Biisi tai bändi joka sai sinut myymään sielusi metallimusiikille?

Pellekasa

Liittynyt
21.8.2008
Viestejä
520
No niin, nyt olis aika selata historiankirjoja taaksepäin ja palata siihen hetkeen kun tajusit, että kyllähän se hevimusiikki on paskimmillaankin parasta mitä maa päällään kantaa.

Muistatko vielä sen bändin tai jopa yksittäisen biisin joka räjäytti tajunnan?


Itselläni tämä tapahtuma sijoittuu Sony Walkmanien kulta-aikaan ja oikeastaan vuoteen 1992 tai 1993 kun sain ala-asteella kaveriltani lainaksi Panteran Vulgar Display of Powerin C-kasetilla \,,/ Kasetti tulikin kuunneltua lähes puhki, jonka jälkeen oli pieni suvantovaihe jolloin en kuunnellut sen kummemmin mitään tiettyä orkesteria. Lopullinen tajunnanräjäyttäjä oli kuitenkin vuonna 1996 julkaistu Sepulturan Roots ja varsinkin albumin nimikkobiisi. Tuo kyseinen albumi löytyy vieläkin levyhyllystä ja löytää kyllä tasaisin väliajoin tiensä CD-soittimeen.

Hienoa aikaa.
 
Iron Maidenin ensimmäinen albumi, Iron Maiden, ja sieltä erityisesti biisit Charlotte The Harlot ja Phantom Of The Opera. Olin kuullut muutamia biisejä bändiltä aikaisemminkin, eivätkä ne iskeneet minuun ollenkaan. Jostain syystä punkmainen ja raaka soundi tehosivat ja vielä kymmenisen vuotta myöhemminkin kuuntelen bändiä edelleen päivittäin. Muistan vieläkin elävästi, kuinka lainasin levyn kirjastosta sen nähdessäni, enkä odottanut pitäväni ensimmäisestäkään biisistä. Seuraavana aamuna myöhästyin koulusta, koska levy piti kuunnella alusta loppuun ennen kotoa lähtemistä :D
 
Vuosi taisi olla 2000 ja paikka oli yläasteen atk-luokka. Kaveri pisti in flamesin clayman biisin soimaan ja siitä lähtien tullut metallia kuunneltua. :rock:
 
Vuosi oli 1982. Olin jo muutamaan kertaan katsonut, pelonsekaisin tuntein kaupassa Iron Maidenin : The Number of the Beast, levyn kantta. Äitini ei moista silloin suostunut ostamaan. Ystäväni Timon isoveli, oli tuon levyn jo ostanut ja sitä mentiin salaa kuuntelemaan, heidän rintamamiestalonsa yläkertaan.
Voi jösses niitä aikoja. Melkein yhtä hienoa, kun ensimmäisten pornolehtien löytäminen roskiksesta.: Heavymies oli syntynyt....:D
 
Itelläkin ensi kontakti metallimusiikkiin oli Iron Maiden ja olikos se nyt Powerslave se pyramiidilevy vuonna miekka ja kirves.

edit: oli muuten ensimmäinen itse ostettu LP
 
Pellekasa sanoi:
Itselläni tämä tapahtuma sijoittuu Sony Walkmanien kulta-aikaan ja oikeastaan vuoteen 1992 tai 1993 kun sain ala-asteella kaveriltani lainaksi Panteran Vulgar Display of Powerin C-kasetilla \,,/ Kasetti tulikin kuunneltua lähes puhki, jonka jälkeen oli pieni suvantovaihe jolloin en kuunnellut sen kummemmin mitään tiettyä orkesteria. Lopullinen tajunnanräjäyttäjä oli kuitenkin vuonna 1996 julkaistu Sepulturan Roots ja varsinkin albumin nimikkobiisi. Tuo kyseinen albumi löytyy vieläkin levyhyllystä ja löytää kyllä tasaisin väliajoin tiensä CD-soittimeen.
Click to expand...

Sama.
 
