Talon rakentaminen/rakennuttaminen?

[Huppe]

Ei tosiaan tarvitse olla koko täyttö. Riittää että päälimmäinen 200-300mm. Siis myös sokkelin sisäreunoilla ja anturan alla.

Mistäs se kosteus tulee eristeisiin, josta sen tarvitsee valua alas? Jos siis jo alhaalla on katko. Meillä päällimmäisenä eristeen alla on tavallista hiekkaa.

 

[Timba79]

Miten minusta tuntuu että tämä soratäyttökeskustelu on jo käyty aikaisemmin... ja lopputulos oli sama. Monta tapaa tehdä, joista se oma on oikein ja muut päin vittua ja niiden talot homehtuu. ;)

 

[Huppe]

Miten minusta tuntuu että tämä soratäyttökeskustelu on jo käyty aikaisemmin... ja lopputulos oli sama. Monta tapaa tehdä, joista se oma on oikein ja muut päin vittua ja niiden talot homehtuu. ;)

Itse tiedän että oma täyttö ei ole kirjaimellisesti täysin oikein tehty, tai siis piirustusten mukaan. Mutta en keksi miten se olisi varsinaisesti väärinkään tehty. Toki jos massii ois niin täyttäisin koko tontin kapillaarisoralla :D
Toisaalta, se painuu käsittääkseni helpommin kuin tavallinen sora?

 

[Izzman]

D. Yates: mullakin on tuota sokkelin valkoisuutta muutamassa kohdassa vaikka on anturan alla katkosoraa ja anturan päälllä sokkeliharkkojen alla bitumi. Tarkkailin sitä hiki otsalla pari vuotta ja etenkin alaohjauspuuta ja tuulensuojalevyjen alareunoja niillä kohdin (tungin pientä pokkarikameraa ulkoverhouksen alle ja napsin kuvia jne) mutta ei sinne asti näyttänyt ulottuvan vaikutus. Lähes varmasti se on vaan ulkoisista vesistä, sade, ROISKE jne. Mulla sitä esiintyy lähellä maan pintaa niillä kohdin, joissa pihan asfaltti tulee kiinni sokkeliin. Autotallin sisäänajoluiskan (talon alakerrassa) kohtaa se (valkoisuus) nousee muutamien senttien päähän alaohjauspuusta kun maan/asfaltin pinta on nostettu lähes sokkelin yläpinnan tasolle, mutta eipä sielläkään ole näkynyt mitään muutoksia rakenteissa.

 

[Jimmy Kimmel]

Kävin hakemassa jo lattialaudat taloon totuttelemaan ja odottamaan asennusta. 200 mm leveää massiivimäntylautaa ja hintaa oli 10 €/neliö.

Tuo totuttaminen on paskaa. Oot myöhässä lautojen kanssa, ilmankosteudet on nousussa. Raottoman puulattian salaisuus on oikein ajoitettu asennus ja kuiva puutavara. Kuivalla puutavaralla tarkoitan sitä, että se ei saa olla tuoretta. Oikea ajankohta puulattian asentamiselle on tammi-helmikuu ja tuolloin olevat pitkät pakkasjaksot. Silloin ilmankosteudet on alimmillaan eli puutavara on rutikuivaa (eli pienimmillään). Jos kesällä asentaa puulattian ja se ei oo kuivaamossa kuivattu, niin rakoja tulee ja jos puutavara on noinkin leveää kuin sulla, niin raot tulevat olemaan isohkot.

Eli paras lopputulos saadaan, kun yli vuoden vanhat lattialaudat tuodaan vuodenvaihteessa sisätiloihin ja aletaan asentamaan tammi-helmikuussa. Kuivaamoissa asioiminen on rahastusta, mutta toimiva vaihtoehto, kun asennus ei ajoitu pakkaskausille.

