Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kuulun itsekkin hulkin ja ilmeisesti monen muunkin kanssa tähän ryhmään,jotka ovat öisin virkeimmillään. Omalla kohdalla ongelmana näen lähinnä heräämisen kouluun 0800 ja pysymisen hereillä koko 6-10h koulupäivän. Olenpa jostain lukenut,että nyky-yhteiskunnan määrittelemä rytmi tyyliin: 2115 nukkumaan ja 0600 ylös olisi täysin vastaan ihmisen ns.luonnollista rytmiä. Eli siis ihminen olisi enemmän yöeläjä. Tuon paikkaansa pitävyydestä en lähde väittelemään ja todennäköisesti joku fiksu yliopisto ihminen tulee ja korjaa moisen väitteen jonka heitin ja lopuksi ristiinnaulitsee minut.
Mut hulkki,ei muuta ku lisää roin...virtaa koneeseen ja tsemppiä treeneihin.![]()
Äh. Menee off-topiciksi mutta on pakko vähän kuitata.Miksi ihminen olisi "yöeläin"? Ihminen näkee huonosti pimeässä. Pimeässä saa paremmin unta. Pimeässä petoeläimet ovat vahvoilla jne... Te vaa istutte koneella tai katotte telkkaria ennen nukkumaan menoa ja ette saa unta. Itse ainakin huomaa että jos istuu tieskarilla ennen kuin menee nukkumaan, saa siinä sängyssä pyöriä tunnin.
Äh. Menee off-topiciksi mutta on pakko vähän kuitata.
Yöihmisenä vituttaa kun on saanut kuunnella tuollaista aina ala-asteelta asti ja kärsiä kun yhteiskuntaa pyöritetään aamuihmisten toimesta. "Jos tekisit XXX tai YYY, niin saisit nukuttua aikaisemmin". Se on aina jotenkin oma vika jos aamulla väsyttää eikä illalla saa unta. No, joillakin ihmisillä se ei vain kertakaikkiaan toimi niin.
Voit uskoa, että kaikenlaiset unihygieniakeinot on tullut kokeiltua, mutta kyllä ne aamut on edelleen vaikeita ja illat/yöt kaikkein virkeimpiä.
Kuten tuossa ylläkin jo todettiin, ihmisillä on tutkimuksissa havaittu luonnostaan erilaisia vuorokausirytmejä. Miksi pitää pakottaa ihmiset unenkin suhteen yhteen muottiin?
Mitään yleispätevää ns. luonnollista unirytmiä ei ole olemassakaan
Valaistusolosuhteilla on merkittävä vaikutus dopamiinin ja serotoniinin sykleihin ja serotoniini --> melatoniinikonversioon.Jep, unirytmiä tasaa mm. auringonvalon näkeminen aamuisin (Suomessa vähän harvinaisempaa herkkua puolet vuodesta), ja vastaavasti olisi hyvä jos nukkumaan mentäessä olisi pimeää (vaatii Suomessa tummat verhot kesällä).Valaistusolosuhteilla on merkittävä vaikutus dopamiinin ja serotoniinin sykleihin ja serotoniini --> melatoniinikonversioon.
Miksi ihminen olisi "yöeläin"? Ihminen näkee huonosti pimeässä. Pimeässä saa paremmin unta. Pimeässä petoeläimet ovat vahvoilla jne...

Valaistusolosuhteilla on merkittävä vaikutus dopamiinin ja serotoniinin sykleihin ja serotoniini --> melatoniinikonversioon.
Oma unen tarpeeni sekä nukkumisajat tosiaan korreloivat valon kanssa, ja olenkin miettinyt, miksi yhteiskuntaa pyöritetään tyyliin: pakolla ylös töihin silloin kun on pimeää ja takaisin kotiin kun on taas pimeää. Tällöin koko vuorokauden lyhyt valoisa aika menee sisätiloissa eikä aurinkoa näe koko päivänä. Ihan järjetöntä. Ei ihme, että ihmisiä masentaa tähän aikaan vuodesta.Minulla ei ole mitään dataa "päivänukkujien" unenaikaisista melatoniinitasoista, ainoastaan tieto hormonin erittymisen valoherkkyydestä.
Haluaisin jotain vähän tieteellisempää näyttöä Juonen "sisäisestä vuorokaudesta".
Minun nähdäkseni fysiologinen vuorokausirytmi on nimenomaan noiden em. vuorokausihormonien sykli, joka luonnostaan on vahvasti sidoksissa valo-olosuhteiden vaihteluun. Toki rytmin voi ihan vapaasti sotkia stressillä, keinovalaistuksella, levottomalla nukkumisympäristöllä, lääkkeillä, väärin ajoitetulla treenillä, you name it. Mutta perseellään oleva rytmi ei ole ihmiseen sisäänrakennettu juttu. Paljonko tuolla nyt sitten on vaikutusta hyvinvointiin, paha sanoa. Melatoniinin tuotannolla nyt ainakin näyttää olevan merkittäviä yhteyksiä elimistön omaan syöpäsolujen torjuntamekanismiin ja joihinkin muihin korjaaviin/palauttaviin funktioihin. Minulla ei ole mitään dataa "päivänukkujien" unenaikaisista melatoniinitasoista, ainoastaan tieto hormonin erittymisen valoherkkyydestä.
Usein muuten vaikuttaa siltä, että ajatellaan nimenomaan valon olevan tärkeää. Se vähä, mitä vuorokautisesta hormonaalisyklistä tiedän, ohjaa pikemminkin ajattelemaan, että pimeällä on isompi merkitys syklin toimivuuteen.
:iksi, mutta mullakin on ihan selkeesti "ylipitkä vuorokausi". Koko ajan nukahtaminen siirtyy pitemmälle aamuyöhön ja siinä vaiheessa kun pari-kolme yötä on mennyt vain 2-3 tunnin yöunilla, niin alkaa homma alusta. Eli äijä kuukahtaa seuraavana iltana jo kasin aikaan ja nukkuu taas kunnon n. 12 tunnin unet. Seuraavana iltana nukkumaan, ehkä puoliltaöin, seuraavana yhdeltä-kahdelta jne.
, modet poistakoot jos siltä tuntuu.
Tuosta armeijasta tulikin mieleeni, että vaikka nukkuma-ajat olivat firman puolesta varsin vakioidut eli ginessunnuntaita lukuunottamatta 22:00-06:00, en kroonisesta väsymyksestäkään huolimatta saanut ikinä unta ensimmäiseen pariin tuntiin hiljaisuuden aikana vaikka menin aina tulpat korvissa nukkumaan tasan klo 22. Aamuisin olin aina törkeän väsynyt, ja olisin voinut jatkaa nukkumista vaikka toiset kuusi tuntia.Säännöllistä vuorokausirytmiä en siis ole omannut sitten armeija-aikojen.
Totta, tosin rytmi on yleensä "normaali" jos koulussa joudutaan syystä tai toisesta olemaan virastoaikoina paikalla, ja tällöin tulee yleensä väkisinkin tehtyä kouluhommia usea tunti päivässä. Kun läsnäolopakkoa ei ole ja vuorokausirytmi määräytyy omien aikataulujen mukaan, ei koulutyötunteja tule lähes koskaan yhtä monta kuin jos koulussa olisi fyysisesti paikalla.Opiskelujen suhteen tällainen kikkailu onnistuu jotenkuten, mutta olen kyllä huomannut että kaiken parhaiten opinnot menee silloin kun rytmi on suht lähellä ns. normaalia 8-24 valveilla meininkiä...