Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Samo
  • Aloitettu Aloitettu
Minkälaista kustannusarviota pankki on teiltä vaatinut ennen kuin on voinut lainaa alkaa nostamaan. Riittääkö itse tehty kustannuslaskelma, johon mahdollinen VTJ lupasi laittaa nimen alle jos näkee sen mahdolliseksi toteutumaksi (ei tosin aikonut ottaa mitään vastuuta että siihen pääsee tietenkään). Tarkan kustannusarvion tekemisestä VTJ ottaisi ~1500e, mitä en aijo tuosta kyllä maksaa.

Meillä OP ei vaatinut muuta kuin heidän omalla laskurillaan väännetyn karkean arvion. Olin kyllä tehnyt tarkemmankin version, jota pidin laukussa siltä varalta että olisivat kyselleet. Eivät kysyneet, joten en tuota omaa arviota heille antanut.

Tarkan kustannusarvion tekeminen on käytännössä mahdotonta, ellei ole hyvin tarkkaan tiedossa kaikki tulevat ratkaisut yksityiskohtia ja pintamateriaaleja myöden. Kustannusarvion laadinta on kova homma jos sen haluaa tehdä kunnolla. Se vaatii tarkkaa määrälaskentaa ja tarjouspyyntörumbaa mikä vie aikaa. 1500€ hintaan harva rupeaa tekemään todella laskettua arviota. Se että mestari tekee hihasta vedetyn arvion hintaa 1500€ on varmasti parempi arvio kuin maallikon tekemä hiha-arvio, mutta se on edelleen hihasta vedetty arvio eikä oikea kustannuslaskelma.

Kustannuslaskelman tekemisen helppous on tietenkin suhteessa siihen, miten pitkälle talon ottaa valmiiksi tehtynä. -> Talotehtaan avaimet käteen hinta on paljon helpompi arvioida kuin pitkästä tavarasta omilla timpureilla tekemän..
 
Minkälaista kustannusarviota pankki on teiltä vaatinut ennen kuin on voinut lainaa alkaa nostamaan. Riittääkö itse tehty kustannuslaskelma, johon mahdollinen VTJ lupasi laittaa nimen alle jos näkee sen mahdolliseksi toteutumaksi (ei tosin aikonut ottaa mitään vastuuta että siihen pääsee tietenkään). Tarkan kustannusarvion tekemisestä VTJ ottaisi ~1500e, mitä en aijo tuosta kyllä maksaa.

Siis mitä helvettiä? 1500 euroa? Niillä menee 5 minuuttia kun ne tekee sen "tarkan kustannusarvion". Tai voihan sitä alkaa laskemaan joka kaakelin ja saumauslaastin menekinkin ja ottaa vaikka 15.000 euroa. Mutta pankki ei tuollaista vaadi. Se sellainen täysin yleisluontoinen, keskimääräisiin neliöhintoihin perustuva laskelma riittää pankille. Tai ainakin on riittänyt niissä tapauksissa jotka itse tiedän. Mulla näkyi riittävän omakin laskelma. Ei ne siihen laskelmaan perusten sitä lainaa myönnä...
 
Kylppärin laatat

Kysyisinkin nyt rakentajilta, että millasia laattoja ootte laittanut kylppäriin. Kävinkin jo tuolla vitutus ketjussa avautumassa tilanteestani. Eli minkä kovuusluokan laattoja ja muuta tietoa kunnollisista seinälaatoista kaivataan
 
Kysyisinkin nyt rakentajilta, että millasia laattoja ootte laittanut kylppäriin. Kävinkin jo tuolla vitutus ketjussa avautumassa tilanteestani. Eli minkä kovuusluokan laattoja ja muuta tietoa kunnollisista seinälaatoista kaivataan

No älä nyt ainakaan niitä puristelaattoja pistä, niihin ei saa edes reikiä, ovat kyllä hienoja mutta tulee työn(kin) osalta kalliiksi.
Meillä on halvinta mitä löyty, 9e/m2 ja sitten koristeena tuota puristelaattaa.

