Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Eipä paljoa tarvitse edes vetää, mystisen kovan darran sain muutenkin aikaan. Perjantaina tuli 8 bisseä vedettyä leffan kera, ei siis mitään kummallista. Lauantain riennoissa arviolta 15 annosta mietoja alkoholijuomia. Ei siis taaskaan mitään ihmeellistä menestystä ollut luvassa koko iltana. Nukkumaan mennessä lauantaina tosin särki pää (ei särkylääkkeitä kotona ollenkaan), ja aiemmasta oppineena tiesin että edessä on helvetillinen aamu. Kännissä ei allekirjoittaneella nimittäin särje pää kuin migreenin merkeissä mitä ilmeisimmin. Aaamulla 05:55 heräsinkin ottamaan puhelua norjaan pelkästään päänsäryn aiheuttamasta pahoinvoinnista, jonka jälkeen otin lukua johonkin kahteentoista asti koittaen saada jonkinlaista painetta niskaan tyynyn avulla, jotta pääkipu hiukan hellittäisi. Päänsäryn astetta kuvaa parhaiten ohimoiden kohdalla tuntuvat verisuonet, joita normaalisti ei ole mitenkään havaittavissa. Elinvoimien palattua normilarppaajan tasolle vietin aika tavallisen darrapäivän herkkujen kera välillä nukkuen (VIRHE!). Yön hiipiessä jo tiesi että homma menee tänään vituiksi, ei väsyttänyt ja takaraivossa hakkasi vastenmielinen tunne nukkumaanmenosta. Ei uskalla, nyt ei halua sinne sänkyyn pimeän urhiksi. Pakkohan sinne kuitenkin oli jossain vaiheessa hiipiä, jotta aamulla töihin pääsisi. Mukavasti siinä sitten pimeässä huoneessa pötkötellessä rupeaa ajatukset hiipimään ikävämmiksi ja synkemmiksi, vaikka miten koittaisi halinalle-mantroja hokea. Pikku hiljaa sängyn alus alkaa olla saatanan pelottava paikka, kaapeista puhumattakaan. Selkä seinää vasten ja silmät auki, ettei kukaan pääsisi yllättämään paitsi sängyn alta. Mites suojaudut, jos joku siitä läpi iskee? Perkele.Miten paljon tuollaiseen tilaan tarvitsee oikein juoda?
Putkea vissiin? Itsellä ei ole tullut edes litralla viskiä iltaan ryyppingeillä mitään tuollaista, ihan normidarraa vaan.
Miksei ottais?Sitä jopa miettii, että ottasko loiventavan ni olo helppais?
ja sit onki hyvä kikkailla pienessä kännissä loppupäivä :DEi todellakaan ole millään tavalla siistiä. Mun pahin darrakokemus on viikon mittaiselta lapin "laskettelu"-reissulta. Olin juonut kuusi päivää putkeen. Tuona aikana oli mennyt viisi 0,7-pulloa tapio-viinaa, kori lonkeroa, x-määrä kaljaa ja fisua sekä baarissa melkein joka ilta vielä lisää. Seitsemäntenä päivänä en enää pystynyt juomaan, koska olo oli niin hirveä. No, se päivä meni siinä fyysistä pahaa oloa potiessa, ja sitten illan tullen muu jengi lähti baariin, ja jäin mökkiin yksin. Silloin alkoi pelkotilat. Makasin sohvalla ja nukahtelin, vähän väliä. Aina kun nukahdin, näin äärimmäisen toden tuntuista unta, jossa olimme siellä mökissä porukalla ja jotain alkoi mennä tosi pahasti pieleen. Aina tämä lopulta päättyi hirveään verilöylyyn. Sitten säpsähdin hereille, tärisin vähän aikaa, nukahdin, ja sama toistui. Tätä kun oli tapahtunut parikymmentä kertaa, niin en enää tiennyt mikä on totta ja mikä unta. En uskaltanut liikkua siitä sohvalta, vaan makasin vaan pimeässä ja yritin uskotella itselleni, että kaikki muuttuu vielä normaaliksi. En uskonut. Jossain vaiheessa sain vielä unihalvauksen: makasin siinä selälläni, ja vieressäni istui omituinen hirviö, joka kumartui ylleni ja piti uhkaavaa ääntä. En pystynyt liikkumaan tai huutamaan, vaikka kaikkeni yritin. Hetken päästä tila loppui ja hirviö paljastui tyynykasaksi. Kun kaverit palasivat baarista tuli eräs heistä samaan huoneeseen nukkumaan viereiseen sänkyyn. Olin aivan varma että hän aikoo tappaa minut jos nukahdan. Niinpä makasin siinä toinen silmä raollaan ja tarkkailin tämän jokaista liikettä.Kuulostaa vitun siistiltä!
Tuohon siis tähdätään tänä viikonloppuna kuopirockissa!
