Kaikki kyykkykysymykset

Meta title: 🔥 Kaikki kyykkykysymykset yksiin kansiin 🔥

Meta description: Räjäytä pohkeet ja pakarat uuteen leveliin! Tässä ketjussa puretaan jokainen kyykkyongelma, tekniikkapulma ja varustevinkki.


Milläköhän logiikalla prässi kuormittaisi vähemmän polvia kuin (syvä)kyykky? Pahimmat liikkeet kuitenkin polvivammaisille on varmasti hack-kyykky ja puolikyykky.

Med Sci Sports Exerc. 2001 Sep;33(9):1552-66.
Effects of technique variations on knee biomechanics during the squat and leg press.

Escamilla RF, Fleisig GS, Zheng N, Lander JE, Barrentine SW, Andrews JR, Bergemann BW, Moorman CT 3rd.

Michael W. Krzyzewski Human Performance Laboratory, Division of Orthopaedic Surgery and Duke Sports Medicine, Duke University Medical Center, Durham, NC 27710, USA. rescamil@duke.edu
Abstract

PURPOSE: The specific aim of this project was to quantify knee forces and muscle activity while performing squat and leg press exercises with technique variations.

METHODS: Ten experienced male lifters performed the squat, a high foot placement leg press (LPH), and a low foot placement leg press (LPL) employing a wide stance (WS), narrow stance (NS), and two foot angle positions (feet straight and feet turned out 30 degrees ).

RESULTS: No differences were found in muscle activity or knee forces between foot angle variations. The squat generated greater quadriceps and hamstrings activity than the LPH and LPL, the WS-LPH generated greater hamstrings activity than the NS-LPH, whereas the NS squat produced greater gastrocnemius activity than the WS squat. No ACL forces were produced for any exercise variation. Tibiofemoral (TF) compressive forces, PCL tensile forces, and patellofemoral (PF) compressive forces were generally greater in the squat than the LPH and LPL, and there were no differences in knee forces between the LPH and LPL. For all exercises, the WS generated greater PCL tensile forces than the NS, the NS produced greater TF and PF compressive forces than the WS during the LPH and LPL, whereas the WS generated greater TF and PF compressive forces than the NS during the squat. For all exercises, muscle activity and knee forces were generally greater in the knee extending phase than the knee flexing phase.

CONCLUSIONS: The greater muscle activity and knee forces in the squat compared with the LPL and LPH implies the squat may be more effective in muscle development but should be used cautiously in those with PCL and PF disorders, especially at greater knee flexion angles. Because all forces increased with knee flexion, training within the functional 0-50 degrees range may be efficacious for those whose goal is to minimize knee forces. The lack of ACL forces implies that all exercises may be effective during ACL rehabilitation.

PMID: 11528346

Kyykky laittaa suurempaa painetta polville.

Tosin en näe mitään syytä olla kyykkämättä ellei siiten ole polvivammoja, liikerata ei raajojen mittojen takia ole turvallinen/mukava tai pelkkä yläkropan kasvattaminen kiinnostaa.
 
J Strength Cond Res. 2006 Feb;20(1):145-50.
The effect of the direction of gaze on the kinematics of the squat exercise.

Donnelly DV, Berg WP, Fiske DM.

Department of Intercollegiate Athletics, Miami University, Oxford, Ohio 45056, USA.
Abstract

The purpose of this study was to determine whether the direction of gaze influences the kinematics of the squat exercise. Ten men experienced in the squat exercise performed a total of 30 repetitions of the squat in the form of 2 sets of 5 repetitions under 3 different conditions. Conditions varied with respect to the direction of the subjects' gaze as they performed the exercise. Condition D entailed gazing downward at the intersection of the facing wall and the floor throughout the exercise. Condition S required subjects to gaze straight ahead at their own reflection (eyes) in the mirror on the wall directly in front of them. Condition U involved gazing upward at the intersection of the facing wall and the ceiling throughout the exercise. Dependent variables included the linear displacement of the bar and hip, linear velocity of the bar, and the angular displacement/position and velocity of the head, trunk, hip, and knee. The mean data were subjected to a repeated measures analysis of variance, and, where appropriate, pairwise comparisons using Tukey's Studentized Range Test. The results revealed overall similarity in movement kinematics when performing the squat exercise using the 3 different gaze directions. In particular, the upward and straight gaze conditions were not differentiated by the analysis. Conversely, the downward gaze was shown to increase the extent of hip flexion (F[2, 9] = 4.82, p < .05), especially relative to the upward gaze, and possibly trunk flexion as well (F[2, 9] = 3.02, p = .07). In terms of the practical application, because excessive hip and trunk flexion in the squat are contraindicated, cautioning athletes against allowing the head or direction of gaze to drop below a neutral position appears to be warranted.

