Tästä alkaa asuinalueen alamäki
Kun kotikulmien kauppojen tilalle muuttaa kirpputoreja ja karaokebaareja, on syytä olla huolissaan. Ne ovat merkkejä siitä, että asuinalueen alamäki on alkanut. Lue, miksi asuinalueelta menee maine, miten tunnistat muut vaaran merkit ja miksi kierrettä on niin vaikea pysäyttää. Kotikulmilla on väliä, sillä huonon asuinalueen asukkaan elinikä voi jäädä jopa lähes kymmenen vuotta muita lyhyemmäksi.
...
– Todella hälyttäviä merkkejä ghettoistumisesta – palavia roskiksia, nuorisojengejä, rikollisuutta – ei vielä toistaiseksi ole nähty, muistuttaa alueiden eriytymisselvityksen koonnut tutkija Annina Ala-Outinen.
Slummeja täällä ei vielä pitkään aikaan ole. Mutta huolestuttavinta on, että moni tavallinen kaupunginosa uhkaa nyt suistua rapistumisen kierteeseen, jota on vaikea pysäyttää.
...
Kurjistumisen merkit:
Maahanmuuttajat ja köyhyys
Pienituloisimpien, suurperheisten ja paljon sosiaalipalveluita tarvitsevien maahanmuuttajien keskittyminen jonnekin on yksi merkki alueen tulevasta alamäestä.Kaupunginosan palveluverkko olisi juuri ja juuri kestänyt "alkuperäisten" köyhien asukkaiden huoltamisen, mutta uusien avuntarvitsijoiden vyöry kaataa korttitalon.
– Huono-osaisuuden kasautuminen aiheuttaa selvästi enemmän kuormitusta kaupunginosan palveluille: päivähoidolle, kouluille, terveysasemille ja sosiaalityölle, Ala-Outinen luettelee.
Isokaan joukko kouluttamattomia maahanmuuttajaperheitä ei tekisi Lauttasaaresta tai Töölöstä kurjalistoaluetta.
Kyse on kokonaisvaikutuksesta: jos alueella on jo valmiiksi paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, moniongelmaisimpien maahanmuuttajien pakkosijoittaminen sinne kärjistää ongelmia.
Helsingin kaupunki on yrittänyt lievittää pulmaa niin sanotulla positiivisella diskriminaatiolla: heikommassa asemassa oleville ihmisryhmille tai kaupunginosille on annettu erityistukea.
Tutkimus vihjaa, että tämä ei kuitenkaan ole auttanut. Asukkaat ovat kokeneet palveluiden vain heikentyneen, ja asiakasvyöry väsyttää kaupungin työntekijöitä pahasti.
...
Ruotsissa kaupunkitutkijat ovat laskeneet, että kaupunginosa "sietää" noin 20 prosentin verran maahanmuuttajia. Jos määrä ylittää sen, kantaväestö alkaa etsiytyä muualle.
Heidän entisiin asuntoihinsa siirtyvät varakkaimmat maahanmuuttajat, ja taas heiltä tyhjiksi jääneisiin kaupungin vuokra-asuntoihin virtaa vielä köyhempää väkeä.
Tällaisia yli 20 prosentin maahanmuuttaja-alueita on Helsingissä seitsemän, kaikki idässä.
Tutkimuksen mukaan joitain näiden alueiden kunnallisia työpaikkoja on jo nyt vaikea täyttää. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärit ja opettajat hakeutuvat toisiin kaupunginosiin, jos suinkin voivat.
...
Kaupunki: Ongelmia ei saa
liioitella mediassa
Tutkimus ei anna kovin onnistunutta kuvaa Helsingin 1990-luvun ja 2000-luvun alun asuinaluepolitiikasta.
Virkamiehet eivät ajatelleet, mitä seuraa maahanmuuttajien keskittämisestä jo ennestään huono-osaisten ihmisten alueille. Kenen tahansa ihmisen on vaikea päästä sosiaaliseen nousuun kiinni, jos kukaan naapurikaan ei ole siihen pystynyt.
Tutkimuksen johtopäätöksiä on, että heikompiosaisten kaupunginosien houkuttelevuutta pitäisi pikaisesti parantaa, esimerkiksi kantaväestölle mieleistä pientalokaavoitusta lisäämällä.