Maailmankatsomusthread (uskontokeskustelut kaikki tänne)

Ateismi ja evoluutioon uskominen vaativat paljon enemmän "uskoa" kuin Jumalaan uskominen.

Evoluutiolle ei edelleenkään ole mitään asiallista tieteellistä tutkimusta pohjana, darwinismi ei ole tiedettä, se on vaan teoria miten kaikki olisi voinut tapahtua.

En tunne ketään menestynyttä vaurasta liikemiestä joka olisi ateisti. Kaikki uskovat johonkin korkeampaan, johdatukseen jne..

Kaikissa hyvinvointivaltioissa on kristinusko pohjana, Japania lukuunottamatta.

Maat joilla menee edes kohtuullisen hyvin, pohjautuvat siihen että uskotan Jumalaan, vaikka ei oltaisi kristillisiä maita.

KAIKKI MAAT JOISSA ON POHJANA ATEISMI OVAT SURKEASSA JAMASSA

Tästä kannattaa repiä huumoria ihan yksilötasolla, ja miettiä syitä ja seurauksia. :)

Itse uskon että kaikki näkyvä on näkymättömän luomaa, ja näkymätön maailma on todellisempaa ja pysyvämpää kuin näkyvä. Omakohtaiset kokemukset ovat riittäviä todisteita minulle ja siihen pohjautuu tämä kantani.
 
Kalju sanoi:
Evoluutiolle ei edelleenkään ole mitään asiallista tieteellistä tutkimusta pohjana, darwinismi ei ole tiedettä, se on vaan teoria miten kaikki olisi voinut tapahtua.

Tieteen tehtävähän on nimenomaan kehittää teorioita, joilla pyritään mallintamaan maailmaa. Yhtä lailla suhteellisuusteoria ja Newtonin lait ovat teorioita, joilla mallinnetaan maailmaa ja pyritään tekemään siitä ihmiselle ymmärrettävää.

En tunne ketään menestynyttä vaurasta liikemiestä joka olisi ateisti. Kaikki uskovat johonkin korkeampaan, johdatukseen jne..

Ja minä en tunne ketään vaurasta menestynyttä liikemiestä, joka uskoo kiihkeästi jumalaan, mutta entäs sitten?

Kaikissa hyvinvointivaltioissa on kristinusko pohjana, Japania lukuunottamatta.

Ei, vaan yhdessäkään hyvinvointivaltiossa ei ole uskonnollista fundamentalismia, joka häiritsisi ihmisten elämää samalla tavalla, kuin esimerkiksi kiihkomuslimien hallitsemissa maissa. Hyvinvointivaltiot toimivat siksi, että niissä on uskonnonvapaus ja jokainen voi uskoa mihin huvittaa. Kyseessä on jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia. Ei mikään maa pohjaudu uskontoon.

Maat joilla menee edes kohtuullisen hyvin, pohjautuvat siihen että uskotan Jumalaan, vaikka ei oltaisi kristillisiä maita.

Ai? Mitenkäs vaikka Afrikan maat? Kaikkialla uskotaan jumaliin, mutta asiat ovat aivan päin helvettiä. Usko jo, että ei maa voi uskoa mihinkään. Kyseessä ovat ihmiset, jotka tekevät henkilökohtaisia valintoja.

KAIKKI MAAT JOISSA ON POHJANA ATEISMI OVAT SURKEASSA JAMASSA

Mainitse yksikin tällainen maa.
 
Miksi mun pitäisi lukea raamattu?:) En osaa yhdistää lähi-itää suomeen millään lailla, paitsi että ne sijaitsee samalla maapallolla.

Sä selität,että Raamattu on satua vaikka et ole edes tutustunut siihen? Suosittelen tutustumaan ja pyydän että, kun tutustut siihen, rukoilet Jumalalta Pyhän Hengen johdatusta, jotta Sana aukeaa sinulle. Sulle on tietenkin vaikeaa nöyrtyä Jumalan edessä, mutta suosittelen. Sitä kautta voit voittaa ikuisen elämän...
 
Se, mihin uskotaan, ei kuitenkaan määrittele sen instituution toimintaa millään käytännön tasolla. Kaikissa uskonnoiksi määriteltävissä instituutioissa ei myöskään ole jumalia.

Se, että uskot yhteen jumalaan ei tee sinusta kristittyä. Edes se, että uskot Jeesuksen uhriin ja habitukseen jumalan poikana ei tee sinusta kristittyä. Vasta sen maanpäälisen, ihmisen luoman kristillisen instituution normien noudattaminen tekee sinusta kristityn.

