertymänsä maksimaaliseksi haluava yrittäjä ottaa useamman YEL-vakuutuksen?

Onko tässä yrittäjät huonommassa asemassa kuin palkolliset huppujohtajat joilla lakisääteinen eläke kertyy miljoonatuloista ilman kattoa?
 
Kas-vain sanoi:
Onko yrittäjän eläketurva maksimissaan se YEL:n mukainen maksimimäärä? Esim hypoteettisessa tilanteessa, jossa erittäin menestyvä yrittäjä maksaisi itselleen palkkaa enemmän (vaikka 300k €/vuosi) kuin YEL:n maksimi, niin onko eläkekertymä vain se max n. 160k/vuosi tuloista? Vai voiko esim lakisääteisen eläkekertymänsä maksimaaliseksi haluava yrittäjä ottaa useamman YEL-vakuutuksen?

Onko tässä yrittäjät huonommassa asemassa kuin palkolliset huppujohtajat joilla lakisääteinen eläke kertyy miljoonatuloista ilman kattoa?
Click to expand...

http://www.etk.fi/fi/service/yel-yritt%C3%A4j%C3%A4t/237/yel-yritt%C3%A4j%C3%A4t

Yrittäjän työtuloa ei kuitenkaan voi määrittää korkeammaksi kuin 161 375,00 euroa (vuonna 2012).

Tuo "työtulon" käsite on kyllä mielestäni melko mielenkiintoinen. YEL-lain 112 §:n mukaan

"Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä. Jos yrittäjällä on useita yritystoimintoja, hänen työtulonsa lasketaan näihin yritystoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella."

Nähdäkseni lainsäätäjä on siis päättänyt, että kohtuullinen enimmäispalkka mistä tahansa työstä on siis tuon 160 000 euron (vuonna 2012) arvoinen.:confused:

Tuolla työtulolla on käsittääkseni myös muita merkityksiä, sillä ymmärtääkseni yrittäjän sairauspäivärahan suuruus määräytyy kyseisen työtulon perusteella. Moni yrittäjä maksaa ns. minimiYELiä ja pyrkii sijoittamaan rahansa eläkejärjestelmää tuottavammin. Tätä vaihtoehtoa palkansaajalla ei ole, tosin palkansaajan eläkemaksun maksaa käytännössä työnantaja. Voidaankin spekuloida, että olisiko palkansaajilla mahdollisuus isompiin ansiotuloihin, mikäli heilläkin olisi mahdollisuudet kyseisenlaiseen minimieläkemaksusysteemiin...
 
ei_liian sanoi:
http://www.etk.fi/fi/service/yel-yritt%C3%A4j%C3%A4t/237/yel-yritt%C3%A4j%C3%A4t

Yrittäjän työtuloa ei kuitenkaan voi määrittää korkeammaksi kuin 161 375,00 euroa (vuonna 2012).

Tuo "työtulon" käsite on kyllä mielestäni melko mielenkiintoinen. YEL-lain 112 §:n mukaan

"Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä. Jos yrittäjällä on useita yritystoimintoja, hänen työtulonsa lasketaan näihin yritystoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella."

Nähdäkseni lainsäätäjä on siis päättänyt, että kohtuullinen enimmäispalkka mistä tahansa työstä on siis tuon 160 000 euron (vuonna 2012) arvoinen.:confused:

Tuolla työtulolla on käsittääkseni myös muita merkityksiä, sillä ymmärtääkseni yrittäjän sairauspäivärahan suuruus määräytyy kyseisen työtulon perusteella. Moni yrittäjä maksaa ns. minimiYELiä ja pyrkii sijoittamaan rahansa eläkejärjestelmää tuottavammin. Tätä vaihtoehtoa palkansaajalla ei ole, tosin palkansaajan eläkemaksun maksaa käytännössä työnantaja. Voidaankin spekuloida, että olisiko palkansaajilla mahdollisuus isompiin ansiotuloihin, mikäli heilläkin olisi mahdollisuudet kyseisenlaiseen minimieläkemaksusysteemiin...
Click to expand...

Soitin ihan mielenkiinnosta Eläketurvakeskuksen YEL-neuvontaan, josta vahvistettiin, että yrittäjän maksimi eläkevakuutettava tulo on juuri se n. 160k vuonna 2012. Tämä siis riippumatta siitä kuinka monta yritystä tai paljon itselleen nostaa palkkaa. YEL-vakuutuksia voi olla olemassa vain yksi eli useampaa ei voi olla. Tässä siis selkeä "epäkohta" menestyvän yrittäjän lakisääteisen eläketurvan kannalta.

Ainoa keino nostaa lakisääteistä eläketurvaa on toimia myös TEL vakuutuksen alaisessa työssä YEL:n rinnalla esim. Osuuskunnan kautta. Toki myös vapaaehtoisia vakuutusratkaisuja on olemassa, mutt nyt halusinkin tietää lakisääteisistä vakuutuksista.
 
Kannattaisko noissa kuitenkin maksaa YEL:istä minimiä ja muualta ihan ulkopuolinen?
 
TML sanoi:
Kannattaisko noissa kuitenkin maksaa YEL:istä minimiä ja muualta ihan ulkopuolinen?
Click to expand...

Tähän tuskin kukaan osaa antaa neuvoa, vaan jokaisen täytyy itse priorisoida mikä on kullakin hetekllä omaan tilanteeseen sopiva. Kuten mainittua niin esim. Sosiaalietuudet kuten vanhempainrahat ja sairaspäivärahat sekä työkyvyttömyyseläke ovat sidottuja YEL työtulon määrään. Näitäkin kannattaa funtsia vaikka mitään ei olisikaan näköpiirissä.

Tuskin kovin monelle tulee ongelmaksi tuo YEL maksujen katto, mutta käsittääkseni lakisääteinen eläkejärjestelmä on ainoa etuusperusteinen (vapaaehtoiset ovat maksuperusteisia) järjestelmä. Eli jos aikoo elää pitkään niin lakisääteinen eläketurva on ainoa jolla pitäisi tulla rahaa vaikka eläisitkin yli 100 vuotiaaksi. Maksuperusteisessa tulot loppuvat kun maksetut rahat sekä niiden tuotto on maksettu sinulle ulos.
 
Mulla tilanteeseen sopii vielä pienet YEL maksut. ;)
 
Onko siinä oikeasti ikäraja?

Mitä koulutukseen tulee, siihen järjestetään kursseja, taisi muistaakseni kestää 2 viikkoa ja pidetään iltaisin tjsp? Itse olin 25v kun sitä hain, mutta erona että oli alla Tradenomin tutkinto joten sai skipata kurssin.
 
Ikäraja jos ei ole tutkintoa, personal trainer koulutus on vain lisenssi..
Laskutuspalvelu oli mulla mielessä aluksi mutta sain ketjulta niin hyvän tarjouksen että en voi nyt kieltäytyä joten starttiraha jää ilmeisesti saamatta.

Tässä kuussa täytän 24 ja ottaa päähän mutta ei voi mitään. :)
 
Back
Ylös Bottom