Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

Kysäistään Mikeltä parin oluen jälkeen. Onko jokainen uskonto sinun mielestä täyttä paskaa? Vaikka sitä "toteutettaisiin" silleen järkevästi. Eikös ne tutkimukset osoita suurinpiirtein niin, että uskonto/muu usko tulevaisuuteen rauhoittaa, rentouttaa ja lisää elinvuosia.
Mä väitän, että uskovaiset ressaavat keskimääräistä enemmän, eivätkä varmasti elä sen pidempään kuin ateistikaan. Jos ihminen on todella uskossa, eikä vain ja ainoastaan muotihömpässä, kuuluu uskoon vahva jumalan pelko. Ihmisellä on kuitenkin luontaiset tarpeet, luontaiset halut, primitiiviset toimintatavat, joita pitää kurissa vain meidän sivilisaation luomat rajat. Uskovainen voi olla ulospäin niin onnellinen, tai ainakin muistaa siitä kaikille mainita, vaikka todellisuudessa jokainen aidosti uskovainen kärsii, elää pienessä laatikossaan ainaisessa syyllisyyden tunteesta.

Olisihan se vittumaista ajatella uskovansa vakaasti olentoon, joka kieltää asioita, mutta luo niille kuitenkin äärimmäisen vahvan tarpeen ihmisen sisälle. Ja tähän soppaan kun tungetaan katoliset 7 kuolemansyntiä, niin morjens. Ja raamatussa lukee "Jokainen on syntiä tehnyt ja synnin palkka on kuolema". Vaikka raamatussa ei suoranaisesti seitsemää kuolemansyntiä olekaan, on ne määritelty katolisessa kirkossa.

Ylpeys
Kateus
Viha
Laiskuus
Ahneus
Ylensyönti
Himo


Siitä vain käsi ylös, joka ei jotain noista harrastaisi päivittäin. Me olemme ihmisiä, ei meitä voi syyllistää jos meille luodaan tarve ja tunteet. Todellinen uskovainen on omalla Golgatallaan läpi elämänsä, he kuivuvat henkisesti kasaan ja ovat säälittäviä ihmisorjia tunteiden tasolla valheen edessä.

Leikkiuskovaiset nyt voivat olla yhtä onnellisia ateistina kuin läppäuskossaan, mutta jos mennään todelliseen uskoon, niin siinä ei voi olla ihminen onnellinen.

Mutta palatakseni siihen, että onko usko paskaa. Eihän se paskaa ole, vaikka ei sillä enää nykyään taida olla niinkään suurta merkitystä. Jos se pelastaa jonkun alkoholismista, niin hyvä niin. Jos se pelastaa jonkun huumeista, niin hyvä niin.
 
Kyllä maailmassa on varmasti yli 90% (musta tuntuu) ihmistä, jotka saavat elämäänsä sisältöä jonkinnäköisestä uskonnosta tai jostain vastavasta "aatteesta". Yksinkertaisesti ajatellen, että mikä ohjaa ajatukset pois kuolemasta on ihan vitun hyvästä. Eli mikä tuntuu hyvältä, on hyvästä. Olkoon kyseessä sitten nekrofilia tai buddhalaisuus, niin jostain se on mielihyvä revittävä. Se on eri asia, että miten ihmiset mielihyvän mieltävät.

Mikestä on ehkä havaittavissa lievää inhoa erinäisiä uskontoja kohtaan.:D Voisin väittää, että ihmiset, jotka uskovat johonkin ovat onnellisempia ainakin omiin kokemuksiin perustuen. Liekö tuo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta, että "kaikki ei ole turhaa".

Jos nakataan uskonnot nurkkaan, niin ilman rakkautta elämä on ihan sheißea. Ajatelkoon kukakin mitä tahansa uskonnosta.
 
Ihmisellä on kuitenkin luontaiset tarpeet, luontaiset halut, primitiiviset toimintatavat, joita pitää kurissa vain meidän sivilisaation luomat rajat.

Ja luontaiset rajat.

Mun mielestä kuulostaa loogiselle jumalalta luoda ihmiselle luontaiset rajat. Pysyypä ihminen ihmisenä.
 
