🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

[Nightkin]

Oletko Nigthkin oikeasti samaa mieltä Taubesin kanssa siitä, että ylimääräiset kalorit eivät tee ihmisiä lihaviksi vaan insuliini? Koko Taubesin teos on kirsikanpoiminnan iloittelua, jonka tarkoituksena on tukea alun alkaen hänen virheellistä hypoteesiaan. Obesity Reviews:ta löytyy mm. George Brayn (yksi Taubesin virheellisesti viittaamista tutkijoista) analyysi Good Calories, Bad Calories kirjasta.

Ihan samalla lailla ne insuliinit nousee aamulla jos nauttii proteiinia sisältävän aterian. Mitä noihin keinotekoisesti makeutettuihin tuotteisiin tulee, tässä hiukan pätkää muutama vuosi (2004) sitten näistä samoista asioista kirjoittelin.



Tämän lisäksi glukoosi/insuliinivasteessa on hyvin paljon eroja yksilöittäin. Osa reagoi, osa ei, esim. tässä tutkimuksessa 40%:lla glukoosit meni alas, 20% ylös, ja 40% ei reagoinut mitenkään. Muutamia muita tutkimuksia löytyy myös, joissa tuota insuliinivastetta ei ole todettu ollenkaan (Smeets 2005, Abdallah 1997).

Mun mielestä on täysin käsittämätöntä tässäkin ketjussa se, että kehon koostumusta (lähinnä rasvan määrää kehossa) kuvitellaan säädeltävän vain insuliinin avulla. Jos tämä oikeasti pitäisi paikkaansa, haluaisin kovasti selityksen siihen, miksi glykeemisellä kuormalla/insuliinvasteella ei monessa tutkimuksessa ole todettu olevan merkitystä laihtumisen/partitioinnin kannalta (Das 2007, Díaz 2006, Sloth 2004, Raatz 2005).

Kyllähän se insuliini on ihan hyvä syntipukki jos ei asioista halua tehdä monimutkaisia tai halua tutustua aiheeseen enempää, mutta ei kovin todenperäistä. Ohessa yksinkertaistettu kuva niistä tekijöistä, jotka osallistuvat kehon energiatasapainon säätelyyn.

Öö... en ole... ? Selitin artikkelin sisällön lyhyesti edellisen postauksen esittäneelle kysyjälle. Mulla ei ole mitään käsitystä noiden artikkelien luotettavuudesta koska en ole alan ihminen, siksi onkin hyvä että meillä on asiantuntijoita keskustelemassa näistä asioista.

Meille amatööreillekin tämä ravintomaailman monimutkaisuuksien pohdiskelu on yhtä kirsikanpoimintaa (harrastan sitä kyllä omalla alallanikin :D). Kuten varmaan tiedät pitää todellisuutta välillä hieman komprimoida, koska eihän näistä asioista voisi muuten käydä keskusteluja kuin väitöstilaisuuksissa ;)
Jos jossain meille peruspenteille suunnatussa ravintokirjassa aletaan kertomaan sitruunahappokierron kulkua niin hyllyyn taitaisi jäädä...

Näkisin insuliinin ja liiallisen kaloriensaannin kuitenkin keskeisenä ongelmana liikkumattomalle toimistorotalle, jolla on koko ajan elimistön glykogeenivarastot täynnä. CKD:ia toteuttavalle kehonrakentajalle se on kuitenkin hyvä kaveri, joten miekka on kaksiteräinen. Insu ja glukoosihan on anaboliaa ;) Mutta en nyt ihan noin paljon yksinkertaistaisi, että täällä vain insuliinista on puhuttu. Kyllä täällä on käyty kaikkea läpi leptiinistä kilpparihorkkiin ja hypotalamukseen... armottomilla mutupäätelmäkehillä :lol2: Kyseessä on kuitenkin kehonrakennus- ja voimailufoorumi, joten keskustelun tasokin heijastaa meitä keskustelijoita. Sinänsä kyllä arvostan kun joku asiantuntijakin näitä lukee, koska multa pääsee aina itku kun luen minuutinkin talous- ja politiikkaosiota...

Nyt kun saatiin Rossi härnättyä tähän ketjuun alkaa kysmyskonekivääri paukkumaan ;)

Sanopas Rossi asiantuntijana, että onko tämä muuten mielestäsi ihan foliohattujuttu?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7895958

Mun oma syklinen ketoiluni liittyy tähän nutrigenomiseen lähestymistapaan, koska tiedän taustani suhteellisen kauas menneisyyteen. Käsittääksenihän esim. tuo kakkostyypin diabetes syntyy herkemmin tietyissä populaatiossa.

