Tästä on jo kohta 20 vuotta, mutta tää ketju nosti mielikuvan esiin.. tiedä sitten onko kerrottuna hauska, mutta tilanteena oli.
Joskus junnuna kaveri päätti koittaa meneekö penkistä kymppisarja isommalla painolla ja mää tietty menin varmisteleen. Olin itse hieman epäuskoinen isohkon painon takia, mutta kaverilla oli ja on sinniä aika paljon...
Noh, eka viisi toistoa meni vähällä ähinällä. Kuudennella naama rupesi olemaan ravunpunainen ja seiskalla tuska oli kuin kottikärryä synnyttävällä. Kasilla naamalla levisi jo lievä sinerrys ja Mordorin kaikki tuska plus jätkä vihelsi kuin teepannu. Ysillä luulin nähneeni mustaa ohimoilla, ja odottelinkin, että noinkohan seuraavalla toistolla näen miten mustaksi muututaan.. siinä nostossa oli nimittäin todellista asennetta.
Tässä vaiheessa ajattelin itsekseni, että luojan kiitos vain yksi toisto jäljellä. Jostain syystä, ja ihan tahtomattani, suustani tuli ulos kuitenkin lakonisesti kuiskattu "Yksi". Kaveri katso mua lyhyen hetken hölmistynyt ilme naamalla ja samalla kaikki parin metrin säteellä repesivät täysin. Painot siinä tietty tippuivat rinnalla ja pääsin auttamaan ne pois (mikä jälkeenpäin ajatellen oli virhe, koska se etumatka olisi varmaankin riittänyt...).
Tuosta on sittemmin tullut vakiokommentti erittäin tiukan sarjan viimeisille toistoille; lakonisesti, haukotellen todettu "yksi".
