Hienoja koiria

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Milo
  • Aloitettu Aloitettu
:haart:
 

Liitteet

  • goldenpup.webp
    goldenpup.webp
    48,1 KB · Katsottu: 342
Siin teille isoja otuksia, jollei kooltaan, niin luonteeltaan...
Parson Russellin terrieri.
 

Liitteet

  • IMG_8960.webp
    IMG_8960.webp
    31,9 KB · Katsottu: 289
  • IMG_8995_650pix.webp
    IMG_8995_650pix.webp
    33,6 KB · Katsottu: 271
Tape sanoi:
Älä ajattele tuossa iässä vakavasti koiraa. Varsinkin, jos elämäntilanteessa tulee paljon muutoksia. Kerkeät myöhemminkin. Enkä tarkoita tässä, etteikö 18 vuotias osaisi koiran kanssa olla - eihän se ikäkysymys ole, mutta kun sitä kaikkea muuta menoa on / tulee olemaan.

Olitkohan se sinä, joka piti minulle puhuttelua kun olimme tyttöystävän kanssa staffia hankkimassa? Saattoipa olla.. Sillon meinasit tuomita hankkeemme, mutta kun kerroin enemmän taustoistamme, niin rauhoituit. Olisiko nytkin paikallaan tutkia ennen hutkimista..

Meillä on mennyt todella mukavasti staffin kanssa ja hyvin on koira sopeutunut uusiin paikkoihin ja tilanteisiin. No staffihan nyt on tyytyväinen, jos saa olla ihmisten lähellä. Eikä sillä tunnu olevan väliä onko ihmiset isäntäperhe vai joitain kadunmiehiä.. :D
 
Anteeksi jos olen liian tosikko, mutta ihan vain pienenä välikommenttina kaikkien upeannäköisten koirankuvalinkkien keskellä...:D

Koiranvalitsemisessa ei saisi ulkonäkö olla ensimmäisenä määräävänä tekijänä.
Ensimmäisenä, tietenkin, tulee päätös hankkia koira, tietoisena kaikista siihen kuuluvista sitoumuksista ja kustannuksista.
Mielestäni seuraavana pitäisi kartoittaa oma mielikuva millaisen koiran haluaa, mitä ominaisuuksia siltä toivoo, jopa mahdolliseen harrastukseen liittyen ja etenkin luonne- ja viettiominaisuudet... sekä omien ominaisuuksien etukäteisarviointi koiranomistajana, mikäli mahdollista.
Sitten vasta näiden tulosten perusteella riittävästi vaivaa nähden valita ne koirarodut jotka osuvat valittuihin kriteereihin ja niistä valita se kaikkein eniten miellyttävä rotu.
Ulkonäöllä on tietenkin merkitystä, mutta vielä enemmän kuitenkin sillä minkälainen koira kokonaisuutena on. Ja kun valittavaksi jää esim. muutama rotu, niin voi olla näiden rotujen kasvattajiin etukäteen yhteydessä, käydä ehkä paikanpäälläkin katselemassa ja tutustua vaihtoehtoihin livenä... ja etenkin hankkia niistä tietoa.

Koira hankitaan ikäänkuin perheenjäseneksi useiksi useiksi vuosiksi ja siksi peräänkuulutan omaa vaivannäköä tutustua asiaan perusteellisesti ennen hankintaa, jotta mahdollisimman paljon olisi huomioitu ennen sen saapumista uuteen kotiinsa.
Mitään ei tietenkään ole sataprosenttista siltikään, mutta uskoisin, että näin toimien yhä useampi koira saisi kerrasta loppuelämäkseen yhden kodin ilman myöhempää kierrätystä jos koiran ja ihmisen "kemiat" eivät täsmääkään.
 
Mua on jo useemman vuoden kiinnostanu faaraokoirat, kun on perheessä ollut vinttikoira aiemminkin. Luonne on kuulemma aivan uber sättäri, joten haastetta ainakin riittäisi ja vauhtia. Lisäksi ulkonäkö vetoaa meikäläiseen todella paljon. Tällä hetkellä koiran otto ei oo ajankohtaista mutta ehkä muutaman vuoden päästä. Siihen asti voi vaan halia pehmokoiria!
 