Toisekseen, onko Poliquin tässä mielestäsi täysin hakoteillä? Tuo pätkä nyt ei paljon kerro mutta kuitenkin. (Idea siis, että rasvan kerääntyminen tiettyihin paikkoihin elimistössä on merkki hormonaalisesta epätasapainosta johonkin suuntaan.)

http://www.charlespoliquin.com/Health/bio-sig-mod.php

Nyt lähden laskemaan kortisolia perhokalastamalla.

 

[J.Rossi]

Öö... en ole... ? Selitin artikkelin sisällön lyhyesti edellisen postauksen esittäneelle kysyjälle. Mulla ei ole mitään käsitystä noiden artikkelien luotettavuudesta koska en ole alan ihminen, siksi onkin hyvä että meillä on asiantuntijoita keskustelemassa näistä asioista.

Hieno juttu jos et ole, yleisesti ottaen hyvin olet ketjussa asioita pohdiskellut. Yritän palailla noihin muihin aiheisiin paremmalla ajalla.

 

[Alter-ego]

onko mitään noin arvio, paljon jossain pizzerian pizzassa on hiilaria? tekis niiiin mieli :( täytteinä normi rasvat :D kinkkuu, tuplajuustoo, kebuu yms.

Pizzan ystävänä suosittelen sulle tätä:

http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=899

:thumbs:

 

[Wallace]

"nihkeintä" on kun on dieetillä ja hiilarittomat jalat ei pysty edes hölkkään tai pyöräilyyn. Intervalleja voi tehdä sen viisi minuuttia, ennenkuin voikin lösähtää loppu päiväksi muumio-asentoon.

Kannattaa ne vähät hiilarit ajoittaa oikein ;)

 

[Wallace]

Oletko Nigthkin oikeasti samaa mieltä Taubesin kanssa siitä, että ylimääräiset kalorit eivät tee ihmisiä lihaviksi vaan insuliini? Koko Taubesin teos on kirsikanpoiminnan iloittelua, jonka tarkoituksena on tukea alun alkaen hänen virheellistä hypoteesiaan. Obesity Reviews:ta löytyy mm. George Brayn (yksi Taubesin virheellisesti viittaamista tutkijoista) analyysi Good Calories, Bad Calories kirjasta.

Mun tietääkseni toi kaloriteoria menettää kyllä uskottavuuttaan päivä päivältä...

Kaksi tutkimusta viime vuodelta

Esittelen tässä lyhyesti kaksi vanhaa tutkimusta viime vuodelta, joita en käsitellyt heti niiden julkaisun jälkeen, koska pidin taukoa blogikirjoittelusta.

Israelilaistutkijat jakoivat satunnaisesti 322 ylipainoista koehenkilöä kahden vuoden ajaksi noudattamaan joko vähärasvaista vähäkalorista, välimerellistä vähäkalorista tai vähähiilihydraattista ruokavaliota ilman kalorirajoitusta.

Vähärasvaisella ruokavaliolla, joka vastasi rasvan määrältään myös suomalaisia ravitsemussuosituksia, saavutettiin kaikkein heikommat tulokset painonpudotuksessa ja terveydentilassa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla painonpudotus oli suurin ja kolesteroliarvot paranivat eniten. Sillä osalla koehenkilöistä, jotka sairastivat diabetesta, välimerellisellä ruokavaliolla oli parempi vaikutus verensokerin hallintaan kuin vähärasvaisella.

Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä. Weight Loss with a Low-Carbohydrate, Mediterranean, or Low-Fat Diet

Espanjassa 41 ylipainosta henkilöä noudattivat kolmen kuukauden ajan hyvin vähähiilihydraattista ruokavaliota painottaen paikallista ruokakulttuuria. Ruoan kalorimäärää ei rajoitettu, mutta hiilihydraatteja neuvottiin syömään maksimissaan 30 grammaa päivässä. Ruokavalio koostui pääasiassa oliiviöljystä, kohtuullisesta määrästä punaviiniä (2-4 dl/päivä), vihreistä kasviksista, salaatista ja kalasta. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää.

Kolmessa kuukaudessa saavutettiin hienoja tuloksia. Paino putosi keskimäärin 14 kg. Verenpaine, kokonaiskolesteroli, triglyseridit, LDL-kolesteroli ja verensokeri laskivat, kun taas HDL-kolesteroli nousi. Triglyseridiarvo laski jopa noin puoleen entisestä.

Tutkimus julkaistiin Nutrition Journal -lehdessä. Spanish Ketogenic Mediterranean diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/kaksi-tutkimusta-viime-vuodelta.html

Tuoretta tutkimustietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta (12/2008)

[1] Connecticutin, Kalifornian ja Minnesotan yliopistojen tutkijat vertasivat 3 kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota. Koehenkilöillä oli rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen, jossa energiasta vain 12 % tuli hiilihydraateista ja 59 % rasvasta. Toinen ruokavalio oli vähärasvainen, jossa 56 % energiasta tuli hiilihydraateista ja 24 % rasvasta. Kummallakin ruokavaliolla päivittäinen energiansaanti oli 1500 kcal.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneet saivat vähärasvaista ruokavalioita noudattaneisiin verrattuna parempia tuloksia seuraavissa mittauksissa: triglyseridit, HDL-kolesteroli, HDL- ja kokonaiskolesterolin suhde, aterianjälkeinen veren rasvapitoisuus, apolipoproteiinien B ja A1 suhde, LDL-kolesterolin partikkelijakauma.

