On sitten eri asia, että onko joku (sinun mielestäsi) hyvää taidetta vai ei. Aika usein tuo ns. nykytaiteen haukkuminen on lähinnä asennevamma.
Vaikka itseänikin vituttaa sellainen merkillinen outouden tavoittelu ja minkä tahansa sonnan suoltaminen taiteen nimissä, en tahdo sietää ilmausta "tekotaiteellista paskaa". Oma suhtautumiseni taiteeseen - niin kirjallisuuteen, kuvataiteeseen kuin muihinkin taiteisiin - on sinänsä simppeli, että vaikka taiteen tutkimusta opiskelenkin, valitsen suosikkini "tunteella", en "järjellä". Taiteeksi saa kutsua mitä tahansa, mutta minun ei tarvitse pitää välttämättä yhtään mistään taiteeksi kutsuttavaksi.
Usein taiteen moittijat unhoittavat katselevansa televisiota ja elokuvia ja kuuntelevansa musiikkia, ehkä jopa miettivänsä jonkun kappaleen sanoituksia. Onhan sekin taidetta! Jos taidekäsitys on niin rajoittunut, että "taide" tarkoittaa vain kankaalle siveltyjä värilänttejä, ei ehkä ole ihme, jos tuntuu, että taide on omituista, paskaa tai muuten vain haitallista ja pahaksi. Jos joku hippi luo jotain suurta ja ihmeellistä, ei hän välttämättä yritä väkisin tehdä taiteellista (joka siis tulkitaan tekotaiteelliseksi), vaan hänellä on vain oma tapansa ilmaista itseään. Jos se menee joltakulta ohi, sitten menee. Antaa hipin luoda. Toki varmaan löytyy niitäkin taiteilijoita, jotka itsetarkoituksellisesti pyrkivät olemaan outoja. Ikävää. Taidetta hekin silti tekevät, vaikka olisikin paskaa sellaista. Koko sana "taiteellinen", ilman teko-määritettäkin, on jotenkin ihan liian hutera kuvaamaan yhtään mitään. Siihen aikaan kun valokuvasin, jotkut sanoivat "taiteellisiksi" niitä kuvia, jotka eivät kuvanneet selkeästi mitään kohdetta. Hohhoijaa. Tyyli ja taiteellisuus ehkä menevät monilla sekaisin, ja joskus pitäisi puhua taiteesta ilman sanaa "taiteellinen".
Itse uskon myös siihen, että hyväkini (!) taide voi ottaa kantaa ilman, että se ikään kuin vieraannuttaa itsensä yleisöstä olemalla yksinkertaisesti liian outoa. (En käytä sanaa "vaikea", koska mielestäni hyvän taiteen ominaisuuksiin ei kuulu elitistinen vaikeus vaan pyhä yksinkertainen nautittavuus, joka voi herättää kokemuksen - kokemisen - lisäksi ajatuksiakin.)
Jee!