Kuudennella luokalla sai tuoda kasetteja musiikin tunnille ja kaveri oli jostain saanut käsiinsä Stonen No Anaesthesian. Kun Sweet Dreams jyrähteli mankassa niin siitähän se lähti eikä loppua näy...

Vuosi taisi olla 89 tai 90.

Ensimmäisen kerran näin Stonen livenä heti vuonna 2008, ei tarvinnut pitkään sitäkään hetkeä odotella!
 
Rainbow - Difficult to Cure.
Rainbow - Straight Between the Eyes.
ja tietenkin...
Iron Maiden - The Number of the Beast.
vuosi 82 kaverin iso systeri kuunteli noita levyi siitä se lähti.
Mutta muutamaa vuotta myöhemmin tuli kuultua Slayerin Hell Awaits ja se oli menoa sit.:rock:
 
no tota...Kissiä aloin kuuntelee 11-kesäsenä,vaikka se ei nyt ihan metallia olekaan :D Strato tuli sen jälkeen,mut oikeestaan viimenen niitti tuli Sentencedin myötä,sen jälkeen ei oo taakseppäin katteltu.tämä biiisi vei sieluni
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Serkun synttäreillä joskus -07, kun serkku kuunteli sekalaista metalcore ja melodeath paskaa. Muistaakseni jokin Divine Heresyn kappaleista, taisi olla Failed Creation, oli se joka sai minut kuuntelemaan heviä. Sen jälkeen onkin siirrytty hiljalleen vähän raskaampiin yhtyeisiin.
 
Olin kaverilla käymäss joskus vuonna 2003. Pelailtii siinä pleikkaa ja kaveri oli tietokoneesta laittanut musat soimaan. Kuulin kyseisen biisin ensinmäistä kertaa ja sittemmin innoistuin koko yhtyeestä. Myöhemmin musamaku kehittyi niin että hip hop, RnB, rap jäi taka-alalle ja tilalle tuli rock, trash. Myöhemmin tykästyin vielä raskaammasta musikiista mutta se on jo toinen tarina. Kyseinen bändi oli muuten sentenced ja biisi the the suicider.
 
Viimeksi muokattu:
Ala-asteelta alko minun metalliura. Ensimmäinen bändi, joka iski kovaa tais olla Stratovarius levyllään Infinite ja biisi varmaan Hunting high and low. Siitä se sitten lähti musamaku pikuhiljaa laajenemaan serkun miehen avustuksella. Staron jälkeen tuli Sonata Arctica ja Nightwish, joka on tehnyt ehkä kaikkein suurimman vaikutuksen. Ensimmäiset metallivuodet meni aikalailla power metallia kuunnellessa ja vasta myöhemmin ruvennu kuuntelemaan räyheämpää musaa.
 
Yllättävää, että alkoi silloin 10-vuotiaana Stratovariuksella ja 12-vuotiaana tutustuin kuolonmetallin saloihin ja nyt on jo kuolonmetallia tullut sellainen 6 vuotta kuunneltua. Tokihan metallia on tullut hieman maisteltua joka suunnalta, mutta pääaihe on pysynyt vakaana.
Ensimmäinen biisi joka nappasi deathmetalliin oli Benediction - Down on Whores

Täysin omalta taholta tuli metalliin tutustuttua, koska perheessä tai kaveripiirissä ei kukaan harrastanut kyseistä.
 
Kaveri joskus ylä-aste aikoina soitteli Stratovariusta aina kun oltiin siellä saunomassa, siitä se tais lähtee.

Ensimmäisiä "örinälevyjä" mitä tuli kuunneltua taisi olla Northerin tuotantoa, tosin ensimmäisenä pidin tosi paljon yhdestä instrumentaalibiisistä..
 
Mulla touhu lähti liikkeelle jo tosi varhain, tykkäsin rokista jo ennen kouluikää (5-6 vuotiaana?), broidi sai lahjaksi Kissin Love Gunin...
Myohemmin veikka sai taas lahjaksi Iron Maidenin Live After Deathin ja mä taisin saada Bon Jovin Slippery When Wetin...