Ylpeys
Kateus
Viha
Laiskuus
Ahneus
Ylensyönti
Himo


Siitä vain käsi ylös, joka ei jotain noista harrastaisi päivittäin. Me olemme ihmisiä, ei meitä voi syyllistää jos meille luodaan tarve ja tunteet. Todellinen uskovainen on omalla Golgatallaan läpi elämänsä, he kuivuvat henkisesti kasaan ja ovat säälittäviä ihmisorjia tunteiden tasolla valheen edessä.

Tottahan se on, että kaikki me ollaan läskejä kusipäitä. Synnin palkka on kuolema eli läskillä kusipäällä on edessään vittumainen elämä. Jos elää elämäänsä läskinä kusipäänä, niin vituttaa elää ja kyllä täyspäinen ihminen sellaisesta elämästä syyllisyyttä tuntee.
 
Tuo moraalikeskustelu on todella kiehtovaa luettavaa. Varsinkin kun itse en ole aiheeseen kovinkaan kattavasti perehtynyt.

Mun filosofinen ajattelu on muutenkin aika suoraviivaista toimintaa. Joku pätevä filosofi voisikin varmaan sanoa minun olevan naiivi realisti. Siinä on toki omat ongelmansa mutta missäpä ei olisi?

Olen myös samoilla linjoilla Dragonin kanssa siitä, että ainakin tiettyyn pisteeseen asti monilla moraalikäsityksillämme on puhtaasti biologinen pohja. Kirjoitin aiheesta enemmän tässä. Yhteenvetona voisin sanoa, että ainakin yksinkertaiset oikean ja väärän käsitteet ovat ihmisellä synnynnäisiä. Nämä pohjaavat ilmeisesti siihen että "oikeat" teot edistävät joko oman itsensä tai oman yhteisönsä elinkelpoisuutta, kun taas "väärät" vähentävät niitä. Meillä on myös kyky empaattisuuteen, mikä normaalisti estää esim. toisen ihmisen sadistisen kiduttamisen. Toki tällainen redusointi biologiaan on moraalifilosofiassa melko heikoilla jäillä mutta kyllä se mielestäni tietynlaista pohjaa antaa. Biologinen altruismi on hyvin dokumentoitu ilmiö ja se on ihmisen sekä muiden eläinlajien perusominaisuus. Tämä siis pointtina siihen, että jonkinlaisen universaalin (jumalallisen) moraalikoodiston puuttuminen johtaisi automaattisesti pelkän oman perseen ajatteluun.


Uskovaiset ovat yksinkertaisesti typeriä ihmisiä tässä omassa kehyksessä, vaikka voisivat muuten ollakin ihan järjenkäytön puitteissa. Maapallolla ei ole vielä koko historian aikana löytynyt yhtään todistetta jumalolennoista, mutta silti miljoonat ja taas miljoonat typerät ihmiset uskovat täysin päättömään kirjaan. Aika hullua kun tarkemmin ajattelee. Mihinkään muuhun ihminen ei kovinkaan helposti uskoisi näin naurettavilla nollatodisteilla.

Syyhän piilee siinä että ihminen ei voi biologialleen mitään. Meidän aivot ovat (yli)kehittyneet ylläpitämään ja ymmärtämään monimutkaisia sosiaalisia suhteita. Tämä on ollut edellytyksenä alkeellisten ihmisyhteisöjen syntymiselle ja sen seurauksena myös ajatteluprosessimme tuottaa automaattisesti ajatuksia yliluonnollisista toimijoista.

Meillä on esimerkiksi pakonomainen tarve löytää asioille syy-seuraussuhteita. Tämä näkyy jo pienillä lapsilla, jotka tarvittaessa keksivät jonkun syyn havainnolleen vaikka se ei aikuisen mielestä ole mitenkään järkevä (miksi linnut ovat olemassa? -jotta ne voisivat laulaa). Kaikissa uskonnoissa on näkymättömiä yliluonnollisia toimijoita, jotka ovat seurausta tästä samasta prosessista.

Meillä on myös pitkälle kehittynyt kyky ennakoida toisten ajatuksia. Esimerkiksi minä voin miettiä, mitä Mike ajatteli kirjoittaessaan tuon viestin. Voin jatkaa ajatusketjua miettimällä, että mitä Mike ajattelee minun ajattelevan lukiessani hänen viestiään jne. Ihminen kykenee parhaillaan n. 5-6 (simpanssit ehkä n. 1-3) kertaluokan ajatteluun ja siitä on vaikea luopua jopa silloin kun ajattelun kohde on kuollut. Monesti ajattelemme kuolleistakin ihmisistä "tätä X olisi halunnut" vaikka henkilö X ei enää ole elossa. Tästä lienee saanut alkunsa esi-isien palvominen ja ylipäätään kuolleiden mieltäminen edelleen jollakin tavalla elossa oleviksi.

Uskovaiset ihmiset eivät siis ole typeriä. He eivät vaan osaa/halua järkeillä itseään irti tuosta neurologian määräämästä ajatusmallista.

Voisin väittää, että ihmiset, jotka uskovat johonkin ovat onnellisempia ainakin omiin kokemuksiin perustuen. Liekö tuo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta, että "kaikki ei ole turhaa".

Tämä on kans mielenkiintoinen pointti. Monet uskovaiset ihmiset ajattelevat että uskonnottomalle "millään ei ole mitään väliä" kun ei ole esim. kuolemanjälkeistä elämää. Itse näen asian päinvastoin, eli kaikella on erityisen paljon väliä koska tämä kaikki päättyy joskus. On kertakaikkiaan hienoa olla elossa ja tästä pitää yrittää ottaa mahdollisimman paljon irti. Minusta ajatus ikuisesta elämästä on ahdistava.
 
Kuitenkin, kun sanot, että moraalisia kysymyksiä pitää arvioida tekojen seurausten kannalta, niin silloinhan juuri otat kantaa siihen, millaiset moraaliset arvot ovat oikeita tai hyviä.

Pohdintaa, ei välttämättä vastaväitteitä:

En kiellä moraalin olemassaoloa vaan sen absoluuttisuuden. Mun nähdäkseni moraali on ajatuksina ihmisten päässä ja jokaisella nuo ajatukset eroavat toisistaan enemmän tai vähemmän. Tietyllä ryhmällä mietteet oikeintoimimisesta ovat yhteneväisempiä kuin toisella niin kuin katsantokannat yleensäkin. Siitä, miten moraalikäsitykset ovat muovautuneet, on täällä esitetty monia näkemyksiä joista useimmat olen osaselityksinä itsekin valmis allekirjoittamaan (biologinen, historiallinen jne). Mutta vaikka moraalikäsitykset ovat vain mielen sisäisiä juttuja, niillä kuitenkin perusteellaan reaalista, tässä maailmassa konkretisoituvaa toimintaa. Tekomme ovat seurausta käsityksistämme. Tämä on ainut väylä jonka kautta moraali todellistuu. Siksi tekojen tai toimintatapojen seurausten pohtiminen tarjoaa mun nähdäkseni ainoan tien puhtaan relativismin taakse.

Miten seurauksia sitten voi määritellä? Otetaan esimerkkinä natsit, joista aiemmin on tähän liittyen puhuttu. Natsien kohdalla katsotaan mitä moraalisista valinnoista jäi viivan alle: aika sotku, raunioita niin kartalla kuin kansojen mielissäkin. Moraalisesti ongelmalliset ratkaisut johtavat konkreettisesti ongelmallisiin tuloksiin. Seuraukset ovat myös sellaisia, että mikä tahansa moraalinen katsantokanta, joka jättää ne huomioimatta, liikkuu puhtaasti kielen kauneuden tasolla. Kosketusta reaalimaailmaan sillä ei ole.

Moraali on pohjimmiltaan inhimillisen kanssakäymisen taitoa, jota kaiken aikaa kehitellään ja sovelletaan olemassa olevissa ja jatkuvasti vaihtuvissa puitteissa. Sen säännöt eivät ole absoluuttisia sen enempää kuin muidenkaan inhimillisten taiteenlajien, mutta kylläkin todellisia siinä mielessä että niillä on vaikutuksensa maailmassa.

Viimeiseksi yleensä moraalisista lauseista. Mä näkisin niiden määrittyvän laajemmassa kontekstissa kuin mitä tässä keskustelussa tällä hetkellä nostetaan esille. Yksittäisten moraalisten ohjeiden pyörittely irrallisina lauseina jotka sellaisinaan olisivat osoitettavissa oikeiksi tai vääriksi jättää mun nähdäkseni varjoonsa sen, että nämä erilliset kehotukset ovat olemassa vain osana suurempaa kontekstia, johon niillä on vaikutuksensa. Jokainen moraalilause sulkee sisäänsä voimakkaita maailmankuvaa määrittäviä perusoletuksia (älä tapa viattomia = ihmiselämällä on aika suuri arvo) ja silloin yhden yksittäisen käsityksen muuttaminen heijastuu koko muuhunkin pakettiin. Miten tää nyt sitten liittyy keskusteluumme, siitä en ole ihan varma.
 