 

[vilho_kanuuna]

Itse tiedän että oma täyttö ei ole kirjaimellisesti täysin oikein tehty, tai siis piirustusten mukaan. Mutta en keksi miten se olisi varsinaisesti väärinkään tehty. Toki jos massii ois niin täyttäisin koko tontin kapillaarisoralla :D
Toisaalta, se painuu käsittääkseni helpommin kuin tavallinen sora?

Tästä olen jo aikaisemminkin kirjoittanut mutta laitetaan uudestaan ...

Hätävarjelun liioitteluahan nämä nykyajan maarakennus määräytkset hyvin pitkälti ovat. Kuivassa maaperässä todella suurta liioittelua ja märissä sitten vähemmän. Pari päivää sitten vilkaisin maalämpökaivon reikään (n. 15cm halkaisija) ja siellä oli vesi 60 - 70 meidän pihakorkeudesta. 15 metrin päässä oli naapurin kaivossa (ihan vaan 40 senttiä leveä putki muutaman metrin maan sisällä) reilu 80 sentttiä syvällä vesi, tontti hänellä tosin vähän alempana. Ojassa vesi suurinpiirtein samoissa lukemissa kuin mulla. Väittäisinkin että tämmöisellä tontilla kosteuden nouseminen on oikeasti suurempi riski. "Hauskinta" tässä on että toisella puolella naapurin tontti melkeen metrin alempana.

Väittäisinkin että esim. hiekka-tyyppisen maan käyttäminen kannattaa ko. kohteissa unohtaa. Ojan toisella puoleella urakoitsija täytti hiekalla, mutta aika sitten näyttää oliko virhe. 0-32, mitä meilläkin maatöissä käytettiin on sen verran karkeaa että veden ei pitäisi kovin helposti nousta. "Kakku" kuorrutettiin n. 10 - 20 sentillä kapillaarisoraa (8-16) ja alle 0-16, jota tosin kasteltiin aika paljon nollan poistamiseksi.

 

[Huppe]

Joo muistan kun tuosta naapuristas puhuit aikoinaan. Meillä tosiaan on maata nostettu parikin metriä ja kahden metrin syvyydessä on salaojaputket talon alla, joista tihkuu vettä koko ajan, myös kovilla pakkasilla.
En tiedä miten korkealle vesi voi kapillaarisesti nousta tavallista soraa pitkin, meillä sitä on kuitenkin 1.5 metriä anturan alla + se kapillaarikatko koko talon ja vähän ylikin, jossa siis uudet salaojat (joista ei tule tippaakaan vettä ainakaan tarkistuskaivoihin). Naapurien tontit ovat 1-2 metriä alempana kuin meidän ja heidän pihansa suorastaan kelluvat vedessä. Kumpparit tarvitsee jos siellä tahtoo kävellä, taitavat olla jopa "pohjaveden" alapuolella, varsinkin nyt kun meidän tonttimme (=entinen kuoppa) ei enää vedä heidän vesiään. Märkäähän tämä meidän maa on, semmoista kovaa hiesua/savea tai jotain, suhteellisen kantavaa kuitenkin ja hyvin ovat naapurienkin talot kestäneet paikoillaan jo 20-30 vuotta eikä tuolloin paljoa salaojia/maanvaihtoja/kapillaarikatkoja/suodatinkankaita tai tärytyksiä tehty.

 

[vilho_kanuuna]

Joo muistan kun tuosta naapuristas puhuit aikoinaan. Meillä tosiaan on maata nostettu parikin metriä ja kahden metrin syvyydessä on salaojaputket talon alla, joista tihkuu vettä koko ajan, myös kovilla pakkasilla.
En tiedä miten korkealle vesi voi kapillaarisesti nousta tavallista soraa pitkin, meillä sitä on kuitenkin 1.5 metriä anturan alla + se kapillaarikatko koko talon ja vähän ylikin, jossa siis uudet salaojat (joista ei tule tippaakaan vettä). Naapurien tontit ovat 1-2 metriä alempana kuin meidän ja heidän pihansa suorastaan kelluvat vedessä. Kumpparit tarvitsee jos siellä tahtoo kävellä, taitavat olla jopa "pohjaveden" alapuolella, varsinkin nyt kun meidän tonttimme (=entinen kuoppa) ei enää vedä heidän vesiään. Märkäähän tämä meidän maa on, semmoista kovaa hiesua/savea tai jotain, suhteellisen kantavaa kuitenkin ja hyvin ovat naapurienkin talot kestäneet paikoillaan jo 20-30 vuotta eikä tuolloin paljoa salaojia/maanvaihtoja/suodatinkankaita tai tärytyksiä tehty.

Uskon että nuo sun "alanaapurit" on paras kosteudenpoisto. Esim. kun meillä tehtiin viemäriliityntöjä niin varauduttiin käyttämään paljon pumppaustehoa koska muillakin tonteilla homma oli ollut todella hidasta koska kuoppa täyttyi koko ajan vedellä. Meillä ei jostain syystä vettä tullut juuri yhtään. Syykin selvisi kun tuttu kaivinkonemies tuli käymään. Viistonaapuri teki juuri massanvaihtoa 4 metriin ja kaikki vesi oli kuulemma siellä. Eli ilmeisesti vesikin on niin "laiskaa" että se makaa siellä missä se vaivattomimmin onnistuu Tässä tapauksessa siis hupen naapurissa.

 

[Huppe]

Olen myös lukenut jostain että liikaa ei saisi märkää maata kuivattaa, koska sen ominaisuudet muuttuvat liiaksi tuolloin ja saattaa aiheuttaa painumista. Jälkiviisaana pistäisin enemmän salaojaputkea tuonne 2m syvyyteen kuitenkin, koska ne ovat ainoita putkia joista on mitään hyötyä oikeasti.

Mitäs mieltä pihan salaojittamisesta vaikkapa nurmikon alla? Paikalliset raksaveijot sanovat että ei tarvitse moisia humpuukiputkia pistää, eikun mullat päälle vain. Nurmikonperustamisohjeissa yksi perustamisen kulmakivi taas on kunnolla salaojitettu piha.

 

[cryscythe]

Mistäs se kosteus tulee eristeisiin, josta sen tarvitsee valua alas? Jos siis jo alhaalla on katko. Meillä päällimmäisenä eristeen alla on tavallista hiekkaa.

Mistä tällä tarkoitat? (boldattu)

Ymmärsinkö oikein että teillä on tehty kapillaarikatko koko talon ja anturan alle tasaisena patjana, ja lattian alle täytöt tämän kapillaarikatko kerroksen päälle? Jos näin on niin ei sinne kyllä kapillaarivesi pitäisi päästä nousemaan. Pohjavesikään ei pääse jos salaojat toimii. Tuollaisessa tapauksessa vois olla fiksu laittaa suodatin kangas kapillaarikatkosoran päälle, ettei päälletulevan täytön ainekset sekoitu kapillaarikatkon kanssa.

Se että kun maanvaraisen betonilaatan päälle laitetaan höyrysulku (parketin alusmuovi), ei betonilaatasta haihtuva kosteus enää pääse haihtumaan huoneilmaan vaan laatta alkaa kuivua alaspäin styroxien läpi maahan. Miten tämän kosteuden käy kun eristeen alla onkin tiivistä tavallista hiekkaa? Pääsekö kosteus haihtumaan pois eristeistä? En osaa sanoa.. Olisko tässä tapauksessa hyötyä siitä että päälimmäinen kerros olisi se "hengittävä" kapillaarikatkokerros, jolloin kosteus tiivistyisi eristeen alapintaan ja pisaroina menisi kapillaarikatko kerroksen läpi pohjamaahan. Tää on tätä spekulointia josta ei ole tarpeeksi vankaa koulutusta ja kokemusta että osaisi sanoa varmaksi..