Ala-asteella fanitettiin kovasti AC/DC:tä ja 5/6:lla alkoi osa porukasta diggailla Metallicaa ja Panteraa...
...mä en aluksi lämmennyt Metallicalle ollenkaan, mutta Pantera oli ihan jees, tosin se oli paljon rankempaa ja kovempaa kuin AC/DC:n bluesrock-pohjainen vääntö. Joten ei sekään aluksi niin kovasti kolahtanut.

Sitten tuli Metallican Black ja Enter Sandman kolahti oikein huolella! Sen jälkeen ollaankin oltu Metallica faneja enemmän ja vähemmän. Joskus viidennellä/kuudennellaa ollessani sitten taisi ilmestyä Vulgar Display of Power ja Metallican avulla rankempaan ilmaisuun tottuneena ihastuin kys. levyyn pikkuhiljaa. Yläasteelle mennessä se olikin sitten "the levy" ja kuuntelin sitä ihan helvetisti. Oikeastaan se on edelleen "The Levy". Muistan kun sillon kaikilla kovilla jätkillä oli Vulgar t-paita (nyrkkinaama) ja niitä näkyi katukuvassa ihan sikana. Se oli hienoa aikaa!

Nojoo, kai se on niin, että Kiss, Maiden, AC/DC, Metallica, Pantera ja tuossa järjestyksessä. Kissistä en juurikaan enää välitä, vaan pidän bändiä aika naurettavana ja ylikaupallisena pisneksenä, tosin Love Gun on edelleen hyvä levy ja siinä on pari kivaa rallia. AC/DC:tä en enää kauhean aktiivisesti kuuntele, mutta tykkään edelleen. Maideni on kovaa edelleen ja sitä tulee aina joskus kuunneltua, ei uusimpia tuotoksia kylläkään...
...Metallicasta meni maku viimeistään viime kesän Sonispheressä. Ei ois kannattanu selvinpäin kattoa, kun kokoajan sai pelätä koska Lars mokaa jonkun kohdan niin pahasti että koko soitto katkeaa. Joskus -96 ne oli jäähallissa täyttä rautaa ja 2004(?) stadikallakin vielä ihan jees. Nyt jäi aika ristiriitaiset fiilikset.
Panteraa en ikuna onnistunut livenä näkemään. Oli liput 2001 vuoden Tattoo The Earth kiertueelle, jossa kys. bändin piti olla veivaamassa, mutta joutuivat sitten perumaan keikkansa terroiskujen takia. Vituttaa vieläkin kuin pientä eläintä. Pientä lohtua antaa loistavan Downin näkeminen pari kertaa, mutta kun se Pantera on se "the juttu" edelleen meikäläiselle, niin harmittaa hitosti ettei sitä koskaan onnistunut näkemään. Broidi oli kulttuuritalolla kattomassa (-96?) mut äippä ei mua sinne päästänyt. Broidi sai yhden Dimebagin plekun sieltä keikalta ja se on edelleen hyvässä tallessa...
...jossain...

Far Beynd Tourin valkoinen pleku, jossa punaisella painatukset. Aika paljon naarmuja, joten taisi oikeasti soittaa kys. plekulla osan keikasta...
...nojoo, menee vähän harhapoluille, mutta toi pleku kainalossa voin itkeä itseni iltaisin uneen kuunnellen Cemetery Gatesia...
 
Ozzy Osbournella alkoi, taisi olla kyseessä Live At Budokan levy. Pienenä en tietenkään tajunnu sen olevan livelevy, kuhan valitsin vaan tyylikkään levynkannen Anttilasta. Sitten taisi myöhemmin tulla Metallican Load, Megadething Peace Sells ja lopulta Black Sabbathin Headless Cross. Eka biisi taisi olla Shot in the Dark vaiko jopa Dreamer (joka nyt ei varsinaista heavya olekaan).
 
Back
Ylös Bottom