Monet uskovaiset ihmiset ajattelevat että uskonnottomalle "millään ei ole mitään väliä" kun ei ole esim. kuolemanjälkeistä elämää. Itse näen asian päinvastoin, eli kaikella on erityisen paljon väliä koska tämä kaikki päättyy joskus. On kertakaikkiaan hienoa olla elossa ja tästä pitää yrittää ottaa mahdollisimman paljon irti.

Erittäin hienosti oivallettu. Olen törmännyt tuohon "millään ei ole mitään väliä" -väitteeseen aivan riittävän monta kertaa omassakin elämässäni. Olen itse lähtöisin uskonnollisesta yhteisöstä ja irrottautunut siitä sittemmin. Moni läheinen kuvittelee uskottomien olevan täysin moraalittomia, ilman vastuuta eläviä ihmisiä, jotka porskuttavat itsekkäästi "pahassa maailmassa" toisista välittämättä. Ironista kyllä monia piirteitä näyttää ulkoa tarkasteltuna löytyvän enemmänkin juuri näistä yhteisöistä.

Elämä kuitenkin on nyt ja tässä. Ja kaikella todella on väliä. Kyllä ihmisenä ihmisten joukossa eläminen on paljon mukavampaa ilman yliluonnollisten voimien kuvitteellista osallistumista kaikenlaisiin arkipäivänkin tilanteisiin.
 
Pitää jatkaa tuota moraalikeskustelua vielä kun ehtii, kun se on mielenkiintoista.

Tällä hetkellä kuitenkin tuli mieleen yksi asia johon toivoisin uskovaisilta ihmisiltä vastausta. Olen useasti kinastellut netissä abortista uskovaisten kanssa, saako sitä tehdä jne jne. Yleensä vastaus on ehdoton ei ja perusteluiksi tarjotaan lausetta: "Viatonta lasta ei voi murhata." (yleensä perisyntikäsitykset unohdetaan tässä kohtaa)

Kun tähän keskusteluun otetaan raamatullisia juttuja mukaan kuten vaikka 10 käskyä, niin kertokaa mulle vastaus seuraavaan ongelmaan.

Mies raiskaa naisen, nainen tulee raskaaksi, ei tee aborttia ja synnyttää raiskaajan siittämän lapsen. Miten tuo lapsi voi koskaan noudattaa 4. käskyä, jossa todetaan: "Kunnioita isääsi ja äitiäsi"?
Miten ihmeessä lapsi voisi kunnioittaa raiskaajaisäänsä? Onko hänellä näin ollen automaattinen tuomio helvettiin? Pitääkö raiskaajaisää kunnioittaa ja jos pitää niin miksi?
 
Erittäin hienosti oivallettu. Olen törmännyt tuohon "millään ei ole mitään väliä" -väitteeseen aivan riittävän monta kertaa omassakin elämässäni. Olen itse lähtöisin uskonnollisesta yhteisöstä ja irrottautunut siitä sittemmin. Moni läheinen kuvittelee uskottomien olevan täysin moraalittomia, ilman vastuuta eläviä ihmisiä, jotka porskuttavat itsekkäästi "pahassa maailmassa" toisista välittämättä. Ironista kyllä monia piirteitä näyttää ulkoa tarkasteltuna löytyvän enemmänkin juuri näistä yhteisöistä.

Elämä kuitenkin on nyt ja tässä. Ja kaikella todella on väliä. Kyllä ihmisenä ihmisten joukossa eläminen on paljon mukavampaa ilman yliluonnollisten voimien kuvitteellista osallistumista kaikenlaisiin arkipäivänkin tilanteisiin.

Millaisesta uskonnollisesta yhteisöstä olet irroittaunut?

Itse olen uskossa ja voin sanoa, että omalla kohdallani taas törmään näihin, että en saa tehdä mitään, kun olen uskossa ja että onko päässä vikaa- juttuihin.