Me raksattiin tänään saunaa, aivan mahtava fiilis. Piti lopettaa kesken kun ei tähän aikaan enää kehtaa sirkkelöidä ulkona.

P1040699.jpg


Ammesysteemistä tuli aika komea:
P1040708.jpg


Tosta kuvasta jope näkee ne laatatkin, jotka ovat tosin vielä pesemättä kun ovat saumattu vasta.

Lisää kuvia:

http://landetalo.blogspot.com/2011/10/saunaosastoa.html
 
Ei tuo ääneneristävyys varmaan ole ongelma, jos ei kaava määrää db-arvoja rakenteille. Tietenkin se on hyvä huomioida jos lähellä kulkee paljon liikennöity tie tms. Lentomelua vastaan kannattaa asia huomioida myös yläpohjassa. Mikäli häluaa oikeasti hyvin ääntä eristävän rakenteen niin ainoa oikea ratkaisu on tehdä suosiolla massiivinen harkkorunko. Massa eristää ääntä aina paremmin kuin mikään vippaskonsti.

Kaava ei määrää DB seiniä mutta kyllä tuossa 100m päässä menee pari ns. Isoa tietä.
Me vain ei tykätä siitä että pihalta kuuluu autojen pörinää :) pitäisi haastatella jotain spu eristeisessä passiivitalossa asuvaa tuosta äänieristyksestä, olen vain kuullut että se olisi jonkin verrankin heikompi verrattuna villalla eristettyyn seinään.

Lammi kivitalo oli myös yksi vaihtoehto mutta seinien u-arvo (0.17) ei tyydytä meitä vaan olemme ajatelleet seiniin <0.10 luokkaa
 
Kaava ei määrää DB seiniä mutta kyllä tuossa 100m päässä menee pari ns. Isoa tietä.
Me vain ei tykätä siitä että pihalta kuuluu autojen pörinää :) pitäisi haastatella jotain spu eristeisessä passiivitalossa asuvaa tuosta äänieristyksestä, olen vain kuullut että se olisi jonkin verrankin heikompi verrattuna villalla eristettyyn seinään.

Lammi kivitalo oli myös yksi vaihtoehto mutta seinien u-arvo (0.17) ei tyydytä meitä vaan olemme ajatelleet seiniin <0.10 luokkaa

Lammi on varmasti parhaiten ääntäeristäva, se on oikea aito oikea teräsbetoni runko! Lammihan on juurikin valuharkko, minkä itse koen hankalaksi. Leca desing 420 harkolla päästään mainosten mukaan 0,12-0,13 arvoihin. Lecan kanssa saa tosin pelata muurauslaastin kanssa.

Kannattaa yleisesti ajatella asiaa kokonaisvaltaisemmin ja jättää desimaalien kymmenyksiin tuijottaminen kokonaan pois. Tärkeämpää rakennuksen energiatalouden kannalta on esim:
- Optimoida aukkojen koko. Pienentämällä ikkunoiden ja ulko-ovien neliömäärää 10-20% säästää varmasti enemmän kuin parin kymmenyksen u-arvon pudotus seinässä.
- Talon mittasuhteet järkeviksi. Moniulotteisissa pohjaratkaisuissa vaippaneliöitä tulee huomattavasti enemmän kuin yksinkertaisella pohjalla tehdyissä. Tontti monesti määrittää tähän suuntaviivat, mutta kannattaa silti pitää asia mielessä jos arkkitehdillä alkaa ajatus lentää. Kaksikerroksinen yksinkertainen pohjaratkaisu on energiataloudellisempi kuin yksikerroksinen samoilla neliöillä.
- Talotekniikkaan panostaminen. Lämpöpumppua, aurinkopaneleita, tulisijoja. Automatiikka ohjaamaan ja säätämään lämmitystä järkevästi.