Vaikka vähähiilihydraattinen ruokavalio sisälsi kolme kertaa enemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin vähärasvainen, niin silti sitä noudattaneilla tyydyttynyttä rasvaa oli veressä vähemmän kuin vähärasvaista ruokavaliota noudattaneilla. Myös elimistön itsensä tuottamaa rasvaa oli veressä vähemmän vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla.

Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneilla havaittiin myös epäsuora viite vähäisempään insuliiniresistenssiin. Tutkijoiden mukaan hiilihydraattien rajoittaminen on tehokas lähestymistapa parantaa metaboliseen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Tutkimus julkaistiin Lipids-lehdessä. Carbohydrate Restriction has a More Favorable Impact on the Metabolic Syndrome than a Low Fat Diet

[2] Puolassa on tutkittu puolalaislääkäri Jan Kwasniewskin kehittämää Optimal Diet -ruokavaliota, joka sisältää niukasti hiilihydraatteja, runsaasti rasvaa ja pääasiassa eläinkunnan tuotteita. Tutkimukseen otettiin mukaan 31 tervettä keski-ikäistä koehenkilöä, joista 22 ovat jatkaneet sitä pidempään kuin kolme vuotta.

Useimmilla koehenkilöillä veren ketoaineet, vapaat rasvahapot, kokonaiskolesteroli ja LDL-kolesteroli ylittivät viitearvot. Triglyseridiarvot olivat suhteellisen matalat, HDL-kolesteroli korkea ja kolesterolisuhteet normaalit. Verensokeri, insuliini, glukagoni, kortisoli, homokysteiini, glyseroli ja c-reaktiivinen proteiini (CRP) olivat viitearvojen sisällä. Vain yhdellä koehenkilöistä todettiin insuliiniresistenssi.

Tutkijoiden mukaan tällaisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen ei vahingoita aineenvaihduntaa eikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, koska verensokerin hallinta on hyvä ja sydän- ja verisuonitautien tavanomaiset riskitekijät ovat suhteelliset matalat.

Tutkimus julkaistaan Nutrition Research -lehdessä. Long-term consumption of a carbohydrate-restricted diet does not induce deleterious metabolic effects (28; 12; 825-833)

[3] Duken yliopiston tutkijat vertasivat vajaan kuuden kuukauden ajan kahta erilaista ruokavaliota ylipainoisilla 2-tyypin diabeetikoilla. Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio, jossa hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 20 grammaan päivässä. Toisella vähärasvaisella ruokavaliolla hiilihydraatteja saatiin 55 % energiasta ja hiilihydraatin lähteinä suosittiin hitaasti imeytyviä hiilihydraatteja. Lisäksi tässä ruokavaliossa oli 500 kcal energiavaje. Kummallekin ryhmälle suositeltiin liikuntaa.

Ketogeenistä ruokavaliota noudattaneilla veren sokerihemoglobiini laski keskimäärin 1,5 %-yksikköä (vähärasvaisella vertailuruokavaliolla 0,5 %-yksikköä). Paino putosi noin 11 kg (vertailuryhmällä 7 kg, vaikka heidän ruoassaan oli vähemmän energiaa) ja HDL-kolesteroli nousi 0,14 mmol/l (vertailuryhmässä ei muutosta). 95 % ketogeenistä ruokavaliota noudattaneista ja 62 % vähärasvaista ruokavaliota noudattaneista pystyi vähentämään tai lopettamaan diabeteslääkityksen.

Tutkijoiden mukaan vähähiilihydraattinen ketogeeninen ruokavalio paransi verensokerin hallintaa ja lääkityksen tarvetta enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio. Vähähiilihydraattinen elämäntapa on tehokas tapa antaa takapakkia kakkostyypin diabetekselle.

Tutkimus julkaistaan Nutrition & Metabolism -lehdessä. The effect of a low-carbohydrate, ketogenic diet versus a low-glycemic index
diet on glycemic control in type 2 diabetes mellitus

http://www.ravitsemusjaterveys.fi/aihe/vahahiilihydraattinen-ruokavalio/

Sokeri ei ole kovinkaan terveellistä

Tiedemiehiä kiinnostaa ihmisen elinikä ja terveys kiihtyvällä vauhdilla. Yksi kiehtovimpia havaintoja on, että energianrajoitus, eli suomeksi sanottuna nälässä eläminen, lisää monien eläinten elinikää. Mahdollisesti myös ihminen elää pitempään pienessä nälässä. Matkalla pitkään ikään ja terveyteen on monta kankea kaskessa. Olisiko hyvä elää koko ajan pienessä nälässä? Onko energiapitoinen sokeri myrkkyä eläimille ja ihmisellekin?