PMID: 16503674

Miksi polvet eivät saisi mennä varpaiden yli? Usein kuulee kyllä argumenttia että ei saisi mennä mutta mitään konkreettista syytä en ole vielä keksinyt.

Eipä ole sellaista :).

Polville se näyttäisi olevan hieman turvallisempaa, mutta taas vastaavasti rasitus on melkoisesti suurempi alaselälle ja lonkalle.

Parempi kyykkätä sillä tavalla mikä tuntuu mukavalta/hyvältä.
 
Pari mahdollista syytä;

-tekniikkavirhe
-liikkuvuuden puute lantiossa, esimerkiksi reiden sisä/ulkokiertäjien välillä
-voimaepätasapaino, esimerkiksi liian heikot takareidet voivat pakottaa nostajan nojaamaan eteenpäin ja näinollen kompensoimaan heikkoutta. Etukyykyn tulisi olla +80% takakyykystä jos takareidet on tarpeeksi vahvat.

Takareisien heikkous saattaa tosiaan olla syynä. Pari kertaa oon etukyykkyä tehnyt, ja veikkaan että ykkönen jää alle 70% takakyykyn ykkösestä. Lisäksi takareisissä ei ole kyllä nimeksikään lihastakaan, kun taas etureidet ja perse kasvavat helposti (tai helpommin). Kannattaisko mun ottaa nyt etukyykky ohjelmaan takakyykyn sijasta? Etukyykkyä nyt ei ainakaan voi tehdä isommilla painoilla kun tekniikka antaa myöten. Mimmosia muita liikkeitä voisi tehdä takareisien vahvistamiseksi? Tuntuu, että kaikki vedot menee ainkakin käytännössä alaselälle ja pakaroille. Oisko GHR hyvä?
 
Fuhrer: -Liekö siihen sen kummempaa syytä, kuin se, että mitä pitemmälle eteen ne polvet työntyy, sen kovempi paine sinne lumpion takaosan rustoon kohdistuu. Paine on pahinta eriasteisille rustokulumille ja niitähän voimailijoilta lumpion takaa useasti löytyy. Eli eihän se kuolemaksi ole tuo polvien eteen vaeltaminen välttämäti ole ja tyylistä riippuen, se voi olla ihan perusteltuakin. Mutta lähtökohtaisesti pidetään mielummin ne polvet varvaslinjan takana tai sen tuntumassa.

"Miksi polvet eivät saisi mennä varpaiden yli? Usein kuulee kyllä argumenttia että ei saisi mennä mutta mitään konkreettista syytä en ole vielä keksinyt."
 
mulle menee polvi aika paljonkin eteen kyykätessä lähellä maksimia, en nyt kattonu meneekä ihan varvaslinjan yli mut vähän liiaksi kuitenkin, senpä takia täytyy kyykätä tosi pohjaan että syvyys löytyy. ei ehkä ole kaikkein edullisin kyykkytyyli mut noin se vaan mulla menee
 
Tiesin että vastaukseni herättää hieman kysymyksiä, ehkä hieman närästystäkin. kyykky nyt vaan on niin kokonaisvaltainen liike ettei sitä oikein voi millään korvata. Ihan sali-uran alussa kehottaisin opettelemaan kyykkäämään vaikka alkuun tuntuukin kaikkea muuta kuin luonnolliselta liikkeeltä.
 
Tiesin että vastaukseni herättää hieman kysymyksiä, ehkä hieman närästystäkin. kyykky nyt vaan on niin kokonaisvaltainen liike ettei sitä oikein voi millään korvata. Ihan sali-uran alussa kehottaisin opettelemaan kyykkäämään vaikka alkuun tuntuukin kaikkea muuta kuin luonnolliselta liikkeeltä.

Jos hivenenkin luet tuolla noita aiempia tekstejä, niin huomaat ettei toi 'kokonaisvaltainen' ja korvaamaton oikein kerro vielä mitään.
Siellä on suhteellisesti perusteltu, miksi prässi on joissain tapauksissa parempi kuin kyykky.
Se että näin on, ei suinkaan tarkoita etteikö tuossa ohessa voisi kyykkyäkin tehdä.

Onlinerit ja perustelemattomat vastaukset on yhtä tyhjän kanssa molemmat.
Ei varmaankaan ole tarkoitus väitellä eipäs-juupas vetoja tässä seuraavaa 50 sivua.
 
Fuhrer: -Liekö siihen sen kummempaa syytä, kuin se, että mitä pitemmälle eteen ne polvet työntyy, sen kovempi paine sinne lumpion takaosan rustoon kohdistuu. Paine on pahinta eriasteisille rustokulumille ja niitähän voimailijoilta lumpion takaa useasti löytyy. Eli eihän se kuolemaksi ole tuo polvien eteen vaeltaminen välttämäti ole ja tyylistä riippuen, se voi olla ihan perusteltuakin. Mutta lähtökohtaisesti pidetään mielummin ne polvet varvaslinjan takana tai sen tuntumassa.

