Nykyajan ihminen on nyhverö

HTV sanoi:
Tuossahan ei kerrottu, millä tekniikalla hyppääminen on suoritettu. Korkeushypyssä ponnistetaan vain toisella jalalla, jos sallitaan molempien käyttö voi tulos olla toinen.
Click to expand...
Näytä mulle kaveri joka tasamaalla hyppää viidakko-olosuhteissa tasajalkaa 2 ja puoli metriä korkeutta. :david:
 
Rankkuri sanoi:
Pilkunnussintana sen verran, et mun mielestä eläimen tekemisiä ei voida brutaalisiks sanoa, kun se kuitenkin toimii vaistojensa varassa.
Click to expand...

Muistaakseni tämä yksilö oli mieleltään järkkynyt. Toki simpanssit muutenkin ovat väkivaltaisempia kuin vaikkapa gorillat. Kädet, leukaluu... vaikka esimerkki on totta kai järkyttävä, pistää tuo miettimään tuollaisen otuksen käsivoimia. Ja kyseessä vielä vankeudessa elänyt yksilö ilman "luontaista harjoitusta".

On muuten aika mielenkiintoisen näköistä kun joku 200 kiloinen hopeaselkägorilla heittelee itseään todella kevyen näköisesti oksalta ylemmälle. Ei olla ihan samaa tekoa me ihmiset...
 
demos sanoi:
http://www.youtube.com/watch?v=uDfSjC2sio8&feature=related

Ei ole ihan viidakossa, mutta kertonee ihan hyvin miksi kahden jalan korkeushyppy ei ole vertailukelpoinen tavallisen korkeushypyn kanssa.
Click to expand...
Ja jokainen joka on koskaan kokeillut tehdä yhtään mitään permannolla ymmärtää, miksi esim. trampoliinilta suoritettu korkeushyppy ei ole vertailukelpoinen kovalta maalta hypättyyn verrattuna.

Tuo permanto joustaa todella hyvin ja siihen voi hypätä vaikka selälleen ja pystyy ponnistamaan takaisin ylös (ei kannata koittaa kovalla lattialla). En usko että viidakossa on vieri vieressä voimistelupermantoa jossa pystyy tekemään samaa, joten pidän edelleen 2,5 metrin korkeushyppyä viidakossa paskapuheena kunnes toisin todistetaan.
 
tuc sanoi:
Tuo permanto joustaa todella hyvin ja siihen voi hypätä vaikka selälleen ja pystyy ponnistamaan takaisin ylös (ei kannata koittaa kovalla lattialla).
Click to expand...

Tuo kohta ei kyllä pitäne paikkansa. Ainaki mitä ite joskus pentuna kokeilin voimistelua, niin ei se permanto mitenkään erityisesti joustanut. Ei siitä mitään apuja saanut hypylle. Tosin en oo varma oliko se meidän käyttössä ollut ihan standardin mukainen. Mutta siihen olen ihan 100% varma, että voimistelijat pystyvät suhteellisen helposti hyppäämään korkeushypyssä maailmanennätyslukemat, jos saavat käyttää molempia jalkoja. Sitä en osaa sanoa onko jotku alkuasukkaat pystyneet samaan, mutta en aivan mahdottomana sitä pitäisi. Pointti nyt joka tapauksessa se, että tuolla 2 jalalla hyppäämällä on mahdollista hypätä paljon korkeammalle kuin yhdellä jalalla.


No siitä nyt ei kuitenkaan liene erimielisyyttä, että tuo tutkija on ilmeisesti aivan kujalla noiden juttujen kanssa. Ei se nyt vaan ole mitenkään mahdollista, että jokin alkuasukas pärjäisi jossain lajissa huippu-urheilijalle, sellaiset jutut on joko kysetusta tai olosuhteet / säännöt ei ole vertailukelpoiset.
 
hemmmo sanoi:
Tuo kohta ei kyllä pitäne paikkansa. Ainaki mitä ite joskus pentuna kokeilin voimistelua, niin ei se permanto mitenkään erityisesti joustanut. Ei siitä mitään apuja saanut hypylle. Tosin en oo varma oliko se meidän käyttössä ollut ihan standardin mukainen.
Click to expand...
No ei oo tainnu olla ihan standardin mukainen permanto. Sehän nimenomaan on permannon tarkoitus, että se auttaa hyppäämistä ja ihan helvetin paljon. Vai luuletko että ne voimistelijat pystyis heittämään samanlaiset triplavoltit vaikka parketilla?
 
Mattih3 sanoi:
No ei oo tainnu olla ihan standardin mukainen permanto. Sehän nimenomaan on permannon tarkoitus, että se auttaa hyppäämistä ja ihan helvetin paljon. Vai luuletko että ne voimistelijat pystyis heittämään samanlaiset triplavoltit vaikka parketilla?
Click to expand...

No kyllä mulla on se käsitys edelleen, että ei se permanto juurikaan auta hypyissä. lähinä sellanen pehmeä alusta, jossa ei tuu mustelmia jos ei mene hommat ihan putkeen.

tällänen video löyty ihan randomilla youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=pl5TJ0KqzrM
 
hemmmo sanoi:
No kyllä mulla on se käsitys edelleen, että ei se permanto juurikaan auta hypyissä. lähinä sellanen pehmeä alusta, jossa ei tuu mustelmia jos ei mene hommat ihan putkeen
Click to expand...
Tuo käsitys nyt vaan on väärä. Permanto todellakin auttaa sitä hyppyä. Paljonkin, jos sitä osaa hyödyntää. Voimisteluliiton sivuilta: "PERMANTO. 12-14 m pitkä joustava matto tai kanveesi". Ei se tietenkään mitään trampoliinia vastaa, mutta lisäkorkeutta hyppyyn tulee joka tapauksessa.

Katteleppa tarkkaan tätä videota: http://www.youtube.com/watch?v=orgO_xShzso&feature=related ja mieti, että menisköhän nuo liikkeet ihan samalla tavalla parketilla. Kyllä sen jo tuosta linkitetystä "maailmanennätyshypystä" näkee, että joustoa löytyy.
 
Permannolla jengi heittää triplavoltteja, ruoholla tuplavoltteja ja korkeutta noissa näyttää olevan sen verran että juuri 2 metriä ehkä menisi jos hyvin sattuisi hyppy osumaan.

Itse heitän aerialin ihan tuosta vaan permannolla, ei mee kunnolla kovalla lattialla.

Kyllä se permanto vaan auttaa ihan homona, etenkin kun jatkaa jostain edellisestä liikkeestä kuten noissa korkeushypyissä tehdään (flikflakkia ja perään takaperinvolttia), edellisen liikkeen liike-energia säilyy ihan eri tavalla tommosella ponnumatolla jollainen permanto on.
 
hemmmo sanoi:
Tuo kohta ei kyllä pitäne paikkansa. Ainaki mitä ite joskus pentuna kokeilin voimistelua, niin ei se permanto mitenkään erityisesti joustanut. Ei siitä mitään apuja saanut hypylle. Tosin en oo varma oliko se meidän käyttössä ollut ihan standardin mukainen....nips
Click to expand...

Ihan tuli vaan mieleen että jos pentuna olet voimistellu, niin voi olla että permannon joustavuus on erilainen 30kg junnun kuin 70kg aikuisen alla.. Tämä ihan vaan arvauksena tietämättä mistään mitään. Tosin ihan telkkarista katsomalla näkee kyllä että permanto joustaa kimmoistasti hyvinkin paljon.
 
Helsingin Kisahallin permannolla ite ollu leikkimässä. Se on mielestäni jotain parketin ja trampoliinin väliltä. Aika huimia hyppyjä voi itekkin tehdä vaikka ei voimistelija olekkaan.
 
Katoin tossa dokkarin PBS NOVA - Decoding Neandertahls. Siinä alussa tutkija Frederick L. Coolidge Coloradon yliopistosta sanoo " These neanderthals coud bech press 300 to 500 pounds". Eli 137 - 227kg. Ja että niillä oli metsästystekniikkana työntökeihäät, joiden kanssa ne tökki lähi etäisyydeltä 1000kg painoisia saaliseläimiä hengiltä.

Kyllä kuullostaa aika kovalta 137 - 227kg penkki penkkiä treenaamattomalta 70-80kiloiselta kundilta. En tiedä mistä luvut on revitty enkä ota niihin sen enempää kantaa. Kuhan mielenkiinnosta kirjotin tänne :D
 
huqt sanoi:
Katoin tossa dokkarin PBS NOVA - Decoding Neandertahls. Siinä alussa tutkija Frederick L. Coolidge Coloradon yliopistosta sanoo " These neanderthals coud bech press 300 to 500 pounds". Eli 137 - 227kg. Ja että niillä oli metsästystekniikkana työntökeihäät, joiden kanssa ne tökki lähi etäisyydeltä 1000kg painoisia saaliseläimiä hengiltä.

Kyllä kuullostaa aika kovalta 137 - 227kg penkki penkkiä treenaamattomalta 70-80kiloiselta kundilta. En tiedä mistä luvut on revitty enkä ota niihin sen enempää kantaa. Kuhan mielenkiinnosta kirjotin tänne :D
Click to expand...

Muistaakseni neanderthaaleilla lihasten kiinnityskohdat olivat kauempana nivelistä, eli paremmat vipuvarret. Lisäksi lihasten rakenne on väistämättä ollut voimapainotteinen johtuen juuri metsästystavoista.

Simpansseillahan näin on ja 60kg naarassimpanssi kulmasoutaa yhdellä kädellä 300kg.
 
Juoni sanoi:
Muistaakseni neanderthaaleilla lihasten kiinnityskohdat olivat kauempana nivelistä, eli paremmat vipuvarret. Lisäksi lihasten rakenne on väistämättä ollut voimapainotteinen johtuen juuri metsästystavoista.
Click to expand...

Jos näin on, niin mitä hyötyä evoluution kannalta on ollut siitä, että nykyään kiinnityskohdat ovat lähempänä niveliä? En siis ensinkään epäile, että väittämäsi olisi totta, mietin vaan, miten vähemmän voimaa voi olla eduksi?
 
Peppe Halti sanoi:
Jos näin on, niin mitä hyötyä evoluution kannalta on ollut siitä, että nykyään kiinnityskohdat ovat lähempänä niveliä? En siis ensinkään epäile, että väittämäsi olisi totta, mietin vaan, miten vähemmän voimaa voi olla eduksi?
Click to expand...

Tuollahan jo aikaisemmin tuli esiin, että kyseisen aikakauden ihmiset eivät esimerkiksi pystyneet heittämään esineitä kunnolla. Metsästystapa kehittyi siis myös rakenteen mukaan.
 
Peppe Halti sanoi:
Jos näin on, niin mitä hyötyä evoluution kannalta on ollut siitä, että nykyään kiinnityskohdat ovat lähempänä niveliä? En siis ensinkään epäile, että väittämäsi olisi totta, mietin vaan, miten vähemmän voimaa voi olla eduksi?
Click to expand...

Olisikohan kyseessä se, että kaikkea ei vaan voi saada. Olishan se nättiä olla superälykäs ja nostaa samalla auto ilmaan, mutta se ei vaan taida toimia näin. Pelkkää mutuilua, mutta yleensä jos joku toinen ominaisuus kehittyy jostain toisesta joutuu luopumaan.
 
Nykyajan ihminen on kumminkin aika eri jätkä kuin bushmannit, roomalaiset ja neandertalit:

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Peppe Halti sanoi:
Jos näin on, niin mitä hyötyä evoluution kannalta on ollut siitä, että nykyään kiinnityskohdat ovat lähempänä niveliä? En siis ensinkään epäile, että väittämäsi olisi totta, mietin vaan, miten vähemmän voimaa voi olla eduksi?
Click to expand...

Ei liity kiinnityskohtiin vaan lihaksen rakenteeseen yleensä. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen heikommat lihassäikeet mahdollistivat kallon kasvamisen ja siten suuremmat aivot, kun leuan ja kasvojen lihakset heikkenivät. En valitettavasti muista yhtään mistä olen asiasta lukenut.
 
Toohard sanoi:
Olisikohan kyseessä se, että kaikkea ei vaan voi saada. Olishan se nättiä olla superälykäs ja nostaa samalla auto ilmaan, mutta se ei vaan taida toimia näin. Pelkkää mutuilua, mutta yleensä jos joku toinen ominaisuus kehittyy jostain toisesta joutuu luopumaan.
Click to expand...

Tämä selittää osan.

Kyseessä on siis resurssien eli viimekädessä energian allokointi: Ruokaa on saatavilla äärellinen määrä, joten kyse on siitä mihin energia käytetään: Aivoihin, lihaksiin tms. ja missä suhteessa.

Lihasten erilaiset kiinnityskohdat eivät kuitenkaan kuluta sen enempää energiaa, joten en siis tiedä miksi ovat nykyihmisillä lähempänä niveliä. Aikanaan tähän esitettiin Aquatic Ape-hypoteesi, jonka mukaan ihminen olisi sopeutunut jossain määrin uimaan (juuri lihasten kiinnityskohdat ja karvattomuus), mutta ei tälle kyllä ole mitään todisteita tai perusteita. Harvat metsästäjä-keräilijät hankkivat elantoaan uiskentelemalla.
 
Back
Ylös Bottom