Sokeri on myrkkyä ainakin jos on uskomista tuoretta kanadalaistutkimusta, joka julkaistiin tiedelehdessä PLoS Genetics. Yksi asia on varma: Jos ihminen tai eläin saa liian paljon energiaa, tapahtuu lihominen ja sen on todistetusti todettu aiheuttaneen eliniän odotteen alentumista. Kanadalaistutkijat vievät ajatuksen vielä pidemmälle: jos energiaylimäärä otetaan sokerista, siitä on erittäin suurta haittaa terveydelle ja pitkää ikää on turha odottaa!

Miten kanadalaistutkijat ovat päätyneet tähän hätkähdyttävään löydökseen, että sokeri on myrkkyä? Tähän asti sokerin haitallisuudelle on haettu selitystä sen aiheuttamasta suuremmasta hapetusstressistä yksittäisille soluille. Soluihin kerääntyy sokerin hajoamistuotteita ja solun elinikä laskee. Tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Kanadalaistutkijat ovat nyt löytäneet aivan uuden selityksen sokerin tuhovaikutuksille: Solujen herkkyys reagoida sokeriin (glukoosiin) on se suurin ongelma!

Kun tiedemiehet poistivat hiivasoluista sen geenin, joka tunnistaa glukoosimolekyylejä ja mahdollistaa näin normaalin glukoosin käytön energiaksi, solut elivät paljon pitempään. Solut joutuivat turvautumaan "varareitteihin" energiansaannissaan, eli ottamaan energiaa rasvoista ja proteiineista. Itse asiassa ne hiivasolut, joille ei geenin poiston takia suotu mahdollisuutta elää sokerienergialla, elivät yhtä pitkään kuin energiarajoituksessa olevat solut. Sokeri on soluille hyvää energiaa, mutta liika on liikaa: Jos geenimuunnelluille hiivasoluille syötettiin huomattavan paljon liikaa glukoosia, solut myös vanhentuivat nopeammin, vaikka eivät pystyneetkään hyödyntämään sokerienergiaa. Tiedemiesten mukaan hiivasolujen toiminta on aivan samanlaista kuin ihmistenkin solujen.

Professori Luis Rokeach, Montrealin yliopiston biokemian laitokselta, johti tätä tutkimusta. Hän sanoo Medical News Today -tiedekanavan haastattelussa, että tutkimusnäyttö voi johtaa hoitomenetelmiin, joilla on merkitystä iäkkäillä henkilöillä. Hän suosittelee iäkkäille henkilöille maltillisempaa sokerinkäyttöä, sillä solujen mukautumiskyky heikkenee ikääntyessä.

Lähde: Antoine E. Roux, Alexandre Leroux, Manal A. Alaamery, Charles S. Hoffman, Pascal Chartrand, Gerardo Ferbeyre ja Luis A. Rokeach. Pro-Aging Effects of Glucose Signaling through a G Protein-Coupled Glucose Receptor in Fission Yeast. DOI:10.1371/journal.pgen.1000408,
PMID:19266076, PLoS Genetics, 2009.

http://sundqvist.blogspot.com/2009/03/sokeri-ei-ole-kovinkaan-terveellista.html


Nojoo, en mä viitti enempää tähän hätään pistää, mutta lisää tulee jos haluat.

Linkit tutkimuksiin sivuilta.

Tämän lisäksi glukoosi/insuliinivasteessa on hyvin paljon eroja yksilöittäin. Osa reagoi, osa ei, esim. tässä tutkimuksessa 40%:lla glukoosit meni alas, 20% ylös, ja 40% ei reagoinut mitenkään. Muutamia muita tutkimuksia löytyy myös, joissa tuota insuliinivastetta ei ole todettu ollenkaan (Smeets 2005, Abdallah 1997).

Mun mielestä on täysin käsittämätöntä tässäkin ketjussa se, että kehon koostumusta (lähinnä rasvan määrää kehossa) kuvitellaan säädeltävän vain insuliinin avulla. Jos tämä oikeasti pitäisi paikkaansa, haluaisin kovasti selityksen siihen, miksi glykeemisellä kuormalla/insuliinvasteella ei monessa tutkimuksessa ole todettu olevan merkitystä laihtumisen/partitioinnin kannalta (Das 2007, Díaz 2006, Sloth 2004, Raatz 2005).