"Miksi polvet eivät saisi mennä varpaiden yli? Usein kuulee kyllä argumenttia että ei saisi mennä mutta mitään konkreettista syytä en ole vielä keksinyt."

Henk.koht en usko että sinne takaosastoon tulee niin paljon rasitusta jos takareidet ovat vahvassa kunnossa. Se on kuitenkin täysin normaali liikerata nilkalle, polvelle ja lantiolle.
Kulumista tapahtuu aina kun urheillaan, eri asia on se että kuinka paljon ja minne.

Painonnosto-argumentti on mun mielestä paras tässä. Jos polvien eteenmeneminen olisi niin kuluttavaa niin painonnostajilla olisi enemmän polvivammoja.

En kuitenkaan väitä että jokaisen pitäisi tehdä askelkyykky/kyykky aivan pohjiin asti. Olen sitä mieltä kuitenkin että jokaisen terveen yksilön pitäisi harjoittelulla tähdätä siihen että sinne menee koska se tuottaa tulosta eniten.

Tiivistettynä niin että niin kauan kuin kudos on ehjää ja liikeradat luonnollisia niin niiden tulisi olla mahdollisimman pitkiä.
 
Fuhrer: -Niin, kuinka paljon mikäkin on uskon asia ja mikä ei. Mulle on ainakin muodostunut sellainen kuva lukemani perusteella, ettei niitä polvia kannata erikseen ainakaan lähteä työntämään sinne varvaslinjan eteen, eikä mulle kyllä nyt yhtäkkiä tule mieleen mitään syytä, miksi jossain liikkeessä tulisi näin tehdä. Jos joissain liikkeissä se varvaslinja ylittyy erillaisen tekniikan, kehonmittasuhteiden ym. johdosta, se tuskin kuolemaksi niille polvilekkaan heti on. Mutta kyllä mä varsinkin raskaissa kyykyissä pyrkisin ne polvet sen varvaslinajn takan tai siinä tuntumassa pitämään.

Ja erimieltähän toki saa ja mahdollisesti kannattaakin olla.
 
Mulla ei mene nykyään polvet varvaslinjan yli tai siis enpä sitä juurikaan seuraa, mutta tekniikasta oon saanu paljon paremman, kun keskityn perseeseen enemmän eli kun laskuvaihe lähtee perseestä eikä polvista, niin asennon oon saanu paljon enemmän pystympään, kun keskittyy viemään sitä persettä alas ja nykyään ala-asento mulla onkin nykyään suht pystyssä verrattuna mitä se oli ennen hieman etukumaraan, kun en keskittynyt asiaan tarpeeksi. Kyykyt on syvempiä kuin 90 astetta mulla.
 
Kyykkysarjan alussa kun otan tangon telineistä kropan varaan, tuntuu ikävä vihlasu vasemmalla puolen yläselässä. Veikkailin itse että kyseessä on vain joku hermopinne, mutta sitten aloin miettimään että otankohan tangon väärässä asennossa pois telineistä kun tuo vihlaisu alkaa tuntua vasta "kovissa" painoissa. Toissapäivänä tuli koetettua eri tekniikoita tangon ottamiseen pois telineestä. Pitäiskö asennon olla jo siinä vaiheessa sama kuin sarjaa tehtäessä? (olen hieman pystymmässä kun otan tangon ja pakitan pari askelta taakse, jonka jälkeen sitten menen etukumarampaan asentoon) Olisi kiva jos joku asiantunteva osaisi vaikka linkittää videon jossa näkyy hyvin se oikea tyyli.
 
Saattaa hyvin olla tekniikassa vikaa. On myös tuota ylipainoa jonkun verran ja sekin kaiketi kuormittaa polvia kyykyssä. Prässiä olen tehnyt pienillä painoilla, ja sitä polvet tuntuvat kestävän..
 
ilmeneekö muilla maastavedossa kyseistä? Kun minä en käytä mavessa vyötä, niin alaselänlihakset on oikeasti kipeät. Johtuuko normirasituksesta vai ottaako ne liikaa damagea? Selkä menee ehkä hitusen notkolle niin että alaselässä on ns kuoppa.
 
Itse käytän vyötä, mutta jos lämmittelyyn ei jaksa panostaa, niin maven jälkeen voi hieman tuntua selässä. Jos selkä on ihan jumissa niin jättäisin maven pois ja tekisin vaikka SJMV tilalle ja ensi viikolla sitten mavea tekemään taas.
 
Back
Ylös Bottom