En ala tuomitsemaan ketään, uskoi tai ei. Se on jokaisen oma valinta ja loppujen lopuksi sitten selvii kumpi on ollut oikeassa :) ja tärkeintä on millainen ihminen itse on..

Olen ainoa ystävistäni joka on uskossa, mutta ei se kovin paljoa minulta ole elämää estänyt. Asioista voi tehdä vaikeita jos haluaa. Mutta uskovainenkin saa elää :)
 
) ja tärkeintä on millainen ihminen itse on..
Kirja, johon uskot, ei kyllä todellakaan allekirjoita tätä. Ihmiselle ei anneta raamatun mukaan edes vaihtoehtoa, vaan lyödään raamit ja thats it. Ja vaikka olisit kuin hyvä jätkä, niin syntinen paska olet anyways. "Minä" ei merkitse raamatulle mitään, vaan kaikki on samaa paskaa sen kirjan mukaan.

Kirja on niin päätön, että koko elämänsä hyvin elänyt ja hyvää tehnyt ateisti joutuu helvettiin ja koko elämänsä repostellut ja pahaa tehnyt raiskaaja pääsee taivaaseen kunhan muistaa vime hetkellä sanoa "sorge isukki".

Sä uskot kaveri valheeseen, koita joskus oikeaa elämää.
 
Pitää jatkaa tuota moraalikeskustelua vielä kun ehtii, kun se on mielenkiintoista.

Tällä hetkellä kuitenkin tuli mieleen yksi asia johon toivoisin uskovaisilta ihmisiltä vastausta. Olen useasti kinastellut netissä abortista uskovaisten kanssa, saako sitä tehdä jne jne. Yleensä vastaus on ehdoton ei ja perusteluiksi tarjotaan lausetta: "Viatonta lasta ei voi murhata." (yleensä perisyntikäsitykset unohdetaan tässä kohtaa)

Kun tähän keskusteluun otetaan raamatullisia juttuja mukaan kuten vaikka 10 käskyä, niin kertokaa mulle vastaus seuraavaan ongelmaan.

Mies raiskaa naisen, nainen tulee raskaaksi, ei tee aborttia ja synnyttää raiskaajan siittämän lapsen. Miten tuo lapsi voi koskaan noudattaa 4. käskyä, jossa todetaan: "Kunnioita isääsi ja äitiäsi"?
Miten ihmeessä lapsi voisi kunnioittaa raiskaajaisäänsä? Onko hänellä näin ollen automaattinen tuomio helvettiin? Pitääkö raiskaajaisää kunnioittaa ja jos pitää niin miksi?

sen enempää tohon asiaan puuttumatta...

Jos vauva on viikolla 20. tuollainen http://www.vau.fi/raskaus/Raskaus-viikko-viikolta/19-uker/

ja silloin voi vielä tehdä abortin, niin on se mielestäni (ilman uskonnollisuuttakin) väärin..

näköjään viikolla 24 saa vielä tehdä abortin tietyissä syissä...
 
Kirja, johon uskot, ei kyllä todellakaan allekirjoita tätä. Ihmiselle ei anneta raamatun mukaan edes vaihtoehtoa, vaan lyödään raamit ja thats it. Ja vaikka olisit kuin hyvä jätkä, niin syntinen paska olet anyways. "Minä" ei merkitse raamatulle mitään, vaan kaikki on samaa paskaa sen kirjan mukaan.

Kirja on niin päätön, että koko elämänsä hyvin elänyt ja hyvää tehnyt ateisti joutuu helvettiin ja koko elämänsä repostellut ja pahaa tehnyt raiskaaja pääsee taivaaseen kunhan muistaa vime hetkellä sanoa "sorge isukki".

Sä uskot kaveri valheeseen, koita joskus oikeaa elämää.

Miten voit sanoa, että koita oikeaa elämää? Et edes tiedä mitä olen elämässäni tehnyt :) - olen tehnyt yhtä idiootteja tekoja kuin sinäkin :)

ja tuo että tärkeintä on millainen ihminen on oli siis oma mielipiteeni... eli minä en ala tuomitsemaan ihmisiä näkemystensä vuoksi.. toisin kuin eräs :)
 
Itse olen negatiivinen ateisti, mutta Buddhalaisuus kiehtoo minua ainoana uskontona, sillä Buddhalaisuus on ainut uskonto jossa ei ole jumalaa (ja hyvä niin!!)..