 

[Inska]

Tuo totuttaminen on paskaa. Oot myöhässä lautojen kanssa, ilmankosteudet on nousussa. Raottoman puulattian salaisuus on oikein ajoitettu asennus ja kuiva puutavara. Kuivalla puutavaralla tarkoitan sitä, että se ei saa olla tuoretta. Oikea ajankohta puulattian asentamiselle on tammi-helmikuu ja tuolloin olevat pitkät pakkasjaksot. Silloin ilmankosteudet on alimmillaan eli puutavara on rutikuivaa (eli pienimmillään). Jos kesällä asentaa puulattian ja se ei oo kuivaamossa kuivattu, niin rakoja tulee ja jos puutavara on noinkin leveää kuin sulla, niin raot tulevat olemaan isohkot.

Eli paras lopputulos saadaan, kun yli vuoden vanhat lattialaudat tuodaan vuodenvaihteessa sisätiloihin ja aletaan asentamaan tammi-helmikuussa. Kuivaamoissa asioiminen on rahastusta, mutta toimiva vaihtoehto, kun asennus ei ajoitu pakkaskausille.

Kyllä tuo on ihan tiedossa. Laudat on nyt pinossa ja ruuvipuristimilla paketissa. Ei ole mahdollisuutta pitää lattioita auki talveen tai tehdä talvella tätä. Eikä näitä entisaikaan aina asennettu talvella kun piti saada talo pystyyn. Näitä hommia olisi ihan erimoista tehdä jos asusit lähenpänä kuin kolmen tunnin ajomatkan päässä ja ei kävisi esim. töissä ja ei olisi muksua. En edes halua yhtenäistä siistiä lautalattiaa. Jos laudassa ei olisi ollut viistettä tai olisin asentanut talvella, niin olisin laittanut rakotulkit ponttiin asennuksen ajaksi raon aikaan saamiseksi. Muutenhan olisin ostanut priimaa ja sahalta takuukuivaa jos olisin halunnut liikuntasalinlattian taloon (mikä on mielestäni helvetin ruma). Hintaa olisi vain ollut kolme kertaa enemmän. Mutta kun tuo lattialauta maksoi sen 2€/metri, niin siitä voi laskea oliko se kalliinpaa kuin lattialastulevy tai esim. 100 mm leveä sahalauta. Aika tarkasti sen pystyy laskemaan paljon lauta kutistuu vuoden ajan mukaan.

edit: tuossahan ne laudat on hyvässä paikassa jos haluaa laittaa ne uuniin. Saunan ovi on jo valmiiksi auki. Puketutumistilan oveen kun vetää vlllat niin helposti on +50-60 astetta. :D

 

[Huppe]

Mistä tällä tarkoitat? (boldattu)

Ymmärsinkö oikein että teillä on tehty kapillaarikatko koko talon ja anturan alle tasaisena patjana, ja lattian alle täytöt tämän kapillaarikatko kerroksen päälle? Jos näin on niin ei sinne kyllä kapillaarivesi pitäisi päästä nousemaan. Pohjavesikään ei pääse jos salaojat toimii. Tuollaisessa tapauksessa vois olla fiksu laittaa suodatin kangas kapillaarikatkosoran päälle, ettei päälletulevan täytön ainekset sekoitu kapillaarikatkon kanssa.

Se että kun maanvaraisen betonilaatan päälle laitetaan höyrysulku (parketin alusmuovi), ei betonilaatasta haihtuva kosteus enää pääse haihtumaan huoneilmaan vaan laatta alkaa kuivua alaspäin styroxien läpi maahan. Miten tämän kosteuden käy kun eristeen alla onkin tiivistä tavallista hiekkaa? Pääsekö kosteus haihtumaan pois eristeistä? En osaa sanoa.. Olisko tässä tapauksessa hyötyä siitä että päälimmäinen kerros olisi se "hengittävä" kapillaarikatkokerros, jolloin kosteus tiivistyisi eristeen alapintaan ja pisaroina menisi kapillaarikatko kerroksen läpi pohjamaahan. Tää on tätä spekulointia josta ei ole tarpeeksi vankaa koulutusta ja kokemusta että osaisi sanoa varmaksi..