Kyllähän se insuliini on ihan hyvä syntipukki jos ei asioista halua tehdä monimutkaisia tai halua tutustua aiheeseen enempää, mutta ei kovin todenperäistä. Ohessa yksinkertaistettu kuva niistä tekijöistä, jotka osallistuvat kehon energiatasapainon säätelyyn.

Tiedätkö muuten syyn, miksi insuliinia syytetään ?

 

[Wallace]

Ruotsissa kiistaa ravintosuosituksista

Ruotsissa kiistely vähän hiilihydraatteja sisältävästä ruokavaliosta on henkilöitynyt yleislääkäri Annika Dahlqvistiin. Hän suositteli diabetespotilailleen vähähiilihydraattista ravintoa, jolla hän itse pääsi eroon liikakiloistaan. Annika Dahlqvist joutui kiistan vuoksi jättämään työpaikkansa, mutta Ruotsin Sosiaalihallitus vapautti hänet syytöksistä, joiden mukaan hän olisi suositellut potilailleen haitallista ruokavaliota.

Ruotsalaislääkäri Annika Dahlqvist joutui myrskyn silmään erilaisista ruokavalioista käytävän kiistan vuoksi. Annika Dalhqvist pitää henkilökohtaisesti kiinni ruokavaliosuosituksistaan.

– Jos syön esimerkiksi pienen, enintään viisi grammaa hiilihydraatteja sisältävän palan leipää, ja sen kanssa 20 grammaa rasvaa ja 20 grammaa proteiineja, tulee tässä pika-ateriassa rasvan, proteiinien ja hiilihydraattien välille hyvä jakauma, sanoo Annika Dahlqvist. Vähän leipää, paljon voita ja paljon juustoa.
Laihduttajilla runsaasti valinnanvaraa

Viime vuosina Ruotsissa on markkinoitu erilaisia ruokavalioita lähes kyllästymiseen saakka. Liikakiloista kärsivät ovat kokeilleet tuttujen Painonvartijoiden ohella muun muassa hitaiden hiilihydraattien GI-ruokaa, Atkins-dieettiä sekä kivikautista ravintoa. Näin teki myös pienellä paikkakunnalla yleislääkärinä toiminut Annika Dahlqvist. Mikään ei kuitenkaan tehonnut, kymmenet liikakilot eivät ottaneet lähteäkseen. Vasta hiilihydraattien raju vähentäminen auttoi.

– Silloin painoni alkoi pudota kilon viikossa. Ryhdyin selvittämään asian tieteellistä pohjaa ja huomasin, että eläinrasvoja kohtaan tunnetulla kauhulla ei ole olemassa tieteellistä perustelua. Se on myytti alusta loppuun saakka.
Lihava riita ravintosuosituksista

Annika Dahlqvist heitti hyvästit vähärasvaiselle ruokavaliolle. Vuosien aikana kasaantuneet kilot sekä sairaudet karisivat eläinrasvan ja proteiinien avulla. Samaa ruokavaliota hän suositteli ravitsemusterapeuttien kauhuksi myös diabetespotilailleen. Työnantaja antoi hänelle ensin suullisen varoituksen.

– He sanoivat, että me emme saa suositella tällaista ruokavaliota. Jatkoin siitä huolimatta, kertoo Annika Dahlqvist, ja sain kirjallisen varoituksen. Jos olisin edelleen jatkanut, minut olisi erotettu. Minusta tuntui, etten voi jatkaa työssäni niillä edellytyksillä, joten sanoin itseni irti samana päivänä kun sain kirjallisen varoituksen.

Kaksi Dahlqvistin ravintosuosituksista tuohtunutta ravintoterapeuttia teki asiasta ilmoituksen Sosiaalihallitukseen. Se sai selvitettäväkseen, löytyykö tieteellisestä tutkimuksesta tukea vähän hiilihydraatteja ja paljon rasvaa sisältävälle ruokavaliolle juuri diabetespotilaiden kohdalla.

Sosiaalihallitus teetti tutkimuksen Upsalan Yliopiston diabetesprofessorilla.

– Teimme selvityksen, ja totesimme että hänen antamilleen neuvoille oli olemassa tietty tieteellinen perusta, toteaa lääkintäneuvos Torsten Mossberg Sosiaalihallituksesta.

Asia kääntyi siis Annika Dalqvistin eduksi tämän vuoden tammikuussa.

– Suosittelemani ruokavalio perustuu tieteeseen ja luotettavaksi havaittuun kokemukseen. Se oli upeata, sanoo Annika Dahlqvist.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhuja

Annika Dahlqvist työskentelee yhä lääkärinä, freelance-pohjalta. Hän myös luennoi omista kokemuksistaan, ja osallistuu Ruotsissa ruokavalioista viime aikoina käytyyn vilkkaaseen keskusteluun.