Summasummarum: Nykymääräyksillä huolellisesti rakennettu talo on jo valmiiksi hyvä. Extra on extraa ja passiivi tietenkin kuulostaa hyvältä. Kannattaa kuitenkin miettiä että kuinka paljon panostaminen passiivitasoon maksaa ylimääräistä ja kuinka pitkä on tämän panostuksen takaisinmaksuaika korkoineen..
 
Lammi on varmasti parhaiten ääntäeristäva, se on oikea aito oikea teräsbetoni runko! Lammihan on juurikin valuharkko, minkä itse koen hankalaksi. Leca desing 420 harkolla päästään mainosten mukaan 0,12-0,13 arvoihin. Lecan kanssa saa tosin pelata muurauslaastin kanssa.


En edes harkinnut nuita muurattavia harkkoja :) Ovat mielestäni hivenen liian suuritöisiä


cryscythe sanoi:
Kannattaa yleisesti ajatella asiaa kokonaisvaltaisemmin ja jättää desimaalien kymmenyksiin tuijottaminen kokonaan pois. Tärkeämpää rakennuksen energiatalouden kannalta on esim:
- Optimoida aukkojen koko. Pienentämällä ikkunoiden ja ulko-ovien neliömäärää 10-20% säästää varmasti enemmän kuin parin kymmenyksen u-arvon pudotus seinässä.
- Talon mittasuhteet järkeviksi. Moniulotteisissa pohjaratkaisuissa vaippaneliöitä tulee huomattavasti enemmän kuin yksinkertaisella pohjalla tehdyissä. Tontti monesti määrittää tähän suuntaviivat, mutta kannattaa silti pitää asia mielessä jos arkkitehdillä alkaa ajatus lentää. Kaksikerroksinen yksinkertainen pohjaratkaisu on energiataloudellisempi kuin yksikerroksinen samoilla neliöillä.
- Talotekniikkaan panostaminen. Lämpöpumppua, aurinkopaneleita, tulisijoja. Automatiikka ohjaamaan ja säätämään lämmitystä järkevästi.

Summasummarum: Nykymääräyksillä huolellisesti rakennettu talo on jo valmiiksi hyvä. Extra on extraa ja passiivi tietenkin kuulostaa hyvältä. Kannattaa kuitenkin miettiä että kuinka paljon panostaminen passiivitasoon maksaa ylimääräistä ja kuinka pitkä on tämän panostuksen takaisinmaksuaika korkoineen..

Meidän talo on täysin suorakaiteen muotoinen eli kulmia on vain 4kpl. Asuinpinta-alaa on 196m2 kahdessa kerroksessa.
Tuota LAMMI kivitaloa en ole vielä aivan täysin hylännyt vaikkakaan u-arvo ei ole se mitä olen ajatellut mutta siinä nyt vain on muutamia muita hyviä puolia joita esim. EPS harkoista tehdyssä talossa ei ole.

Ensin meinasimme tehdä ihan vain perustalon joka juuri täyttää määräykset mutta lopulta päädyttiin siihen että mennään kerralla ns. passiiviluokkaan koska talossa on myös tarkoitus asua pidempään.
 
Lammi on varmasti parhaiten ääntäeristäva, se on oikea aito oikea teräsbetoni runko! Lammihan on juurikin valuharkko, minkä itse koen hankalaksi.

Itse jos tekisin kivitalon niin antaisin mieluummin konevoiman pumpata rungon ylös kuin nostelisin itse pikkukätösilläni. Erityisesti tuota styroksiharkkoa on mulle kehuneet pari siitä rakennellutta että on aika kevyttä hommaa. Toki ne harkot pitää tukea ennen valua mutta mitä olen kuullut ja asiasta lukenut niin ei ole kummoinen homma. Mikään pakkohan ei ole valukorkeuksissa tavoitella niitä maksimeja vaan järkevästi vaikka pumppuautollinen kerrallaan.
 
