Uusi tutkimus ennen treeniä otettavaan "tankkausjuomaan" liittyen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja J.Rossi
  • Aloitettu Aloitettu

J.Rossi

Git-R-Done!
AMMATTILAINEN
Liittynyt
30.8.2002
Viestejä
587
Tiptonin vanhan tutkimuksen mukaan aminohappo-hiilihydraattiliuoksen nauttiminen ennen harjoitusta johtaa suurempaan proteiinitasapainoon kuin harjoituksen jälkeen. Tämä oli siis vanhaa kauraa.

Uusimmassa tutkimuksessa on vertailtu kokonaisen proteiinin (heran) nauttimista samalla menetelmällä, eli ennen ja jälkeen treenin. Tulos: ei merkittävää eroa proteiinitasapainossa kun tarkasteltiin koko tutkimusryhmää, tosin hajontakin oli kohtalaisen suurta, ja joitain käytännön eroja oli tutkimmusasetelmassa (esim. ei hiilareita, ja ajat vaihteli hiukan edelliseen vapailla aminohapoilla tehtyyn tutkimukseen). Sinänsä nämä tulokset eivät toki poissulje sen ennen treeniä otettavan tankkausjuoman mahdollista edullisuutta. Kiinnostanee niitä jotka syö heraa ennen treeniä.
 
Mielenkiintoista, että tavisprodella ei näyttäisi olevan samaa vaikutusta kuin vapailla aminoille.. liittyisiköhän osittain insuliinivasteisiin..?

"Thus, the response of net muscle protein balance to timing of intact protein ingestion does not respond as does that of the combination of free amino acids and carbohydrate."

Rossi, onko sulla muuten PDF:ää siinä käsillä..en pääse tältä koneelta aukomaan niitä kokotekstejä mutta tekis mieli heti lukaista.. :) Joten jos löytyy niin viskaa sportsnutrition at luukku.com

Edit: Siis vetikö ne pelkkää heraa...?
 
Mielenkiintoista, että tavisprodella ei näyttäisi olevan samaa vaikutusta kuin vapailla aminoille.. liittyisiköhän osittain insuliinivasteisiin..?

"Thus, the response of net muscle protein balance to timing of intact protein ingestion does not respond as does that of the combination of free amino acids and carbohydrate."

Rossi, onko sulla muuten PDF:ää siinä käsillä..en pääse tältä koneelta aukomaan niitä kokotekstejä mutta tekis mieli heti lukaista.. :) Joten jos löytyy niin viskaa sportsnutrition at luukku.com

Edit: Siis vetikö ne pelkkää heraa...?

Lähetetty. Pelkkää heraa juu. Tuo eron puute kokonaisella proteiinilla PRE vs. POST johtuu todennäköisemmin ruuansulatuksesta kuin insuliinivasteista. Eli eroa saattaisi tulla jos tutkimushenkilöt olisivat nauttineet tuon heran siellä 30-60min ennen harjoitusta, jolloin aminohappoja olisi verenkierrossa enemmän.
Tässä tutkimuksessa proteiini nautittiin välittömästi ennen harjoitusta. Ja urheilusuorituksen aikanahan se ruuansulatus hiukan hidastuu, joten kokonaisen proteiinin imeytyminen ei ole niin tehokasta kuin esim. vapaiden aminohappojen tai osittain hydrolysoidun proteiinin. Sinänsä tuo ei ole kovin yllättävä tulos.

Jos on jäänyt syömättä ennen treeniä ja haluaa jotain proteiinia koneeseen, niin sitten osittain hydrolysoitu proteiini voisi olla parempi valinta. Luultavasti proteiinipitoinen ruoka pari tuntia ennen treeniä ajaa saman asian, koska aminohappoja on siinä tapauksessa jo verenkierrossa tarpeeksi.
 