Itse asiassa, jos uskot Jeesukseen liittouhrina ja Jumalan Poikana se tekee sinusta Kristityn Raamatun lupausten mukaisesti ja se pelastaa sinut.Ei siihen mitään normeja tarvita...

Minkälaisia normeja muuten tarkoitat? Sanot 50 kertaa Ave Maria niin olet Kristitty:)
 
Itse asiassa, jos uskot Jeesukseen liittouhrina ja Jumalan Poikana se tekee sinusta Kristityn Raamatun lupausten mukaisesti ja se pelastaa sinut.Ei siihen mitään normeja tarvita...

Minkälaisia normeja muuten tarkoitat? Sanot 50 kertaa Ave Maria niin olet Kristitty:)

Voisi olettaa, että sitä uskontoa pitää myös harjoittaa kuuluakseen siihen? Siis dogmien tunnustaminen ja noudattaminen + sitten minkä kristillisen kirkon oppeja kukin tunnustaa, varmaan jollekin sakramentit ovat myös tärkeitä eikä pelkkä hiljaa mielessä uskominen. Pyrkimys elää oman uskontokuntansa oppien mukaan? Pelkkä usko Jeesukseen ei ole mikään uskonto siinä mielessä kuin katolilaisuus, islam, hindulaisuus jne. on uskonto.

Tarkoitan tällä sitä, että jonkun uskonnon uskonkappaleiden oikeellisuutta tai järkevyyttä ei voida perustella esimerkiksi nykypäivän kirkon kautta sinänsä, vain siihen uskontokuntaan kuulumista. Nettikeskusteluissa menee usein asiat siinä kohtaa sekaisin, että joku alkaa perustella sitä ettei usko jumalaan sillä, että äitikirkon helman alla tapahtuu paljon pahuuksia. Johonkin uskominen ja uskonto (instituutio, kirkko) eivät ole sama asia.
 
User Name

Sulle on tietenkin vaikeaa nöyrtyä Jumalan edessä, mutta suosittelen. Sitä kautta voit voittaa ikuisen elämän...
Ikuisen elämän? Kuulostaa hirvittävältä. Mitäs jos rakkaat ja läheiset pääsevätkin helvettiin ja itse joudun taivaassa käkkimään fundamentalistikristittyjen kanssa? Voiko taivaasta lähteä pois jos tuleekin katumapäälle? Saako kolehtirahat takaisin ja sielun pestynä ja reppuun viikattuna mukaan?
En taida uskaltaa nöyrtyä kun ei virrenveisuukaan maistu alkuunkaan ja eikös sitä harrasteta kovinkin paljon siellä taivaassa? Öylättikin on niin saatanan kuivaa känttyä ja jos siellä ei edes synnillistä olutta saa niin kurkkuunhan se tarttuu. Ja mitä jos alkaa tekemään seksiä mieli, halukkaat naisethan ovat helvetissä ja taivaassa on vain siveitä kristittyjä.
 
Ikuisen elämän? Kuulostaa hirvittävältä. Mitäs jos rakkaat ja läheiset pääsevätkin helvettiin ja itse joudun taivaassa käkkimään fundamentalistikristittyjen kanssa? Voiko taivaasta lähteä pois jos tuleekin katumapäälle? Saako kolehtirahat takaisin ja sielun pestynä ja reppuun viikattuna mukaan?
En taida uskaltaa nöyrtyä kun ei virrenveisuukaan maistu alkuunkaan ja eikös sitä harrasteta kovinkin paljon siellä taivaassa? Öylättikin on niin saatanan kuivaa känttyä ja jos siellä ei edes synnillistä olutta saa niin kurkkuunhan se tarttuu. Ja mitä jos alkaa tekemään seksiä mieli, halukkaat naisethan ovat helvetissä ja taivaassa on vain siveitä kristittyjä.

No tuolla aseenteella sulla ei ole pelkoa.

Olisit yritänyt edes olla asiallinen, ei tarvi lapselliseksi heittäytyä jos ei kiinnosta.
 
User Name

No tuolla aseenteella sulla ei ole pelkoa.
Mitä? Asenteestako se onkin kiinni, minä kun luulin että taivaaseen pääsyyn riittä usko Jeesukseen ja syntien katuminen. Ja senkin voi kristinuskon mukaan tehdä vielä kuoleman jälkeenkin.

Olisit yritänyt edes olla asiallinen, ei tarvi lapselliseksi heittäytyä jos ei kiinnosta.
Vastaan yleensä sillä asenteella kuin katson kommentoimani viestin vaativan. Katumusta, nöyrtymistä jumalien edessä, syyllisyyden tuntoa tai muuta keinotekoista pahaa oloa lietsoville jutuille vastaan vaikkapa näin.
 