Liitteet

  • lunapieni5.webp
    lunapieni5.webp
    48,6 KB · Katsottu: 222
  • vera1.webp
    vera1.webp
    20,9 KB · Katsottu: 209
  • samantha_huvud.webp
    samantha_huvud.webp
    10,3 KB · Katsottu: 240
  • farkku7.webp
    farkku7.webp
    15,7 KB · Katsottu: 217
  • 35.webp
    35.webp
    24,9 KB · Katsottu: 235
Toinen on kans tuo jackrusseli. Hupaisia otuksia molemmat, sekä vinttikoirat että nuo russelit. Mies tosin väittää että nuo ylläolevat otukset näyttää rotilta. :)
 
Samojedi?

Yeah. Monet tämän jo tietävätki. Mutta tässä mun "karvapallo". Aivan ihana tapaus :hyper: , kysykää vaikka keltä... :haart:
attachment.php


Hyvä ilme... "Mikä maksaa, hä? Et viittis lopettaa häsläämisen sen kameran kanssa ja tuoda mulle mun iltapalan?" :D

Tää on ehdottomasti söpöliinein koira mitä tästä threadista löytyy... :haart:
 
en omista koiraa, mut dobermannit on jees...
 

Liitteet

  • doberman3.webp
    doberman3.webp
    18,2 KB · Katsottu: 420
Koiranvalitsemisessa ei saisi ulkonäkö olla ensimmäisenä määräävänä tekijänä.
Ensimmäisenä, tietenkin, tulee päätös hankkia koira, tietoisena kaikista siihen kuuluvista sitoumuksista ja kustannuksista.
Mielestäni seuraavana pitäisi kartoittaa oma mielikuva millaisen koiran haluaa, mitä ominaisuuksia siltä toivoo, jopa mahdolliseen harrastukseen liittyen ja etenkin luonne- ja viettiominaisuudet... sekä omien ominaisuuksien etukäteisarviointi koiranomistajana, mikäli mahdollista.
...
Ulkonäöllä on tietenkin merkitystä, mutta vielä enemmän kuitenkin sillä minkälainen koira kokonaisuutena on.
...
Koira hankitaan ikäänkuin perheenjäseneksi useiksi useiksi vuosiksi ja siksi peräänkuulutan omaa vaivannäköä tutustua asiaan perusteellisesti ennen hankintaa, jotta mahdollisimman paljon olisi huomioitu ennen sen saapumista uuteen kotiinsa.


Tuo pitäisi tatuoida jokaisen koiraa harkitsevan pers'nahkaan.:kippis1:
Koira otetaan omien kykyjen ja harrastusten mukaan, ei minkään ulkonäön. Ylipäätään raivostuttaa usein kuultava puhe aiheesta "oikea koira eikä mikään puudeli" ihan kuin pienemmät seurakoirat olisivat jotenkin ala-arvoisempia kun eivät munanjatkeesta käy. Mulla vissiin on metrin mittainen piilomuna kun tossa kopassa makaa vajaat seitsemän kiloa puudelia ja yhtään ei ota kunnian päälle.

(jos joku ison koiran omistaja meinaa vetää palkokasveja nenuun, niin tajuan kyllä ettei kaikki isojen haukkujen omistajat ole peeniksen jatkajia)
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä kaikki koirat ovat mukavia elukoita. Itsellä on hieman isompi "puudeli" mutta pidän kyllä pienemmistäkin roduista ja he myös pitävät meidän haukusta.. roikkuvat aina huulissa ja poskivilloissa :)

:) Tuo juhiksen setti oli kyllä hyvä :)
 
Mun otukseni. Pentukuvat n. 5-7vkon ikäisenä otettu. Luultavasti lähempänä seiskaa.
 

