Drugsta sanoi:
Huomenta,
sinänsä en näe suoraa yhteyttä voimaharjoittelun ja refluksitaudin välillä.
Mites esim. kyykyssä ja muissa jutuissa, jos on vaikkapa ruokailusta vain vähän aikaa kun on salille menty. Tanko niskaan ja kyykkäämään. Paine vatsaontelossa kasvaa ja painaa vatsalaukkua ja jopas siellä puuro kutittaa kurkkua.
Itse uskon tähän yhteyteen. Samoin kuin voi tulla samasta syystä se pallealihaksen repeämäkin.
Tässä vähän faktaa:
Närästys on oire, jonka aiheuttaa refluksi eli mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen. Ruokatorven refluksitaudilla tarkoitetaan mahasisällön nousua toistuvasti ruokatorveen sekä siitä syntyviä oireita. Refluksitauti on krooninen sairaus, joka huonontaa siitä kärsivän elämänlaatua.
Monet ihmiset kärsivät närästyksestä. Lievä, silloin tällöin esiintyvä närästys voi olla kiusallinen mutta sinänsä harmiton vaiva. Toistuva tai pitkään jatkuva närästys on usein oire refluksitaudista. Lääkäriin närästysoireen takia hakeutuneista potilaista, joita närästää useampia kertoja viikossa, noin seitsemällä kymmenestä todetaan refluksitauti. Siitä kärsii arviolta 10 prosenttia suomalaisista. 10-20 prosentille refluksitautipotilaista kehittyy komplikaatioita.
Refluksitaudin synnyssä keskeisin syy on huonosti toimiva ruokatorven ja mahalaukun sulkijalihas, joka päästää hapanta mahanestettä ruokatorveen. Tavallisin syy toiminnan huononemiseen on Palleatyrä.
Ruokatorven refluksitaudin pääasiallinen oire on siis närästys. Jos potilaalla on lisäksi muita ylävatsaoireita, närästyksen taustalta saattaa löytyä monia syitä. Kun närästys on pääasiallinen oire, kyseessä on usein refluksitauti.
Refluksitauti saattaa ilmetä esimerkiksi närästyksenä, rintalastan takaisena poltteena tai kipuna, happamina röyhtäisyinä sekä pitkittyneenä yskänä ja käheytenä. Taudissa esiintyy myös erilaisia komplikaatioita kuten ruokatorven haavauma tai ruokatorvitulehdus, limakalvomuutokset tai ahtauma. Ne taas voivat johtaa verenvuotoihin ja nielemisen vaikeutumiseen. Oireiston perusteella voidaan puhua refluksitaudista, vaikkei tutkimuksissa löydykään komplikaatioita.
Refluksitaudin hoito alkaa tutkimuksilla. Lääkäri saattaa närästysoireiden perusteella määrätä kokeeksi lyhytaikaisen lääkityksen. Mikäli närästys ei parane tai se uusiutuu pian hoidon jälkeen, on muiden tutkimusten aika.
Ensisijainen tutkimus on mahalaukuntähystys eli gastroskopia. Siinä nähdään ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen limakalvojen tila. Samalla voidaan tarvittaessa myös ottaa erilaisia näytteitä. Ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksella tutkitaan hapon nousua ruokatorveen. Ruokatorven manometria mittaa ruokatorven toimintaa.
Refluksitaudin hoidossa pyritään lievittämään oireita, parantamaan mahdollisesti syntyneet tulehdusmuutokset ruokatorven limakalvolta sekä estämään oireiden uusiutuminen ja komplikaatioiden syntyminen. Oireena närästystä hoidetaan elämäntapojen ja ruokavalion muutoksilla sekä lääkkeillä. Refluksitaudin hoitoon voi kuulua myös leikkaus.
Närästysoireiden ilmaantumista voi itse ennaltaehkäistä muun muassa noudattamalla monipuolista ja säännöllistä ruokavaliota, syömällä kuitupitoisia ja vähärasvaisia ruokia, välttämällä oireita aiheuttavia ruoka-aineita sekä syömällä hyvin pureskellen pieniä määriä kerrallaan. Mahalaukun limakalvoja ärsyttäviä aineita, kuten alkoholia, kahvia ja tupakkaa kannattaa välttää. Ylipainoiset voivat laihduttaa.
Kun oireita ilmenee, kannattaa välttää makuulle menoa, etukumaria asentoja, fyysistä ponnistelua ja kiristäviä vaatteita. Sängyn päätyä voi kohottaa noin 15 senttimetriä, mikä vähentää mahanesteiden valumista ruokatorveen nukkuessa. Refluksitaudista kärsivän pitäisi myös välttää stressaantumista ja pyrkiä rauhalliseen elämänrytmiin.
Apteekeissa on lukuisia ilman reseptiä saatavia närästyslääkkeitä. Niitä ei saa käyttää liian pitkään ilman, että lääkäri selvittää närästysoireen syyt. Tietyistä närästyslääkkeistä saa sairausvakuutuskorvausta.
Eri lääkkeillä on toisistaan poikkeavia ominaisuuksia ja vaikutusaikoja. Niillä pyritään vähentämään mahanesteen erittymistä ja happoisuutta, suojaamaan mahalaukun ja ruokatorven limakalvoja tai estämään happaman mahanesteen takaisinvirtausta.
Tarvittaessa refluksitaudin hoitomuotona voidaan käyttää leikkausta. Ne ovat nykyisin yhä useammin tähystysleikkauksia avoleikkauksen sijaan. Eniten käytetyssä leikkaustavassa mahalaukun yläosa kierretään ruokatorven ympäri. Ruokatorven alaosaan rakennetaan eräänlainen läppämekanismi, joka estää hapon ylösnousun. Mahdollinen palleatyrä korjautuu samalla.
Lähde:
http://www.hus.fi
Strike: Ainakin palleatyrätapauksessa kipu rinnassa on niin kova, että meinaa, tyyliin, taju lähteä. Sattuu hartioihin rintaan, rinnan läpi keskelle selkää. Puristava kipu niinkuin vaikkapa sydärissä.
ihan kivasti ilman närästystä.