Voisi olettaa, että sitä uskontoa pitää myös harjoittaa kuuluakseen siihen? Siis dogmien tunnustaminen ja noudattaminen + sitten minkä kristillisen kirkon oppeja kukin tunnustaa, varmaan jollekin sakramentit ovat myös tärkeitä eikä pelkkä hiljaa mielessä uskominen. Pyrkimys elää oman uskontokuntansa oppien mukaan? Pelkkä usko Jeesukseen ei ole mikään uskonto siinä mielessä kuin katolilaisuus, islam, hindulaisuus jne. on uskonto.

Tarkoitan tällä sitä, että jonkun uskonnon uskonkappaleiden oikeellisuutta tai järkevyyttä ei voida perustella esimerkiksi nykypäivän kirkon kautta sinänsä, vain siihen uskontokuntaan kuulumista. Nettikeskusteluissa menee usein asiat siinä kohtaa sekaisin, että joku alkaa perustella sitä ettei usko jumalaan sillä, että äitikirkon helman alla tapahtuu paljon pahuuksia. Johonkin uskominen ja uskonto (instituutio, kirkko) eivät ole sama asia.

Ollakseen Kristitty ei tarvitse harjoittaa mitään. Tietenkin jos haluaa kuulua johonkin uskontokuntaan, pitää hyväksyä jotkin opin kappaleet. Esim. Katolilaisuudessa Paavin asema Jumalan sijaisena maanpäällä yms... Raamattu ei kuitenkaan vaadi mitään tällaisia opinkappaleita ollaksesi Kristitty vaan ne ovat ihmisten keksintöjä.

Itse en kuulu mihinkään kirkkoon vaan käyn sekalaisesti adventtiseurakunnan, helluntalaisten ja ev.lutin lähetysseurakunnan kokouksissa. Kaikilla seurakunnilla on kuitenkin joitain huonoja puolia, joita voi kompensoida käymällä eri paikoissa.

Hellareilla esimerkiksi se että keskitytään liikaa kielillä puhumiseen,koska on kuitenkin paljon muitakin Pyhän Hengen armolahjoja kuin kielillä puhuminen. Raamattu lisäksi kehoittaa, että jos joku puhuu kielillä, jonkun pitää tulkata puhetta. Ensinnäkin siksi, että ympärilläolijat eivät muuten ymmärrä siitä yhtään mitään ja myös siksi, että jotkut ovat ruvenneet ylistämään saatanaa Jumalan sijaan huomaamattaan...
Adventistit taas tuijottavat välillä liikaa Raamatun lakeja. Tietenkin on hyvä kunnioittaa lakeja mutta eivät ne saa mennä Jeesuksen edelle. Ja muutenkin adventistit yrittävät aika paljon järkisyin perustella uskonasioita.

Mutta kun käy vähän joka paikassa saa kyllä hyvää potkua hengelliseen elämään. Suosittelen kaikille käydä kokeilemassa:)
 
...

Kyllä asia on niin, että ollakseen kristitty Raamatun mukaisessa mielessä, riittää että uskoo Jeesukseen vapahtajanaan. Tämä asia on kaiken keskus. Tämän asian ympärillä on toki paljon erilaisia käsityksiä eri asioista ja siksi on olemassa erilaisia seurakuntia. On tietysti olemassa puljuja, jotka katsovat olevansa ainoa ovi Jumalan tykö. Nämä ovat kuitenkin vähemmistönä, eivätkä ne saa tukea historialliselta kristinuskolta lainkaan.

Mitä sitten tulee noin yleensä uskomiseen ja Jumalan olemassaoloon: Myös kaikkein vannoutunein ateisti on uskovainen. Siis siinä merkityksessä tietenkin, että hän uskoo että Jumalaa ei ole olemassa. Uskominen on Raamatun mukaan - ja tavallisella maalaisjärjelläkin ajateltuna - viime kädessä tietyn asian/asioiden totenapitämistä ja elämistä sen mukaisesti. Eikö ateisti nimeomaan usko (pitää totena) että Jumalaa ei ole olemassa, ja elää tämän vakaumuksensa mukaisesti? Ateismi on itseasiassa Raamatullisen määritelmän täyttävää uskoa mitä puhtaimmassa mielessä.
 
Ollakseen Kristitty ei tarvitse harjoittaa mitään. Tietenkin jos haluaa kuulua johonkin uskontokuntaan, pitää hyväksyä jotkin opin kappaleet. Esim. Katolilaisuudessa Paavin asema Jumalan sijaisena maanpäällä yms... Raamattu ei kuitenkaan vaadi mitään tällaisia opinkappaleita ollaksesi Kristitty vaan ne ovat ihmisten keksintöjä.