Pikasesti lukaisin sen kokotekstin ja sen pohjalta voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että on hyvä idea ottaa hieman prodea ennen ja jälkeen harjoittelun mikä nyt ei tietenkään ollut mikään "News Flash".. :)

Tiptonin tutkuksissa tuppaa olemaan se ongelma, että ne ei tunnu ikinä vastaavan todellista käytönnön tilannetta. Eli tässäkin olisivat voineet antaa sen heran vaikkapa 30 min ennen treeniä vastaamaan edes suurinpiirtein todellista tilannetta. Ja se amino tutkimus, jossa pre oli tehokkaampi kuin post, ei myöskään oikein vastaan punttiveikkojen todellista tilannetta, sillä he eivät ole pitkiä aikoja syömättä.
 
Taas pientä lisäinformaatiota ennen harjoitusta nautittaviin lisäravinteisiin liittyen tämän linkin takana. Ennen harjoitusta nautitulla proteiinilla on todennäköisesti myös harjoituksen jälkeistä lihaskipua vähentävää vaikutusta. Tulee siis huomattavasti halvemmaksi kuin nauttia kalliita, sadan euron hintaisia erikoistuotteita :).
 
Taas pientä lisäinformaatiota ennen harjoitusta nautittaviin lisäravinteisiin liittyen tämän linkin takana. Ennen harjoitusta nautitulla proteiinilla on todennäköisesti myös harjoituksen jälkeistä lihaskipua vähentävää vaikutusta. Tulee siis huomattavasti halvemmaksi kuin nauttia kalliita, sadan euron hintaisia erikoistuotteita :).

Tuossa taisi olla kyse haaraketjuisista aminohapoista.

PS. British Journal of Sports Medicine -lehdessä ilmestyy piakkoin kattava palautusravintoa käsittelevä artikkelini; pitäisi ilmestyä "Online First" -versiona lähipäivinä: http://bjsm.bmjjournals.com/
 
Uusimassa IJSNEM:ssä oli mielenkiintoinen tutkimus, jossa havaittiin, että prode+CHO on parempi pelkkään CHO-litkuun verrattuna myös nesteytysmielessä. Pisti siis lepoon Gatorade-häiskien levittämän propagandan. :)

Lisäksi oli tutkimus, jossa moderate-carb oli parempi kuin high-carb:

IJSNEM, 16(4), August 2006, Copyright © 2006

Increased Dietary Protein and Combined High Intensity Aerobic and Resistance Exercise Improves Body Fat Distribution and Cardiovascular Risk Factors

Paul J. Arciero; Christopher L. Gentile; Roger Martin-Pressman; Michael J. Ormsbee; Meghan Everett; Lauren Zwicky; Christine A. Steele
Full Article Table of Contents for Vol. 16, Iss. 4



Abstract
We investigated the effectiveness of two lifestyle modification programs of exercise training and nutritional intake (ad libitum) on improving body composition and disease risk in overweight/obese men and women. Sixty-three subjects were weight matched and assigned to one of three groups for a 12 wk intervention: 1) high-intensity resistance and cardiovascular training and a balanced diet (RC+BD, 40% CHO: 40% PRO; n = 27, 16 female/11 male, age = 42 ± 9 y); 2) moderate-intensity cardiovascular training and a traditional food guide pyramid diet (C+TD, CHO 50 to 55%; PRO 15 to 20%; FAT < 30%; n =19, 10 female/9 male, age = 43 ± 10 y); and 3) an inactive control group (C, n = 17, 5 female/12 male, age 43 ± 11 y). RC+BD resulted in more favorable changes (P < 0.01) in percent body fat (–15.8% vs. –6.9%) and abdominal fat (–15.6% vs. –7.5%) compared to C+TD and C. Total cholesterol (–13.8%), LDL-cholesterol (–20.8%), and systolic blood pressure (–5.7%) declined (P > 0.05) in RC+BD, whereas C+TD and C remained unchanged. Our results suggest that RC+BD may be more effective than C+TD and C in enhancing body composition and lowering cardiovascular risk in obese individuals.
 