Täytöt tehtynä:

Kapillaarisoraa 8-16, muistaaksen sitten tuohon päällei:

Anturan alle jäi tuo muovi:

Tässä tuo kapillaarikatko koko talon alla, sitä on muistaakseni noin 30-40cm

Tossa sitten radonputkea sekä se suodatinkangas:

Tuon päälle tuli sitten soraa.

Tosiaan, laatasta tuleva kosteus olisi varmasti parempi saada kapillaarisoraa pitkin alaspäin, mutta harvemmin laatan alla on kapillaarisoraa, vaan yleensä helposti tasoittuvaa hiekkaa jotta eristeet saa kunnolla paikoilleen.
En sitten tiedä tuonkaan eristekerroksen läpi kuivumisesta kun eristeet ovat nykyään finnfoamia joka taas ei päästä tippaakaan läpi kosteutta. Sitten laatan päällä on parketinalusmuovi joten laatta on siellä muovipussiin pakattuna käytännössä ja homehtuu. Varmaan vituiks meni.

 

[Ripee]

Itse en pahemmin mieti mitä taloni alla tapahtuu, mutta pienenä vinkkinä;)
Jos elämä laatan alla huolestuttaa, niin eikös sinne kannattaisi tunkea jotain kameroita mistä päivittän saisi katsella mitä siellä tapahtuu:D
Myös salaojaputkiin voisi laittaa kamerat ja tosi fanaatikko voisi myös asentaa mikrofonit, että saisi kuunnella veden virtausta putkissa:jahas:
Luultavastin tulevat pakolliseksi tulevaisuudessa rakennusluvan saamiseksi:D

 

[cryscythe]

Varmaan vituiks meni.

Hyvältä näyttää. Kapillaarikatkon kerrospaksuus vähintäänkin riittävä ja suodatinkangaskin oikeassa paikassa. Finnfoamhan ei juuri läpaise kosteutta kumpaankaan suuntaan. Teillä ei ainakaan maasta pitäsi kosteutta nousta lattiaan päin mikä on kaikkein tärkeintä. Laatasta poistuva kosteus tietysti haihtuu huonosti, mutta sitä ei yleisesti pidetä kovin vakavana puutteena toisin kuin kapillaarikatkon puutetta.

Muistatkos paljonkos teillä oli mitattu laatan kosteus kun aloititte parketin asennukset?

 

[Huppe]

Hyvältä näyttää. Kapillaarikatkon kerrospaksuus vähintäänkin riittävä ja suodatinkangaskin oikeassa paikassa. Finnfoamhan ei juuri läpaise kosteutta kumpaankaan suuntaan. Teillä ei ainakaan maasta pitäsi kosteutta nousta lattiaan päin mikä on kaikkein tärkeintä. Laatasta poistuva kosteus tietysti haihtuu huonosti, mutta sitä ei yleisesti pidetä kovin vakavana puutteena toisin kuin kapillaarikatkon puutetta.

Muistatkos paljonkos teillä oli mitattu laatan kosteus kun aloititte parketin asennukset?

9.2.2011 näytti tämän verran:

11.2.2011 pistettiin lattialämmöt päälle

16.3.2011 pistettiin kylppärinlattiaan vesieristys

18.4.2011 on parketit sitten jo paikoillaan. Eli pari kuukautta ehti kuivumaan lattia lattialämmöt päällä vielä mittarin arvoista. Mittarinlukeman perusteella saikin kuulemma jo pistää esim. laatoitukset mutta ei vielä parkettia. En osaa sanoa mikä laatan kosteus oli kun parketteja pistettiin, uskoisin että vähemmän kuin 2kk aiemmin?

