Oikeusasiamies siunasi positiivisen syrjinnän
Tälläsin oikeusasiamiehelle kantelun tuosta "positiivisesta syrjinnästä", ja sain seuraavan vastauksen:
"Arvostelitte kantelukirjoituksessanne Iltalehden uutisen perusteella Helsingin kaupunkia ja sen edustajana maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsanderia. Lehtiartikkelin mukaan Forsander oli kertonut, että Helsingin kaupungin uuden ohjeistuksen mukaan kaupunki harjoittaa työhönotossaan niin sanottua positiivista erityskohtelua. Ohjeistus mahdollistaa sen, että maahanmuuttajia suositaan rekrytoinnissa, jos hakijat ovat tasavahvoja. Tavoitteena on palkata maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä. Mielestänne positiivinen erityiskohtelu on omaan väestöön kohdistuvan syrjinnän kaunistelua. Viittasitte perustuslain 6 §:ään ja katsoitte, että etninen tausta ei voi olla tällaisen etuoikeuden oikeuttamisperuste.
Asianne esiteltiin oikeusasiamies Petri Jääskeläiselle. Hänen pyynnöstään ilmoitan Teille seuraavan.
Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perustuslain yleinen yhdenvertaisuussäännös vastaa aikaisemmin voimassa olleen hallitusmuodon 5 §:n säännöstä (HE 1/1998 vp). Perusoikeusuudistuksen esitöiden (HE 309/1993 vp) mukaan yhdenvertaisuussäännös ei kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi säännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tämä ilmenee myös sanonnasta "ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan". Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat. Säännös ei estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän (esimerkiksi naiset, lapset, vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia toimia.
Edellä selostettujen oikeusohjeiden perusteella oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ole ilmennyt lainvastaista menettelyä.
Tämän vuoksi asia ei johtanut enempiin oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. "
Pyydän asiallisia kommentteja, kansalaiset.
Linkki:
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=289704