Mitä tulee raamattuun, voi raamatun tekstiä ja salajuonia vastaa heittää mitä tahansa paskaa joka kumoaa täysin raamatun pohjalle rakennettu "rakkauden ja hyvyyden uskonto"! Se kirja, kuten moni muidenkin uskontojen raamatut, tuhoaa huolestuttavan paljon itse elämästä! Sääli niitä henkilöitä jotka näihin kirjoihin/uskontoihin sitoutuu koko elämällään..

Ns. "jumalat" = :david:
 
En mä ole tehnyt mitään idioottia, ei elämä meinaa, että pitäisi olla idiootti. Elämä meinaa sitä, että sinä olet SINÄ. Sinä olet oma herrasi, vastaat kaikesta itse, niin hyvästä kuin pahasta. Elät oman elämäsi ja nautit siitä syyllistämättä itseäsi jonkun kirjan perusteella milloin mistäkin.

Kaikki mitä teet ikinä, kaikki, päätyy lopulta sinuun itseesi tavalla tai toisella. Koko maailman keskus olet sinä itse omassa elämässäsi, rakennat sen keskuksen ympärille itse oman elämänkaaresi ja teet siitä just niin hyvän kuin halusi ja työkalusi antavat periksi.

Nyt et elä, vaan luet miten pitäisi elää ja kaikki vielä täysin epäloogisen, ihmisen kirjoittaman kirjan ohjastamana.
 
En mä ole tehnyt mitään idioottia, ei elämä meinaa, että pitäisi olla idiootti. Elämä meinaa sitä, että sinä olet SINÄ. Sinä olet oma herrasi, vastaat kaikesta itse, niin hyvästä kuin pahasta. Elät oman elämäsi ja nautit siitä syyllistämättä itseäsi jonkun kirjan perusteella milloin mistäkin.

Kaikki mitä teet ikinä, kaikki, päätyy lopulta sinuun itseesi tavalla tai toisella. Koko maailman keskus olet sinä itse omassa elämässäsi, rakennat sen keskuksen ympärille itse oman elämänkaaresi ja teet siitä just niin hyvän kuin halusi ja työkalusi antavat periksi.

Nyt et elä, vaan luet miten pitäisi elää ja kaikki vielä täysin epäloogisen, ihmisen kirjoittaman kirjan ohjastamana.

Ei toi homma ihan noin mene :) mutta täällä on aika turha alkaa näistä asioista kirjoittamaan.. mulla on oikein hyvä olla, eikä oo kyllä koskaan tarvinnut tuntea sellaista, että en saa tehdä tuotakaan, en saa tehdä mitään ilman että tuntuu pahalta.
oot kova tuomitsemaan tuntematta edes millainen olen..

ja tarkoitin idiooteilla teoilla hormonien käyttöä esimerkiksi.. vai luinko väärin kirjoituksesi hormonien käytöstä?
 
Kirja on niin päätön, että koko elämänsä hyvin elänyt ja hyvää tehnyt ateisti joutuu helvettiin ja koko elämänsä repostellut ja pahaa tehnyt raiskaaja pääsee taivaaseen kunhan muistaa vime hetkellä sanoa "sorge isukki".

Mutta ei sillä lauseella pääse taivaaseen vaan pitää oikeesti katua sydämmestä :rolleyes: Eli tyyliin "anteeksi jumala että tapoin ja raiskasin 20 naista, anteeksi että ammuin koko perheeni. Olen pahoillani, kadun syvästi tekojani"

Joo semmonen juttu tähän ketjuun liittyen että itse uskon jumalaan, olen lukenut raamatun läpi 2 kertaa (:wtf:) mutta en silti kuulu kirkkoon, en tee kuten raamatussa käsketään enkä myöskään palvo jumalaa vaan nojaan raamatussakin olevaan lauseeseen "ja kuka on tämä kaikkivaltias että minun pitäisi häntä palvoa?" Ei tosin väliä en usko helvettiin, ja jos semmonen ois niin varmasti 90% sinne menis kuitenkin :D
 
Itse olen negatiivinen ateisti, mutta Buddhalaisuus kiehtoo minua ainoana uskontona, sillä Buddhalaisuus on ainut uskonto jossa ei ole jumalaa (ja hyvä niin!!)..