 

[jonkka]

Anturan alle jäi tuo muovi:

Ai sä teit noin että muovi teki "kaukalon" anturan alle. Minä ajattelin tehdä niin, että käärin noi harkot muoviin eli kaikki muovi jää anturan ulkopuolelle ja ehjäksi uudelleenkäyttöä varten. Onhan se suuritöisempi tapa eikä taida olla mitään väliä vaikka tuo muovi anturan alla onkin. Itse asiassa passiivitaloissahan myös anturan alle tulee eristeet, mikä on käytännössä sama asia.

 

[cryscythe]

9.2.2011 näytti tämän verran:
11.2.2011 pistettiin lattialämmöt päälle
16.3.2011 pistettiin kylppärinlattiaan vesieristys
18.4.2011 on parketit sitten jo paikoillaan. Eli pari kuukautta ehti kuivumaan lattia lattialämmöt päällä vielä mittarin arvoista. Mittarinlukeman perusteella saikin kuulemma jo pistää esim. laatoitukset mutta ei vielä parkettia. En osaa sanoa mikä laatan kosteus oli kun parketteja pistettiin, uskoisin että vähemmän kuin 2kk aiemmin?

Onhan tuo tuolla maagisella 80-90% alueella. Toivottavasti mitattu muutamasta eri pisteestä. Saattaa nimittäin olla ihmeellisen suuria eroja. Ja onhan tuo vielä kuivunut tuonkin jälkeen reippahasti.

Lattia pinnotteista tosiaan kiinni miten kostealle lattialle voi laittaa. Parketinhan voisi laittaa hengittävän alusmaton päälle kun laatan RH on 60 tai alle. Tämän odottelu on useimmille liian piitkä aika.
Toi arvohan on betoni huokosilman suhteellinen kosteuspitoisuus ei absoluuttinen kosteus.

Teidän laattaa kuivuu jatkossa huomattavasti hitaammin, kuin silloin kun ei ollut vielä lattiapinnoitteita. Teillä tuo on ikäänkuin pussissa koska se on joka reunaltaan päälystetty "höyrytiiviillä" kerroksella. Mitä tuo tekee, heaven knows. ...En kyl menettäis yöuniani.

 

[Huppe]

Onhan tuo tuolla maagisella 80-90% alueella. Toivottavasti mitattu muutamasta eri pisteestä. Saattaa nimittäin olla ihmeellisen suuria eroja. Ja onhan tuo vielä kuivunut tuonkin jälkeen reippahasti.

Lattia pinnotteista tosiaan kiinni miten kostealle lattialle voi laittaa. Parketinhan voisi laittaa hengittävän alusmaton päälle kun laatan RH on 60 tai alle. Tämän odottelu on useimmille liian piitkä aika.
Toi arvohan on betoni huokosilman suhteellinen kosteuspitoisuus ei absoluuttinen kosteus.

Sori vaan mutta taas tulee sitä mutua faktana...

PÄÄLLYSTEMATERIAALIN EDELLYTTÄMÄT BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUSPITOISUUDEN (RH) ENIMMÄISARVOT
85% - Lautaparketit

Lähde:
http://www.betoni.com/fi/Betoniopas/Betonityöt/Betonin+sisältämä+rakennekosteus/

Meillähän tuo tosiaan mitattiin muutamasta eri kohdasta, porattiin n. 5cm syvä reikä ja lukemat otettiin seuraavana päivänä.

Alusmattohan ei missään nimessä saa olla hengittävä maanvaraisessa laattaperustuksessa vaan nimenomaan pitää käyttää muovia solumuovin lisäksi, meillä se oli yhdistelmää jossa oli sekä muovi että solumuovi ja saumat teipattiin tiiviiksi.