Itse jos tekisin kivitalon niin antaisin mieluummin konevoiman pumpata rungon ylös kuin nostelisin itse pikkukätösilläni. Erityisesti tuota styroksiharkkoa on mulle kehuneet pari siitä rakennellutta että on aika kevyttä hommaa. Toki ne harkot pitää tukea ennen valua mutta mitä olen kuullut ja asiasta lukenut niin ei ole kummoinen homma. Mikään pakkohan ei ole valukorkeuksissa tavoitella niitä maksimeja vaan järkevästi vaikka pumppuautollinen kerrallaan.

Itse juurikin kaipailisin kokemuksia nuista EPS harkoista koska niiden hyvänä puolena pidän lämmöneristystä sekä keveyttä ja myös hiljaisuutta. Nuo 450mm EPS harkot ainakin vaikuttavat myös aika jämäköiltä.
 
Unohda sitten spu saman tien. Surkean ääneneristävyyden lisäksi sen hinta on täysin naurettava. En itse harkitsisi kuin saneerauskohteisiin joissa pakko saada ohutta rakennetta jonnekin.

Hinta on kyllä aika kova :) Mutta tuota hintaa en ole niinkään ajatellut vaan lähinnä tuota äänen eristystä koska en todellakaan halua mitään tuulen huminoita ja mopojen pärinää kuunnella.
 
Itse jos tekisin kivitalon niin antaisin mieluummin konevoiman pumpata rungon ylös kuin nostelisin itse pikkukätösilläni. Erityisesti tuota styroksiharkkoa on mulle kehuneet pari siitä rakennellutta että on aika kevyttä hommaa. Toki ne harkot pitää tukea ennen valua mutta mitä olen kuullut ja asiasta lukenut niin ei ole kummoinen homma. Mikään pakkohan ei ole valukorkeuksissa tavoitella niitä maksimeja vaan järkevästi vaikka pumppuautollinen kerrallaan.

Noinhan se olisikin järkevin tehdä että yksi autollinen kerralla, mutta todella monilla iskee pihiys/ahneus ekan valun jälkeen kun hoksaavat kuinka kallista se onkaan käyttää sitä pumppuautoa pihassa. Pääsääntöisesti valetaan liikaa kerralla.

Hieno ja tavoittelemisen arvoinen ajatushan tuo on että konevoimalla talo pystyyn. Itse olen kesän ja syksyn aikana muurannut käytännössä yksin +40 000kg harkkorunkoa omaan taloon ja voi kyl sanoa että kateeks kävi niitä kenellä seinät nousee parissa päivässä elementteinä. No muuraukset kuitenkin nyt tehty ja rahaahan tuossa säästyi kun itse teki. Heti ei kuitenkaan tee mieli ryhtyä samaan urakkaan uudelleen.


En edes harkinnut nuita muurattavia harkkoja :) Ovat mielestäni hivenen liian suuritöisiä

Mä olen taasen sitä mieltä että muurattava on kokonaisuutena pienitöisempi kuin valuharkko. Molempia on olen tehnyt ja loppupelissä tämäkin on mielipideasia. Työvaiheet ovat kovin erilaiset.


Meidän talo on täysin suorakaiteen muotoinen eli kulmia on vain 4kpl. Asuinpinta-alaa on 196m2 kahdessa kerroksessa.
Tuota LAMMI kivitaloa en ole vielä aivan täysin hylännyt vaikkakaan u-arvo ei ole se mitä olen ajatellut mutta siinä nyt vain on muutamia muita hyviä puolia joita esim. EPS harkoista tehdyssä talossa ei ole.

Ensin meinasimme tehdä ihan vain perustalon joka juuri täyttää määräykset mutta lopulta päädyttiin siihen että mennään kerralla ns. passiiviluokkaan koska talossa on myös tarkoitus asua pidempään.