Mitä tulee raamattuun, voi raamatun tekstiä ja salajuonia vastaa heittää mitä tahansa paskaa joka kumoaa täysin raamatun pohjalle rakennettu "rakkauden ja hyvyyden uskonto"! Se kirja, kuten moni muidenkin uskontojen raamatut, tuhoaa huolestuttavan paljon itse elämästä! Sääli niitä henkilöitä jotka näihin kirjoihin/uskontoihin sitoutuu koko elämällään..

Ns. "jumalat" = :david:

Ymmärrän hyvin sun ajatukset.. itsekkin aikoinaan kiinnostuin aluksi buddhalaisuudesta ja tutustuin muihinkin uskontoihin.. en siis ole aina ollut uskossa.. oikeastaan se on aika pitkä matka minkä kautta löysin sen.. Ja aivan samoja ajatuksia mullakin oli uskovista ja uskonnoista kuin täällä muillakin..

Kyllähän sitä helposti tuomitsee muita ja arvostelee, vaikka ei oikeasti tiedä asioista kovinkaan paljoa.. ja ainakin omaa näkemystäni ennen uskoontuloani muokkasi aika paljon se millainen kirkko ja monet uskonnot nykyään on.. ja mitä kaikkea sairasta on tehty uskontojen nimissä.. mutta se mitä on tehty uskontojen nimissä ei ole sama kuin se itse usko..

Itse arvostan ihmistä ihmisenä enkä ala muita tuomitsemaan näkemystensä perusteella..
 
Ymmärrän hyvin sun ajatukset.. itsekkin aikoinaan kiinnostuin aluksi buddhalaisuudesta ja tutustuin muihinkin uskontoihin.. en siis ole aina ollut uskossa.. oikeastaan se on aika pitkä matka minkä kautta löysin sen.. Ja aivan samoja ajatuksia mullakin oli uskovista ja uskonnoista kuin täällä muillakin..

Kyllähän sitä helposti tuomitsee muita ja arvostelee, vaikka ei oikeasti tiedä asioista kovinkaan paljoa.. ja ainakin omaa näkemystäni ennen uskoontuloani muokkasi aika paljon se millainen kirkko ja monet uskonnot nykyään on.. ja mitä kaikkea sairasta on tehty uskontojen nimissä.. mutta se mitä on tehty uskontojen nimissä ei ole sama kuin se itse usko..

Itse arvostan ihmistä ihmisenä enkä ala muita tuomitsemaan näkemystensä perusteella..

En itsekään tuomitse, säälin vaan. En ole kertaakaan maininnut tuomitsemisesta tms.. Ihmiset saavat olla mitä ne haluaa, sitä en kiellä enkä sitä vastaan saarnaa arkipäiväisessä elämässäni.

Mutta se fakta että raamattu on niin epälooginen kirja kun olla voi, ei voida objektiivisin silmin kieltää. Sitten kun asioista ja ongelmakohdista puhutaan, uskovaiset useinmiten vetoavat etteivät tulisi kyseinalaistaa raamattua, eivät osaa täysin tulkita kirjoituksia TAI vetoavat vanhan testamentin "vanhanaikaisuuteen" ja mainostavat enemmän uuden testamentin sanomaa.

Ja kuka on sanonut ettei minulla ole kristitty tausta..??
 
En itsekään tuomitse, säälin vaan. En ole kertaakaan maininnut tuomitsemisesta tms.. Ihmiset saavat olla mitä ne haluaa, sitä en kiellä enkä sitä vastaan saarnaa arkipäiväisessä elämässäni.

Mutta se fakta että raamattu on niin epälooginen kirja kun olla voi, ei voida objektiivisin silmin kieltää. Sitten kun asioista ja ongelmakohdista puhutaan, uskovaiset useinmiten vetoavat etteivät tulisi kyseinalaistaa raamattua, eivät osaa täysin tulkita kirjoituksia TAI vetoavat vanhan testamentin "vanhanaikaisuuteen" ja mainostavat enemmän uuden testamentin sanomaa.

Ja kuka on sanonut ettei minulla ole kristitty tausta..??

Millä tavoin epälooginen? Jos vain jaksat vähän laajemmin kertoa?

En tarkoittanut sinua tuomitsemisella vaan yleisesti ihmisiä..
 
Back
Ylös Bottom