Eilen tuli salille isä ja poika. Isä on vanha paikallinen juoppo ja pää tosiaankin hieman väljähtänyt. Poika oli aika karmivannäköinen, pitkähkö ja sekaiset pystyssäolevat hiukset. Isä kyseli treenaajilta kaikennäköstä (vaarattomalta kuitenkin tuntui ukko), esim. treenikaverilta, jolla paidassa liku Italy, että "Matkustetaanko aina Italiaan?". Lähes kaikilta kyseli, että onko tämä nyrkkeilijä. Pojan penkkipunnerrus oli pelottava, 70-80 kg tangossa, kädet näyttivät siltä kuin naksahtaisivat poikki pian. Hyvinhän se meni.
Muut liikkeit ei niinkään. Alataljan tekniikka oli kädet suorina, alaselkä pyöreenä yläkroppa hinattiin alas asti melkein vaakatasoon. Ylätaljassa tanko taas vedettiin ihan reisille asti. Kaveri kerto, että heillä oli myös jokin kyykyn ja jullen yhdistelmä, ei siis kumpikaan vain jokin aivan oma liike. Saman kaverin isä sanoi tyypeistä kuullessaan, että 30 vuotta tää isä on treenannut, eikä vieläkään osaa treenata.
Isä teki penkissä vatsoja, säikähdin, kun hän alkoi yskimään kuolemaksi. Niin teki koko sali melkein. Lopulta selvisi, että nämä yskähdykset olivatkin puuskutuksia mitä jokainen nyt päästää.