Tuo hyvä lähtökohta että talossa minimimäärä nurkkia ja mittasuhteet järkevät. Meillä on kans 4 nurkkaa, 2krs ja pikkusen yli 200m2. Kannattaa vielä tarkistaa että talon ulkomitat ja aukkojen mitoitus on modulissa. Modulimitoitus vähentää harkkojen katkaisutarvetta, mikä on suuri helpotus työtä tehdessä. (varsinkin lammi-harkko)

Kun suunnittelin meidän taloa, niin tulin siihen päätelmään että meille riittää vaipparakenteissa matalaenergiataso, koska mittasuhteet, talotekniikka ym energiankulutukseen vaikuttava on myös säästöä tukevaa. Kannattaa pitää mielessä että liika panostaminen energiansäästöön on tuhlausta.
 
Nyt on aika rikkonainen olo. Autokatoksen katto levytetty, EK-gyprocilla. Kahdesti.
Olipas hieno pistää saunaan tulet ja avata kylmä Koff Lite.
 
Tulikos sulle Huppe ollenkaan autotallia?
Muutettiin tuo viimemetreillä autokatokseksi, jotta saa toisen sisäänkäynnin, kodinhoitohuoneeseen. Autotallin kautta tuo olisi hieman hankalaa. Eli ei, valitettavasti, tule autotallia. Kyllähän tuossa hieman säästikin. Ehkä? Ainakin lämmityskustannuksissa kun ei tartte ajaa -37 asteista 2000kg peltikoppia joka päivä sisälle lämpenemään.

Blogissa pari kuvaa:
http://landetalo.blogspot.com/2011/10/autokatoksen-levytys.html

Onhan tuossa lattiassa 10cm finnfoamia, joten ehkä tuon voi joskus muuttaa autotalliksi jos tahtoo? Katolle sitten puhallusvillat?
 
Itseasiassa toi ois kiva jonkun laskea, mutta kun ite ajan auton talliin näin syksysin niin tallissa on 15 lämmintä ilman minkäänlaista lämmitystä. Toi auton moottori on kuitenkii 90asteinen satoja kiloja painava metalliklöntti ja se nostaa 5 astetta tallin lämpöä. Uskoisin tuon näkyvän myös 1 "ulko" seinän lämmönhukkaamisessa positiivisesti, koska se ei ole ulkoilman kanssa tekemisissä vaan "lämpösen" autotallin joka lämpiää ainakin vielä pelkän auton voimalla. Lisäksi ei ole tarvinnut koskea lohkolämmittimeen ollenkaan vielä vaikka muutamia pakkasaamuja ollutkin. Katsotaan talvella, mutta en meinaa pitää lämpöjä tallissa vaan uskoisin tuon pysyvän lämpöisenä lohkolämmittimen ja sisätilalämmittimen avulla kun autoa pelkästään lämmitän lämpöisessä tallissa.

Kaikki ylempi vielä mutua...talvi näyttää mitä tulee.
 
Tuo autotalli, sanan oikeassa merkityksessä. Siis sellainen koppi johon auto ajetaan yöksi on kyllä aivan naurettavaa. Tuskin tekee autollekaan kovin hyvää talvisin kun on vuoronperään sula ja jäässä. Itse olen kahdessa vuodessa (vanha talo) pitänyt autoa tallissa tasan nolla kertaa. Jos joskus joutuisin sellaisen mielenhäiriöön että alkaisin rakentamaan uutta taloa niin tekisin vain lämpimän, noin 40-50 m2 varastotilan jonka yhteyteen autokatoksen, eikä mitään autotallia.
 
Mulla on 60 m2 autotalli (tosin nykyään siellä ei ole autoja ollut maailman aikoihin) mutta ei se kyllä talvella pysy lämpimänä pelkästään autolla lämmittäen ja veikkaan ettei pienemmätkään tallit. En tosin pidä talvisin kuin jotain viittä astetta lämmintä.
 
Back
Ylös Bottom