Juu en tiedä sitten mikä olisi tilanne jos koehenkilöillä olisi standardiaamupala eikä siis paastotila kuten tässä(kin) taisi olla. Outo homma, Tipton itse on sanonut että heillä onnistuu mittaukset jo niin kuten Rennienkin ryhmällä eli koehenkilöt nappaa ruokaa muutama h ennen mittauksia ja se ongelma leimattujen aminohappojen ja luontaisten aminohappojen suhteen yms. kanssa sitten pystytään matemaattisesti korjaamaan. No mut sama tilanne ei ollut silloin 2000 luvulla jolloin toi EAA+CHO-juttu tehtiin, ehkä sitten he eivät halunneet nyt tehdä liian erilaista asetelmaa? Voi kuitenkin olla että tuo pitkä paasto ylikorostaa pre-EAA+CHO:n tärkeyttä.

Tosiaan pre-prodella on sitten monenlaisia muita vaikutuksia kuin proteiinisynteesi, kuten yhden jo J.Rossi jo mainitsikin.
 
Tälläinen uus papru kans..

IJSNEM, 16(4), August 2006, Copyright © 2006

Protein Intake for Skeletal Muscle Hypertrophy with Resistance Training in Seniors

Ryan D. Andrews; David A. MacLean; Steven E. Riechman
Full Article Table of Contents for Vol. 16, Iss. 4



Abstract
Variability in protein consumption may influence muscle mass changes induced by resistance exercise training (RET). We sought to administer a post-exercise protein supplement and determine if daily protein intake variability affected variability in muscle mass gains. Men (N = 22) and women (N= 30) ranging in age from 60 to 69 y participated in a 12-wk RET program. At each RET session, participants consumed a post-exercise drink (0.4 g/kg lean mass protein). RET resulted in significant increases in lean mass (1.1 ± 1.5 kg), similar between sexes (P > 0.05). Variability in mean daily protein intake was not associated with change in lean mass (r < 0.10, P > 0.05). The group with the highest protein intake (1.35 g · kg-1 · d-1, n = 8) had similar (P > 0.05) changes in lean mass as the group with the lowest daily protein intake (0.72 g · kg-1 · d-1, n = 9). These data suggest that variability in total daily protein intake does not affect variability in lean mass gains with RET in the context of post-exercise protein supplementation.
 
Ennen harjoitusta nautitulla proteiinilla on todennäköisesti myös harjoituksen jälkeistä lihaskipua vähentävää vaikutusta. Tulee siis huomattavasti halvemmaksi kuin nauttia kalliita, sadan euron hintaisia erikoistuotteita :).

En ole huomannut ennen harjoitusta nautitulla proteiinilla lihaskipuja
poistavaa vaikutusta, sadan euron tuote kyllä poistaa lihaskivut.
 
jhulmi sanoi:
Juu en tiedä sitten mikä olisi tilanne jos koehenkilöillä olisi standardiaamupala eikä siis paastotila kuten tässä(kin) taisi olla. Outo homma, Tipton itse on sanonut että heillä onnistuu mittaukset jo niin kuten Rennienkin ryhmällä eli koehenkilöt nappaa ruokaa muutama h ennen mittauksia ja se ongelma leimattujen aminohappojen ja luontaisten aminohappojen suhteen yms. kanssa sitten pystytään matemaattisesti korjaamaan. No mut sama tilanne ei ollut silloin 2000 luvulla jolloin toi EAA+CHO-juttu tehtiin, ehkä sitten he eivät halunneet nyt tehdä liian erilaista asetelmaa? Voi kuitenkin olla että tuo pitkä paasto ylikorostaa pre-EAA+CHO:n tärkeyttä.

Kiva kun tännekin puolelle eksyit vastailemaan, ja toivottavasti se teidän myostatiinijuttu on jo pulkassa :thumbs: Olen samaa mieltä tuosta paastoasetelmasta, tosin noiden haaraketjuisten aminohappojen edullisesta vaikutuksesta lihaskipuun on jo aikaisempaa näyttöä, lähinnä markkereiden osalta (Coombes, 2000).