Tohtori Dahlqvistin blogi internetissä, Annika Dahlqvistin aiheesta julkaisemat kaksi kirjaa, sekä hänen aktiivisuutensa eri yhteyksissä herättävät Sosiaalihallituksessa närää. Sosiaalihallituksen lääkintäneuvos Torsten Mossbergin mielestä Dahlqvistin toiminta menee liian pitkälle. Sosiaalihallitus onkin hänen mukaansa huolestunut Annika Dahlqvistin toiminnasta.

Annika Dahlqvist itse on tällä hetkellä omaan tilanteeseensa tyytyväinen.

– Olen vapaa pitämään luentoja, ja välillä teen lääkäripäivystyksiä kotiseudullani. Pystyn sekä elättämään itseni mutta myös työskentelemään aatteellisesti ravintokysymyksen kanssa.

– Olemme huolestuneita hänen ravintosuosituksistaan. Ihmisten on vaikeata erottaa mitkä niistä on tarkoitettu terveille ihmisille ja mitkä sairaille, sanoo lääkintäneuvos Torsten Mossberg Sosiaalihallituksesta.
Keskustelu ravintosuosituksista avattu

Keskustelu ravintosuosituksista on Ruotsissa päässyt hyvään vauhtiin, kun sitä Suomessa ollaan vasta virittelemässä. Toisaalta, Ruotsissakaan ei ole asiassa sanottu viimeistä sanaa.

– Jos potilaat ovat vaaravyöhykkeessä, täytyy meidän puuttua asiaan, sanoo Sosiaalihallituksen Torsten Mossberg.

Sosiaalihallitus pitää Annika Dahlqvistin toimintaa silmällä tarkasti.

http://yle.fi/akuutti/arkisto2008/060508_a.htm


:hyvä:

 

[J.Rossi]

Päätit sitten Wallace trollata tässäkin ketjussa Jos jättäisit tuota leikkaa-liimaa argumentointia vähän vähemmälle ja vastaisit itse esitettyyn kysymykseen. Miksi noissa mainituissa tutkimuksissa glykeemisellä kuormalla/insuliinvasteella ei ole todettu olevan merkitystä laihtumisen/partitioinnin kannalta?

 

[Wallace]

Päätit sitten Wallace trollata tässäkin ketjussa

Eiköhän asioista kuitenkin kannata keskustella asiallisesti...

Jos jättäisit tuota leikkaa-liimaa argumentointia vähän vähemmälle ja vastaisit itse esitettyyn kysymykseen. Miksi noissa mainituissa tutkimuksissa glykeemisellä kuormalla/insuliinvasteella ei ole todettu olevan merkitystä laihtumisen/partitioinnin kannalta?

Sulle kerkes jo muutkin vastata tuolla toisessa ketjussa...

Pistetään sitä nyt tännekkin,

http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=2515559&postcount=180

Tässä lisää, http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showpost.php?p=2515623&postcount=181

 

[Hofmeister]

Ihme uupumus oli vaivannut jo pidemmän aikaan. Tajusin lopulta että olin elänyt liian vähillä hiilareilla (kun yksi nettituttu sanoi ettei niitä tarvita lainkaan). Tankkasin nyt urheiluhiilaria ennen päivän ottelua, ja heti sujui paremmin. On tainneet olla glykogeenit aika tyhjinä.

Eivätkö glykogeenivarastot sitten täyty lainkaan pelkällä rasvalla, vaikka miten olisi pluskaloreilla? Kyllähän maksa osaa tehdä sokereita rasvahapoistakin, eikö osaa?

 

[Wallace]

Ihme uupumus oli vaivannut jo pidemmän aikaan. Tajusin lopulta että olin elänyt liian vähillä hiilareilla (kun yksi nettituttu sanoi ettei niitä tarvita lainkaan). Tankkasin nyt urheiluhiilaria ennen päivän ottelua, ja heti sujui paremmin. On tainneet olla glykogeenit aika tyhjinä.

Eivätkö glykogeenivarastot sitten täyty lainkaan pelkällä rasvalla, vaikka miten olisi pluskaloreilla? Kyllähän maksa osaa tehdä sokereita rasvahapoistakin, eikö osaa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ketoosi_(tila)

Siinä ketoosista...

Ketoosi ei todellakaan voi pitää optimaalisena tilana kovaan urheiluun. Se on mun mielestä lähinnä laihdutukseen, ei pysyväksi.

VHH sen sijaan soveltuu ihan hyvin kun ajoittaa hiilarit oikein niinkun olet näköjään tehnytkin

 

[Hofmeister]

Jees. Taitaa olla aika siirtyä TKD:lle. :thumbs:

 

[Nightkin]

Ihme uupumus oli vaivannut jo pidemmän aikaan. Tajusin lopulta että olin elänyt liian vähillä hiilareilla (kun yksi nettituttu sanoi ettei niitä tarvita lainkaan). Tankkasin nyt urheiluhiilaria ennen päivän ottelua, ja heti sujui paremmin. On tainneet olla glykogeenit aika tyhjinä.