On kyllä todella merkillistä, jos katolilaiset hyväksyy sen tuosta vaan, että ihmiset äänestämällä saa tehtyy Paavista ittellee Jumalan sijaisen. Muutenki monesti oon ihmetelly sitä, että papit (ja vastaavat) on joidenki mielestä lähempänä Jumalaa, ku tavalliset kuolevaiset. Erityisesti vanhemmat ihmiset kokee asiat näin.

Mitäs mieltä Boxer-83 on siitä, että voiko uskoa Jumalaan, jollei kuulu kirkkoon? Mun nähdäkseni uskonnon kuuluis tulla sisältä, eikä olla sidottu mihinkää ulkoisiin tunnusmerkkeihin(pukeutuminen, käytös, kokoontumiset tms.).
 
User Name

Mitä sitten tulee noin yleensä uskomiseen ja Jumalan olemassaoloon: Myös kaikkein vannoutunein ateisti on uskovainen.
...
Eikö ateisti nimeomaan usko (pitää totena) että Jumalaa ei ole olemassa, ja elää tämän vakaumuksensa mukaisesti? Ateismi on itseasiassa Raamatullisen määritelmän täyttävää uskoa mitä puhtaimmassa mielessä.
Olenkos minä nyt sitten harraskin uskovainen kun uskon ettei jääkaappini takana asu näkymättömiä elefantteja? Ja elän uskoni mukaisesti, siivouspäivänä imuroin jääkaapin takaa pölyt huoletta ilman pelkoa elefanttien kostosta.

Tämä ei ollut (pelkkää) päänaukomista, vaan ihan oikea kannanotto asiaan. Ei se, ettei usko väitteeseen X tee ihmisestä uskovaista. Ateisti vain katsoo ettei hänellä ole mitään syytä olettaa että jumalia olisi olemassa. Toki puhun vain omasta puolestani, varmaan on myös muita mielipiteitä. Ehkä kutsuisinkin itseäni ennemminkin agnostikoksi koska myönnän auliisti etten pysty mitenkään todistamaan Jumalan tai näkymättömien elefanttien olemattomuutta. Enkä koe siihen mitään tarvettakaan.
 
Olenkos minä nyt sitten harraskin uskovainen kun uskon ettei jääkaappini takana asu näkymättömiä elefantteja? Ja elän uskoni mukaisesti, siivouspäivänä imuroin jääkaapin takaa pölyt huoletta ilman pelkoa elefanttien kostosta.

Tämä ei ollut (pelkkää) päänaukomista, vaan ihan oikea kannanotto asiaan. Ei se, ettei usko väitteeseen X tee ihmisestä uskovaista. Ateisti vain katsoo ettei hänellä ole mitään syytä olettaa että jumalia olisi olemassa. Toki puhun vain omasta puolestani, varmaan on myös muita mielipiteitä. Ehkä kutsuisinkin itseäni ennemminkin agnostikoksi koska myönnän auliisti etten pysty mitenkään todistamaan Jumalan tai näkymättömien elefanttien olemattomuutta. Enkä koe siihen mitään tarvettakaan.
Väärin. Sinä joudut helvettiin, koska pyhähenki asuu sinussa ja saatana yllyttää sinua moisiin järkeilyihin. Olet saatanasta.:curs:
 
Jumalan olemus?

Niin? Olen pohtinut tuota taas näitten uskovaiset vs ateistit ketjujen pohjalta.
Minun totuus on se ,että "jumala" on tämä kosmos/maailmankaikkeus. Se ei olisi ristiriidassa minkään tieteen ,eikä myöskään pääuskontojen alkuperäisten opetusten kanssa (jeesus/muhamed). Muhamed kielsi kaikki jumalan kuvat,koska ne johtavat harhaan. Samaan asiaan liittyy muslimien uskontunnustus
-LA ELAHA ELALLAH eli -ei ole muuta jumalaa kuin jumala. Eli maailmankaikkeus. En yritä väittää että musulmaanit olisivat oikeassa,vaan mielestäni jeesus ja muhammad kummatkin opettivat samaa totuutta,mutta papit ja mullahit muokkasivat läpät mieleiseksensä. Samaa jumal käsite teoriaa tukee kaikki luonnossa esiintyvä "paha". Se paha on vain ihmiselle pahaa, siis duolistisen ajattelun tulosta, eli jako hyvään ja pahaan (jumala vs saatana) ja (taivas vs helvetti). No tuleepas sekavaa tekstiä, ehkä joku hullu ymmärtää läytää punaisen langan..:)
 
Olenkos minä nyt sitten harraskin uskovainen kun uskon ettei jääkaappini takana asu näkymättömiä elefantteja? Ja elän uskoni mukaisesti, siivouspäivänä imuroin jääkaapin takaa pölyt huoletta ilman pelkoa elefanttien kostosta.