Tuossa ohessa Marjakarhulle vielä liitteenä pelkkien haaraketjuisten aminohappojen vaikutusta harjoituksen jälkeiseen lihaskipuun ilmaiseva kuvaaja, valitettavasti tällaista kuvaajaa ei ole saatavilla sen sadan euron hintaisen tuotteen osalta :).

Henkilökohtaisesti en kovin paljon lämpeä ajatukselle, jonka mukaan loppukäyttäjä on vastuussa tuotteen testauksesta. Kyseistä ainetta markkinoidaan ilman mitään suoranaista näyttöä, ja viitataan broilereihin ja bakteereihin kohdistuvia patenttihakemuksia tutkimuksellisena näyttönä. Kyseiset patentit löytyvät julkisista patenttitietokannoista, eli siis eivät ole suunnattu ns. yksityiseen käyttöön, kuten jossain muualla asia ilmaistaan ;). Sinänsä mielenkiintoinen tuote, joskin aika hinnakasta mahdolliseen hyötyyn nähden.
 

Liitteet

  • DOMS.gif
    DOMS.gif
    16,8 KB · Katsottu: 419
IJSNEM, 16(4), August 2006, Copyright © 2006

Effect of Creatine and ß-Alanine Supplementation on Performance and Endocrine Responses in Strength/Power Athletes

Jay Hoffman; Nicholas A. Ratamess; Jie Kang; Gerald Mangine; Avery Faigenbaum; Jeffrey Stout
Full Article Table of Contents for Vol. 16, Iss. 4



Abstract
The effects of creatine and creatine plus ß-alanine on strength, power, body composition, and endocrine changes were examined during a 10-wk resistance training program in collegiate football players. Thirty-three male subjects were randomly assigned to either a placebo (P), creatine (C), or creatine plus ß-alanine (CA) group. During each testing session subjects were assessed for strength (maximum bench press and squat), power (Wingate anaerobic power test, 20-jump test), and body composition. Resting blood samples were analyzed for total testosterone, cortisol, growth hormone, IGF-1, and sex hormone binding globulin. Changes in lean body mass and percent body fat were greater (P < 0.05) in CA compared to C or P. Significantly greater strength improvements were seen in CA and C compared to P. Resting testosterone concentrations were elevated in C, however, no other significant endocrine changes were noted. Results of this study demonstrate the efficacy of creatine and creatine plus ß-alanine on strength performance. Creatine plus ß-alanine supplementation appeared to have the greatest effect on lean tissue accruement and body fat composition.
 
Tossa uudessa IJSNEM on kerrankin paljonkin mielenkiintoisia juttuja yllättävää kyllä...mm. tuo Anssin postaama juttu joka esiteltiin toukokuussa USA:ssa. Tuo Hoffman oli prkleen iso äijä mut taisi laardia olla kans paljon! ;)
 
Kiva kun tännekin puolelle eksyit vastailemaan, ja toivottavasti se teidän myostatiinijuttu on jo pulkassa :thumbs:


Juu se eka myostatiinijuttu on hyväksytty, mutta lehdessä vasta helmikuussa 2007...Tuli säädettyä sitä aika perusteellisesti koska arvioitsijat tykkäs kettuilla olennaisista mutta lähinnä epäolennaisista jutskista. Nyt on vähän isommat kuviot päällä, saas kattoa mitä saadaan aikaan...
 