 

[Timba79]

Itse tiedän että oma täyttö ei ole kirjaimellisesti täysin oikein tehty, tai siis piirustusten mukaan. Mutta en keksi miten se olisi varsinaisesti väärinkään tehty. Toki jos massii ois niin täyttäisin koko tontin kapillaarisoralla :D
Toisaalta, se painuu käsittääkseni helpommin kuin tavallinen sora?

Ainakaan tuo kapillaarisora ei juuri täryttäessä tiivisty.

Meillä tuo menee niin, että perusmaan päällä on KL 3 suodatinkangas, eli se paksumpi versio. Heti kankaan pinnassa salaojat. Salaojien päällä 20-30 senttiä soraa jonka jälkeen sitten anturan alla n. 20 cm murketta ja muualla pohjassa sora. Sitten samaa soraan täyttöinä sisällä ja ulkona. Sisällä n. 25 cm kerros kapillaarisoraan juuri ennen styroxeja (20 cm routaepsiä) ja tässä kapillaarisorakerroksessa kulkee radonputket.



EDIT:

Ja yksi kysymyskin olisi. Eli tuli vedettyä tiilitasoitteella kaikki kivisten väliseinien pinnat. Kuitenkin kuulin että kosteissa tiloissa (eli sauna ja pesuhuone) olisi syytä vetää päälle vielä kostean tilan tasoite. Onko tästä kellään kokemusta? Ajattelin että tuon voisi varmuuden vuoksi tehdä, pari säkkiä tuota menee ja muutenkin osa seinäpinnasta on vielä lisätasoitetta vailla.

Tasoitteen päälle tasoitetta vedettäessä ei liene enää tarvitse primeria käyttää vai miten?

 

[Huppe]

Ainakaan tuo kapillaarisora ei juuri täryttäessä tiivisty.

Meillä tuo menee niin, että perusmaan päällä on KL 3 suodatinkangas, eli se paksumpi versio. Heti kankaan pinnassa salaojat. Salaojien päällä 20-30 senttiä soraa jonka jälkeen sitten anturan alla n. 20 cm murketta ja muualla pohjassa sora. Sitten samaa soraan täyttöinä sisällä ja ulkona. Sisällä n. 25 cm kerros kapillaarisoraan juuri ennen styroxeja (20 cm routaepsiä) ja tässä kapillaarisorakerroksessa kulkee radonputket.



EDIT:

Ja yksi kysymyskin olisi. Eli tuli vedettyä tiilitasoitteella kaikki kivisten väliseinien pinnat. Kuitenkin kuulin että kosteissa tiloissa (eli sauna ja pesuhuone) olisi syytä vetää päälle vielä kostean tilan tasoite. Onko tästä kellään kokemusta? Ajattelin että tuon voisi varmuuden vuoksi tehdä, pari säkkiä tuota menee ja muutenkin osa seinäpinnasta on vielä lisätasoitetta vailla.

Tasoitteen päälle tasoitetta vedettäessä ei liene enää tarvitse primeria käyttää vai miten?

Meillä on "vain" KL2 suodatinkangasta, täällä päin Suomea ei muuta edes saa tilaamalla.

Paskat, me vedettiin tiilitasoitteella noi seinät, eikös siinä lukenut pienellä pussin kyljessä että sopii myös kosteisiin tiloihin. Eli normaali Vetonit TT. MT olisi märkätilatasoite mutta hankalampi kai työstää. Kumpikin on ainakin vetonitilla märkätilacertifioitu, käsittääkseni. Kyllähän tuostakin tuli heti joku valittamaan tontille että vedettiin väärällä tasoitteella seinät. Lie väärää kiveä ne seinätkin ja muurauslaasti ja kaiken kukkuraksi puuttuu bitumikermi muurattujen väliseinien ja lattialaatan välistä, pommi lienee muhii jo?! ;) Vesieristehän se on mikä sen veden eristää ja monet tekee kylppärin gyprocistakin.