Liitteet

  • 19987687.webp
    19987687.webp
    31,9 KB · Katsottu: 248
  • 28288078.webp
    28288078.webp
    15,3 KB · Katsottu: 228
  • 28289973.webp
    28289973.webp
    11,9 KB · Katsottu: 218
omani on espanjanmastiffi+rottis. selläinen 60 kiloa sylikoiraa. en ole eläessäni omistanut tai tavannut vastavaa lälläriä koiraa. sen pitää kotona aina olla niin lähellä kun se pääse. enimmäkseen sit sylissä. mut samalla se on aika hyvä vahtikoira ja suojelee varmaan kuolemaan asti. Paras koira ikinä. Mutta iso se on ja vaikka vasta 8v jo lonkat kipeät joskus.... hirvittää joajatuskin että ehkä hänellä ei enää monta vuotta oo.... kun sakemannini ennen häntä meni 10v... :(
 
Tähän pitää sanoa muiden loukkaantumisenkin uhalla vähäsen. Kaveri otti ranskanbuldogin. No ei kait siinä. Mutta minäpä kerron siitä koirasta. Tai siitä rodusta. Ei kestä kylmää ollenkaan. Pitää pukea aina jos on vähänkin kylmempää ja kengät tai jotkin töppöset oltava jos menee lämpö pakkaselle. No kaveri selitti, että se on luotu lämpimiin maihin. No ei saatana. Lämpimässä pitää koko ajan kaataa vettä sen päälle ja pitää märkää pyyhettä sen päällä. Ja kuumassa autossa ei voi olla käytännössä ollenkaan. Meinaa tukehtua kun nokka on jalostettu niin vitun lyhyeks, että ei jäähdytys pelaa... Että mitä vittua. Ei jumala luo sellaisia. Lisäksi se uppoaa jos sen joutuu veteen. Ainakin kuulemma, ja uida se ei osaa, sen olen todistanut. Nokka menee veden alle heti kun vähänkin menee syvemmälle. Mihin helvettiin tuollaista avutonta otusta oikein käytetään. Kuulemma joku tappelukoira tai jotain. On saatana hienoo... Näyttelyssä olin mukana, niin samanlaisia kaikki. Kaikkien päälle kaadettiin vettä koko ajan ja kaikilla mahdollisilla tavoilla jäähdytettiin. hohhoi. Ai niin, sen viimeisimmästä pentueesta jäi henkiin yksi pentu. Kaikki muut kuoli ties mihin hengitys vaikeuksiin... miettikää...

Ja luonne. Itse vein oman silloisen pentukoirani kylään, siis aivan pienen pennun. se saatanan mulkkukoira olis tappanut sen jos olis päässyt kunnolla kiinni. Vittu että vitutti.
 
En ota kantaa ranskanbuldoggiin itseensä mutta se on totta että moni rotu alkaa olla niin pilalle jalostettu että ei mitään järkeä. Koirien luonnollinen elämä on mahdotonta. Tämä varsinkin näissä "lytty"kuonoisissa
 
User Name

En ota kantaa ranskanbuldoggiin itseensä mutta se on totta että moni rotu alkaa olla niin pilalle jalostettu että ei mitään järkeä. Koirien luonnollinen elämä on mahdotonta. Tämä varsinkin näissä "lytty"kuonoisissa

Se on vaan niin että koiran "erikoisesta" ulkomuodosta ei voi päätellä miten "pilalle" rotu on jalostettu. Monessa ihan peruskoiran näköisessä rodussa on valtavasti perinnöllisiä sairauksia. Ja kuten tuosta kuvastani näkyy niin lyttykuono löytyy täältäkin ja sen pirteämpää ja elämänhaluisempaa koiraa saa hakea. Nauttii ulkoleikeistä sekä kesällä että talvella, vasta nyt vanhoilla päivillä tullut sydänvika vähän hidastaa menoa mutta sekin pysyy lääkkeillä kurissa ainakin toistaiseksi. Ja uikin kyllä vaikkakin vastentahtoisesti.
 
Mulle tulossa tammoinen lyttykuono kotiin 4.4.

Ensimmainen omistamani mopsi, vaikka sellainen on kylla ollut haaveissa jo pidemman aikaa. Vanhempien kanssa meilla oli ruskea labradori ja saman varinen dobermanni, jotka olivat myos ihania, mutta nyt yksin asuessa en voisi ottaa isoa koiraa pieneen asuntoon.

Joten tama saa nyt kelvata, ja on kylla enemman kuin ihana :haart:
 

Liitteet

  • SV600122.webp
    SV600122.webp
    72,6 KB · Katsottu: 352
Ei todellakaan ollut tarkoitus haukkua mitään tiettyä rotua. Se on totta että myös ihan "normaalin" näköisissä roduissa on vikoja jalostuksen takia, loistavana esimerkkinä esim. saksanpaimenkoira.
 
Back
Ylös Bottom