Eivätkö glykogeenivarastot sitten täyty lainkaan pelkällä rasvalla, vaikka miten olisi pluskaloreilla? Kyllähän maksa osaa tehdä sokereita rasvahapoistakin, eikö osaa?

Tankkaa ihmeessä hiilaria ennen urheilusuorituksia. Osaahan se maksa tehdä vaikka mitä ja miten päin vain, mutta ei niin paljon että lihaksillekin riittäisi glukoosia. TKD on hyvä systeemi, jo pieni määrä hiilaria tuntuu hyvänä potkuna treeneissä. Jaksaminen ja teho paranevat.

 

[Sahaaja]

Itse olen nyt myös todennut, että pienikin määrä todella tuo potkua treeneihin. Jopa niin pieni, ettei edes ketoosin tarvitse katketa siihen. Eli olen ajoittanut kaikki päivän vähät hiilarit (20-25g) n. 30-45min ennen treeniä. Jaksaa todellakin paljon paremmin, eikä väsähdä heti ekan kyykkysarjan jälkeen.

 

[JoAT]

Esitän nyt tyhmän kysymyksen tätä threadiä luettuani.

Onko siis niin, että rypsiöljy on huono ketoosilla ja oliiviöljy välttämätön? Valtaosa rasvasta oliiviöljynä sekä kalaöljynä ja pieni osa rypsärinä?

Tämän käsityksen sain kahlattuani koko höskän läpi.

 

[Fatso]

Esitän nyt tyhmän kysymyksen tätä threadiä luettuani.

Onko siis niin, että rypsiöljy on huono ketoosilla ja oliiviöljy välttämätön? Valtaosa rasvasta oliiviöljynä sekä kalaöljynä ja pieni osa rypsärinä?

Tämän käsityksen sain kahlattuani koko höskän läpi.

Tarviiko sitä noita kasviöljyjä erikseen nauttia, kyllä sitä ihan hyviä rasvoja tulee perus ruoka-aineistakin, pähkinät, liha, juusto, kananmuna, kala jne.. voihan sitä öljyä salaattiin laittaa toki mausteeksi. Itse olen nyt taas ollut pari viikkoa atkins/keto linjoilla, en ole paljon pulttia ottanut mistään ruoka aineksista, kunhan yritän kasviksia silloin tällöin syödä, kasvirasvoja tulee ainoastaan maapähkinöistä, ehkä liikaakin mutta maapähkinävoi on vaan niin hyvää

 

[Wallace]

Esitän nyt tyhmän kysymyksen tätä threadiä luettuani.

Onko siis niin, että rypsiöljy on huono ketoosilla ja oliiviöljy välttämätön? Valtaosa rasvasta oliiviöljynä sekä kalaöljynä ja pieni osa rypsärinä?

Tämän käsityksen sain kahlattuani koko höskän läpi.

Rypsiöljy on huonoa sen omega-suhteiden takia.

Oliiviöljy&kookosöljy (neitsyttä molemmat), kalaöljy ja voi...Siinä parhaat rasvat

MIKSI EN KÄYTÄ RYPSIÖLJYÄ
http://anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=99

 

[JoAT]

Tarviiko sitä noita kasviöljyjä erikseen nauttia, kyllä sitä ihan hyviä rasvoja tulee perus ruoka-aineistakin, pähkinät, liha, juusto, kananmuna, kala jne.. voihan sitä öljyä salaattiin laittaa toki mausteeksi. Itse olen nyt taas ollut pari viikkoa atkins/keto linjoilla, en ole paljon pulttia ottanut mistään ruoka aineksista, kunhan yritän kasviksia silloin tällöin syödä, kasvirasvoja tulee ainoastaan maapähkinöistä, ehkä liikaakin mutta maapähkinävoi on vaan niin hyvää

En tiedä tarviiko niitä vetää, mutta mulla dietti on ollut seuraaavanlainen. Tätä on sitten lihojen jne. osalta pikkusen päivästä päivään muokattu, mutta runko on säilynyt koko ajan. Olen tämän ohjeen eräältä PT:ltä saanut, en siis itse tehnyt. Otan mielelläni asiantuntevia kommentteja ja kehitysehdotuksia vastaan.

Mitat on 188 cm ja 100 kiloa.

Aamiainen:
6 munaa (omega-3)
1 dl juustoraastetta (40% oltermanni)

Välipala:
200g lihaa, kalaa tai kanaa
salaatinlehtiä tai parsakaalia
0,5 dl oliiviöljyä

Lounas:
200g rahkaa tai raejuustoa
tomaatti
100g venäläistä meetvurstia tai 150g HK:n gluteenitonta maksamakkaraa

Illallinen:
paketti pekonia
4 munaa
lasi maitoa
20-30g voita paistamiseen

Iltapala:
1prk tonnikalaa öljyssä
50g juustoa
1 tomaatti

Lisäksi päivittäin:
3 kpl kalaöljykapseleita, 2 multitabsia, 2 rkl kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä ja paljon vettä.