Tämä ei ollut (pelkkää) päänaukomista, vaan ihan oikea kannanotto asiaan. Ei se, ettei usko väitteeseen X tee ihmisestä uskovaista. Ateisti vain katsoo ettei hänellä ole mitään syytä olettaa että jumalia olisi olemassa. Toki puhun vain omasta puolestani, varmaan on myös muita mielipiteitä. Ehkä kutsuisinkin itseäni ennemminkin agnostikoksi koska myönnän auliisti etten pysty mitenkään todistamaan Jumalan tai näkymättömien elefanttien olemattomuutta. Enkä koe siihen mitään tarvettakaan.

Hartaudesta en tiedä, mutta eräänlaista uskoa tuokin kyllä on. Sinä uskot (pidät totena), että jääkkaappisi takana ei asu näkymättömiä elefantteja ja toimit myös tämän uskomuksesi mukaisesti: eli siivoat pölyt pois ilman pelkoa elefanttien kostosta, kuten itsekin mainitsit.

Ateismi ei ole suinkaan millään neutraalilla maaperällä jossa ei uskota mihinkään. Ateisti ei toki usko yliluonnolliseen Jumalaan, sen myönnän. Mutta ateistin maailmankatsomus on yhtä uskonvarainen kuin kristitynkin. Molemmissa on kysymys asiasta/asioista, joita pidetään totena ja eletään niiden mukaisesti. Eikä ateistilla myöskään ole antaa yhtään pätevämpiä perusteluja uskomukselleen kuin kristitylläkään.
 
User Name

Ateismi ei ole suinkaan millään neutraalilla maaperällä jossa ei uskota mihinkään. Ateisti ei toki usko yliluonnolliseen Jumalaan, sen myönnän. Mutta ateistin maailmankatsomus on yhtä uskonvarainen kuin kristitynkin. Molemmissa on kysymys asiasta/asioista, joita pidetään totena ja eletään niiden mukaisesti. Eikä ateistilla myöskään ole antaa yhtään pätevämpiä perusteluja uskomukselleen kuin kristitylläkään.
Mutta tässä on olennaisena erona se, että ateisti (edelleen en uskalla puhua kuin omasta puolestani) ei perusta elämäänsä ja maailmankatsomustaan ateismille. Kyseessä ei ole millään lailla keskeinen asia elämässäni, toisin kuin uskovaisella jonka elämän tärkein asia on usko. Kristittyjen jumalan "puuttuminen" elämästäni on tasan yhtä merkittävä asia kuin niiden elefanttien puutekin. Nettifoorumeilla on toki hauska käydä keskustelua uskonnoista ja uskomuksista mutta tämä on minulle lähinnä huvia ja joskus jopa pientä ajatusjumppaa.
 
Ateismi ei ole suinkaan millään neutraalilla maaperällä jossa ei uskota mihinkään. Ateisti ei toki usko yliluonnolliseen Jumalaan, sen myönnän. Mutta ateistin maailmankatsomus on yhtä uskonvarainen kuin kristitynkin. Molemmissa on kysymys asiasta/asioista, joita pidetään totena ja eletään niiden mukaisesti. Eikä ateistilla myöskään ole antaa yhtään pätevämpiä perusteluja uskomukselleen kuin kristitylläkään.

Erona ateistin ja kristityn maailmankatsomuksella on kuitenkin se, että ateistin ei tarvitse uskoa mihinkään, sillä hän luottaa vain aistiensa antamaan kuvaan maailmasta. Kristityn maailmankuva taas vaati uskoa, koska mikään ei tämän pallon päällä todista Jumalan olemassaolosta.
 
Olen pitkälti samoilla linjoilla. Joskin lisäisin, että minun "kosmokseni" on jossainmäärin tiedostava, vaikkakaan ei välttämätttä fyysisesti todennettava voima. Ajatukseni perustan omiin kokemuksiin, pohdiskeluihin ja vapaaseen tulkintaan ihmiskunnan historiasta. Uskontotutkimus kiinnosti nuorena kovastikin, mutta alan kirjoja lukiessani huomasin että "mitattaviin faktoihin perustuva tiede on tylsää". Niinpä siirryin mielikuvitusalalle jossa totuus on se mitä minä päätän:D
 
Back
Ylös Bottom