Kerksick, C.M., C.J. Rasmussen, S.L. Lancaster, B. Magu, P. Smith, C. Melton, M. Greenwood, A.L. Almada, C.P. Earnest, and R.B. Kreider. The effects of protein and amino acid supplementation on performance and training adaptations during ten weeks of resistance training. J. Strength Cond. Res. 20(3):643–653. 2006.—The purpose of this study was to examine the effects of whey protein supplementation on body composition, muscular strength, muscular endurance, and anaerobic capacity during 10 weeks of resistance training. Thirty-six resistance-trained males (31.0 ± 8.0 years, 179.1 ± 8.0 cm, 84.0 ± 12.9 kg, 17.8 ± 6.6%) followed a 4 days-per-week split body part resistance training program for 10 weeks. Three groups of supplements were randomly assigned, prior to the beginning of the exercise program, in a double-blind manner to all subjects: 48 g per day (g·d−1) carbohydrate placebo (P), 40 g·d−1 of whey protein + 8 g·d−1 of casein (WC), or 40 g·d−1 of whey protein + 3 g·d−1 branched-chain amino acids + 5 g·d−1 L-glutamine (WBG). At 0, 5, and 10 weeks, subjects were tested for fasting blood samples, body mass, body composition using dual-energy x-ray absorptiometry (DEXA), 1 repetition maximum (1RM) bench and leg press, 80% 1RM maximal repetitions to fatigue for bench press and leg press, and 30-second Wingate anaerobic capacity tests. No changes (p > 0.05) were noted in all groups for energy intake, training volume, blood parameters, and anaerobic capacity. WC experienced the greatest increases in DEXA lean mass (P = 0.0 ± 0.9; WC = 1.9 ± 0.6; WBG = −0.1 ± 0.3 kg, p < 0.05) and DEXA fat-free mass (P = 0.1 ± 1.0; WC = 1.8 ± 0.6; WBG = −0.1 ± 0.2 kg, p < 0.05). Significant increases in 1RM bench press and leg press were observed in all groups after 10 weeks. In this study, the combination of whey and casein protein promoted the greatest increases in fat-free mass after 10 weeks of heavy resistance training. Athletes, coaches, and nutritionists can use these findings to increase fat-free mass and to improve body composition during resistance training.


Samaisessa nrossa oli myös uusi riboositutkimus: ei taaskaan MITÄÄN vaikutusta ko. aineella.
 
Mielenkiintoista, eli rintamaito olisi parasta lääkettä ennen treeniä ;). Nelosen urheiluaamussa ensi lauantaina kuulemma Tuomo Karila ja Timo Seppälä hehkuttavat sadan euron arvoista broilerinelatusjauhetta. Saa nähdä laajentuuko markkinointi ylipainoisille kuten Karilalle puolileikilläni ehdotin :).
 
Toi kaksikko voisi yrittää tuottaa jotain NÄYTTÖÄ tosta tuotteesta.. paino sanalla "yrittää". :) Rossi, saan sen Kreiderin paprun iltapäivällä ja laitan sitten sullekki.
 
Toivottavasti se toimittaja on riittävän kriittinen, että vaivautuu edes kysymään mitä tieteellistä näyttöä HICA:n toimivuudesta tai turvallisuudesta löytyy. Ainoa rehellinen vastaus em. kyssään on: EI YHTIKÄS MITÄÄN.
 
Toivottavasti se toimittaja on riittävän kriittinen, että vaivautuu edes kysymään mitä tieteellistä näyttöä HICA:n toimivuudesta tai turvallisuudesta löytyy. Ainoa rehellinen vastaus em. kyssään on: EI YHTIKÄS MITÄÄN.

No juu, saa nähdä ovatko Seppälä ja Karila samaa mieltä kuin pari vuotta sitten KTL:n Kansanterveyslehti 4/2004 -julkaisussaan: "Urheiluvalmisteiden hyötyä on vaikea osoittaa".

Tuosta hinta/hyöty-suhteen arvioinnista olen kyllä eri mieltä.

Alla lainaus ko. julkaisusta:

"Suomessa laillisesti myytävät urheiluvalmisteet eivät ole dopingaineita. Niiden hyödyt urheilusuorituksen parantajana ovat kiistanalaiset. Toisaalta ei ole todistettu, etteikö jollain niistä saattaisi olla fysiologisesti suorituskykyä parantavaa vaikutusta. Niiden lumevaikutusta ei myöskään sovi väheksyä, joskin on mahdotonta arvioida eri valmisteiden hinta/hyöty-suhdetta."
 
Back
Ylös Bottom