Hulkki mihi on hävinny sun omien sivujen treeniblogi? :P
No mitäs sille nyt on muka tapahtunut?
Eli treenauksen kun aloittaa, niin siinä alussa tapahtuvaa huimaa lihaksen kasvua. Sitä kun paino ja sarjapainot nousee silmissä hetken aikaa. Kestää jonkun 6-8kk, kunnes tasaantuu.
On tämä tosiaan tullut vuosien varrella kerran jos toisenkin kirjoitettua, mutta here goes:
Aloitin treenit alkusyksystä 1997, 14-vuotiaana. Silloin tosiaan mitat nuo 181 cm / 50 kg. Ensimmäisen vuoden jälkeen, kesällä 1998 olinkin sitten jo 75 kg, ilman että rasvat olisivat kummemmin lisääntyneet. Tämä oli siis aloittelijan kasvupyrähdykseni.
Toinen mainittava kasvukausi tapahtui USA:ssa keväällä 2000 puolen vuoden treenitauon jälkeen, kun ensimmäistä kertaa otin käyttöön kokonaisvaltaisen, perusliikkeitä painottavan treeniohjelman, jossa myös palautuminen otettiin huomioon. Samaan aikaan kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota siihen, että ylipäätänsä söin tarpeeksi paljon ja usein. Paino nousi 3 kuukaudessa 75-80 kilosta 100-105 kiloon saakka, mutta tuossa kertyikin sitten jo rasvaa.
Olet varmaan vastannut, mutta rupesitko heti ensimmäisestä treeniestä lähtien tähtäämään kisoihin? Vai milloin kisaaminen rupesi kiinnostamaan?
Kilpaileminen on kiinnostanut aina, olen luonnostani todella kilpailuhenkinen. Aina siitä lähtien kun pääsin vihdoin viimein vuosien odotuksen jälkeen aloittamaan salitreenit, olen pyrkinyt saamaan aikaan parasta mahdollista kehitystä.
Kehonrakennuksessa (tai laihojen poikien klassikissa) kilpaileminen alkoi olla selkeä tavoite jo joskus 18-vuotiaana, mutta ennen kuin Classic BB aloitettiin, ei ilman horkkaa oikein ollut toivoa päästä ikinä lavalle pullistelemaan. Siitäkin huolimatta treenasin monta vuotta kauhea vitutus päällä satanen lasissa, ja kun vuoden 2004 lopulla vihdoin ilmoitettiin uudesta kehonrakennussarjasta pituus/painorajoilla, saatoin vihdoin viimein asettaa oikeat kisatavoitteet itselleni.
Mikä on mielestäsi CBBn pakollisista poseerauksista vaikein?
Samat pakollisethan ne kehonrakennuksessakin ovat, missä mielessä termi "CBB-poseeraus" kuulostaa hieman huvittavalta ;)
Enpä oikeastaan osaa laittaa yhtään posea vaikeuslistalla muita selkeästi ylemmäksi, sillä jokaisessa poseerauksessa on ihan riittävästi harjoittelemista jos lavalla oikeasti halutaan näyttää viimeistellyltä. Helpoin pose tosin on anatominen takaa, siinä pääsee hieman jopa levähtämään IMO.