Joka seitsemäs päivä on hiilaripäivä. Kalorit noin 4000 Kcal, syö mitä vaan. Protskut mielellään maks. 100 grammaa hiilaripäivänä.

 

[Wallace]

En tiedä tarviiko niitä vetää, mutta mulla dietti on ollut seuraaavanlainen. Tätä on sitten lihojen jne. osalta pikkusen päivästä päivään muokattu, mutta runko on säilynyt koko ajan. Olen tämän ohjeen eräältä PT:ltä saanut, en siis itse tehnyt. Otan mielelläni asiantuntevia kommentteja ja kehitysehdotuksia vastaan.

Mitat on 188 cm ja 100 kiloa.

Aamiainen:
6 munaa (omega-3)
1 dl juustoraastetta (40% oltermanni)

Välipala:
200g lihaa, kalaa tai kanaa
salaatinlehtiä tai parsakaalia
0,5 dl oliiviöljyä

Lounas:
200g rahkaa tai raejuustoa
tomaatti
100g venäläistä meetvurstia tai 150g HK:n gluteenitonta maksamakkaraa

Illallinen:
paketti pekonia
4 munaa
lasi maitoa
20-30g voita paistamiseen

Iltapala:
1prk tonnikalaa öljyssä
50g juustoa
1 tomaatti

Lisäksi päivittäin:
3 kpl kalaöljykapseleita, 2 multitabsia, 2 rkl kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä ja paljon vettä.

Joka seitsemäs päivä on hiilaripäivä. Kalorit noin 4000 Kcal, syö mitä vaan. Protskut mielellään maks. 100 grammaa hiilaripäivänä.

Protskut ja rasvat nyt jokainen ottaa parhaaksi näkemistään lähteistä. Ja niiden suhdetta muuttelee itselle sopivaksi.

Nopealla vilasulla mua ainakin huolettais todella vähäinen suoja-aineiden saanti.

Enemmän kasviksia&marjoja&tiettyjä hedelmiä. Esim. mustikka on ihan kingi kamaa.

Flavonoidi ja lähde
Flavonolit: sipuli, lehtikaali, parsakaali, salaatti, omena, viinirypäle, marjat, tee, punaviini
Flavonit: selleri, persilja
Flavanonit: sitrushedelmät
Katekiinit: tee, omena
Antosyanidiinit: marjat, kirsikka, viinirypäle, punaviini
Isoflavonoidit: soijapapu

http://hyvaterveys.fi/articles/?c=Ravintoaineet&a=389


Ite vedän lisäravinteina kalaöljyä&vitamiineja&vihreää teetä. Vihreästä teestä säkin saisit suoja-aineita lisää, Vihreä tee on kuitenkin yksi tutkituimmista luonnonaineista.

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/vihreatee.html

Lähde on Tolosen sivu, mutta se sisältää linkkejä tutkimuksiin ;)

 

[JoAT]

Protskut ja rasvat nyt jokainen ottaa parhaaksi näkemistään lähteistä. Ja niiden suhdetta muuttelee itselle sopivaksi.

Nopealla vilasulla mua ainakin huolettais todella vähäinen suoja-aineiden saanti.

Enemmän kasviksia&marjoja&tiettyjä hedelmiä. Esim. mustikka on ihan kingi kamaa.

Ite vedän lisäravinteina kalaöljyä&vitamiineja&vihreää teetä. Vihreästä teestä säkin saisit suoja-aineita lisää, Vihreä tee on kuitenkin yksi tutkituimmista luonnonaineista.

http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/vihreatee.html

Lähde on Tolosen sivu, mutta se sisältää linkkejä tutkimuksiin ;)

Kiitos vinkeistä.

Täytyy hakea mustikoita kaupasta kotimatkalla. Paljonko sä lipittelet tota vihreää teetä, pari kuppia päivässä?

 

[Wallace]

Kiitos vinkeistä.

Täytyy hakea mustikoita kaupasta kotimatkalla. Paljonko sä lipittelet tota vihreää teetä, pari kuppia päivässä?

Siis mulla on kapseleina vihreetä teetä. Varmaan kaikki tunnetut lisäravinnefirmat myy sitä, kannattaa kattoa kapseleiden EGCG-pitoisuus (mitä isompi sen parempi!) ja ostaa sen mukaan.

Punkkuakin voi lipittää, siinä on flavoja kanssa ;)

Tässä mustikasta, http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/300805_a.htm

PS. Vielä se, että jos vaan sardiinit maistuu niin tuna kannattaa vaihtaa niihin, ovat paljon parempi omega3 lähde...