Hurja tarina toi Matin kokemus. Vastaavaan turneeseen en ole itse koskaan kyennyt, mutta toi unen sekoittuminen todellisuuden kanssa on se, mikä muakin usein vaivaa ja pahasti. Alkoholi on kyllä siitä vekkuli myrkky, että se saa pään todella sekaisin - monesti olenkin miettinyt että miksi ihmeessä sitä saa ilman reseptiä kaupasta:DTätä kun oli tapahtunut parikymmentä kertaa, niin en enää tiennyt mikä on totta ja mikä unta.
:D Ei jumalauta, kun ois näin itelläki.Aika paha krapula, jo toista päivää. Eilen pystyin syömään yhden sipsin.
Ei todellakaan ole millään tavalla siistiä. Mun pahin darrakokemus on viikon mittaiselta lapin "laskettelu"-reissulta. Olin juonut kuusi päivää putkeen. Tuona aikana oli mennyt viisi 0,7-pulloa tapio-viinaa, kori lonkeroa, x-määrä kaljaa ja fisua sekä baarissa melkein joka ilta vielä lisää. Seitsemäntenä päivänä en enää pystynyt juomaan, koska olo oli niin hirveä. No, se päivä meni siinä fyysistä pahaa oloa potiessa, ja sitten illan tullen muu jengi lähti baariin, ja jäin mökkiin yksin. Silloin alkoi pelkotilat. Makasin sohvalla ja nukahtelin, vähän väliä. Aina kun nukahdin, näin äärimmäisen toden tuntuista unta, jossa olimme siellä mökissä porukalla ja jotain alkoi mennä tosi pahasti pieleen. Aina tämä lopulta päättyi hirveään verilöylyyn. Sitten säpsähdin hereille, tärisin vähän aikaa, nukahdin, ja sama toistui. Tätä kun oli tapahtunut parikymmentä kertaa, niin en enää tiennyt mikä on totta ja mikä unta. En uskaltanut liikkua siitä sohvalta, vaan makasin vaan pimeässä ja yritin uskotella itselleni, että kaikki muuttuu vielä normaaliksi. En uskonut. Jossain vaiheessa sain vielä unihalvauksen: makasin siinä selälläni, ja vieressäni istui omituinen hirviö, joka kumartui ylleni ja piti uhkaavaa ääntä. En pystynyt liikkumaan tai huutamaan, vaikka kaikkeni yritin. Hetken päästä tila loppui ja hirviö paljastui tyynykasaksi. Kun kaverit palasivat baarista tuli eräs heistä samaan huoneeseen nukkumaan viereiseen sänkyyn. Olin aivan varma että hän aikoo tappaa minut jos nukahdan. Niinpä makasin siinä toinen silmä raollaan ja tarkkailin tämän jokaista liikettä.
Kun seuraava aamu vihdoin valkeni, alkoi mielenterveys pikkuhiljaa palata. Silloin vannoin etten koskaan enää juo. Sittemmin kuitenkin join.
:D
Ja täytyy lisätä, että mulla on oikeastaan aina 2-3päivää krapulaa, kamala masennus ja pahimmillaan kunnon pelkotiloja. Lienee tosiaan hiukan iästä johtuva juttu, mutta Jokerilla mennään aina, tai 1. tyypillä jos ottanut vaan max,sixpäkin.

Joo, ens vuonna tietysti uudestaan, mökkiä ollaan jo varaamassa.:D Tuli vielä hauska yksityiskohta mieleen. Muistan miettiineeni ihan vakavissani siinä, että miten ihmeessä mä selitän mutsille sen että mut suljetaan mielisairaalaan. Koska olin jossain vaiheessa ihan varma, että sinne ollaan menossa.Ui saatana, kuulostaa todellakin kokeilemisen arvoiselta:D

:D Ei jumalauta, kun ois näin itelläki.
Mää herään aina 9-10 aikaan, PLIM! Silmät selälleen, ajatus täysin kirkkaana ja ei väsytä yhtään.
Ei jaksa kuitenkaan katsoa tvtä, lukea, puhua, syödä, mitään. Mukava sitten miettiä eilistä siinä koomassa ja muistaa kaikkia pikku yksityiskohtia. Sitten alkaakin jo ahistaan.
Hikisenä pyörii siinä johonkin yhteen ja sitten suihkuun. Löysimmät verkkarit jalkaan ja ärrälle. Kaikki mukaan mitä irti lähtee. Sit aletaan syömään.
Sipsit, karkit, suklaat, jäätelöt, kaikki. Loppu päivä maataan maha pystyssä, hiki, dieetti meni taas, reenit meni taas, rahat meni taas, hiki, ranteet auki. Ja kun pikkasen alkaa helpottaa - vedetään VÄLITTÖMÄSTI uusi kierros evästä.
Ihan vitun sairasta tällä iällä, nyt loppu!
ps. Huomenna :kippis1: :kesäloma:
:kippis1:edit. tänään:kippis1:
....ja huomenna...........:itku::urjo:

