Zarathustralaisuus, vaikutus juutalaisuuteen/kristinuskoon

Liittynyt
28.12.2005
Viestejä
2 868
Akemenidien hallitsijasuvun aikana Persia hallitsi suurta osaa sivistynyttä maailmaa. Persialaisten tarujen myyttinen kuvakieli tunkeutui myös muiden kansojen maailmankuvaan. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan zarathustralaisuus vaikutti merkittävästi juutalaiseen uskontoon ja kulttuuriin. Hämeen-Anttilan mukaan juutalaiset omaksuivat akemenidien valtakautena zarathustralaisen dualismin, joka erottaa hyvän ja pahan jyrkästi toisistaan. Juutalaisuus omaksui hyvän ja pahan välisen erottelun, kuten myös valon ja pimeyden symboliikan, jotka siirtyivät myöhemmin osaksi länsimaista kulttuuriaperimää. Näiden vaikutteiden seurauksena syntyi länsimainen käsitys Saatanasta.

Zarathustran mukaan rappeutunut "paha uskonto" on kuin huumetta, jota papit syöttävät ihmisille. Tutkijat ovat yhdistäneet pappien käyttämän huumeen haoma kasvinmehuun, jota pappien sanottiin käyttävän. Kasvin sanskriitin kielinen nimi on soma. On mahdollista, että Zarathustra käyttää sanaa "huume" myös metaforisessa mielessä. Tyhjänpuhuja papit tuhoavat Zarathustran mukaan epäterveen opetuksen kautta elämän tarkoituksen. He lisäävät "vihaa ja ilkeyttä kielellään".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Zarathustralaisuus

Länsimainen käsitys asioista yleensä määrittelee asian kuin asian hyväksi tai pahaksi. Ideallisesti tämä vaikuttaisi olevan kristinuskon paras tapa hallita ihmisiä, kun on olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Ajatusmaailma ns. tosiuskovaisilla rajoittuu selkeästi teinin absoluuttiseen käsitykseen/ehdottomiin totuuksiin.

Itse näkisin selityksen puutteellisena selityksenä sille, että ihmiset pystyvät olemaan toisilleen tunteettomia ja tekevän pahoja asioita. Yhä harvempi oikeasti ajattelee jumalan edustavan absoluuttista hyvää ja saatanan absoluuttista pahaa.

Onko olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa?
Kukaan ihminen ei tuntuisi olevan absoluuttisen oikeellinen, hyvä toiminnassaan. Sokeasti uskova voi korostaa toisen ihmisen arvoa ns. pyhimyksen arvoon, kenties voisi kehua toista ihmistä "täydelliseksi".
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
On mutta vain ihmisen mielessä. Perustiedostamattomuus ilmenee ihmisen luokitteluna pahoihin ja hyviin tapahtumiin/henkilöihin/aatteisiin sitämukaa miten ne edistävät/estävät sinun näkemyksiä tai tavoitteita. Neutraalit asiat taas eivät tee kumpaakaan. Tätä myös jeesus tarkoitti opetuksillaan -Rakasta vihollistasi... -Anna heille anteeksi he eivät tiedä mitä he tekevät..

Totuushan ilmenee hyvin jonkun suuren ajattelijan lausahduksessa vuonna 1 ja 2
-Jumala on taivaissa. Maailmassa kaikki hyvin. Jolla hän tarkoittaa tuota luokittelun probleemaa,joka on "mieletön" tai tarkemmin ilmaistuna juuri ihmis mielellinen. :)
 
On mutta vain ihmisen mielessä. Perustiedostamattomuus ilmenee ihmisen luokitteluna pahoihin ja hyviin tapahtumiin/henkilöihin/aatteisiin sitämukaa miten ne edistävät/estävät sinun näkemyksiä tai tavoitteita. Neutraalit asiat taas eivät tee kumpaakaan. Tätä myös jeesus tarkoitti opetuksillaan -Rakasta vihollistasi... -Anna heille anteeksi he eivät tiedä mitä he tekevät..

Totuushan ilmenee hyvin jonkun suuren ajattelijan lausahduksessa vuonna 1 ja 2
-Jumala on taivaissa. Maailmassa kaikki hyvin. Jolla hän tarkoittaa tuota luokittelun probleemaa,joka on "mieletön" tai tarkemmin ilmaistuna juuri ihmis mielellinen. :)

Zarathustralaisuudenkin perusperiaatteet ovat simppeleitä, käytännössä sitten tuo hyvä vs. paha -jaottelu vie siitä järjen. En näe, että asioita on tarpeellista jaotella hyviin tai pahoihin.

Ongelmalliseksi "absoluuttiseen hyvään jumalaan turvaaminen" tekee se, että samalla korotetaan omaa asemaa pykälää ylemmäksi ja ollaan ns. hyvien puolella/korkeammassa moraalisessa asemassa, näennäisesti. Pohjimmainen syy on yleensä olemassa, eri asia sitten haluaako suurin osa ihmisistä löytää mitään muita syitä kuin:
"Toi on pahaa"
"Toi on hyvää"
 
Niin, kaikki tämä perustuu juuri dualisuuteen, kun pääsee siitä eroon ja pyrkii kohti laajempaa näkemystä erottaa myös ne harmaan sävyt.
 
Absoluuttinen hyvä= Jumala
Absoluuttinen paha= Saatana

Ei pidä paikkaansa. Toimiko jumala absoluuttisen hyvin käskiessään palvelijoidensa murhata toisen heimon kaikki miehet, naiset, lapset ja kamelit ketään säästämättä. Entä miten Saatana voi olla absoluuttisen paha jos kerran sinun absoluuttisen hyvä jumalasi on hänetkin luonut?
 
Absoluuttinen hyvä= Jumala
Absoluuttinen paha= Saatana
Jos Jumala on olemassa, niin eikös hän ole silloin itse absoluuttinen hyvyys ja pahuus, koska hän on luonut kaiken?
 
Mielestäni absoluuttista hyvää ja pahaa ei ole, vaan kyseessä on aina subjektiivinen näkemys, i.e. se mikä on toiselle hyvää on melkoisella varmuudella jollekin toisella pahaa.
 
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=852

Pitkälti olen miettinyt, että eivätkö psykopaatit erota hyvää tai pahaa?

Niin, tämä pohjautuu siihen varsin lapselliseen näkemykseen, että ihmiset pienissä mielissään olisivat selvittäneet sen mikä on oikeasti hyvää tai pahaa.

Otetaan esimerkki, psykopatia. Oletetaan että maailmassa olisi 100 ihmistä, ja näistä 10 olisi psykopaatteja, jotka pyrkisivät aktiivisesti toimimaan muiden kuoleman puolesta, muiden seuratessa nykyhetken näkemyksiä humaaniudesta ja sen sellaisesta. Oletetaan että psykopaatit onnistuisivat yrityksessään, ja olisivat ainoita jotka jäisivät henkiin. Näiden jälkeläisistä muodostuva tuleva ihmiskunta koostuisi siis oletettavasti geneettisesti psykopatiaan taipuvaisista ihmisistä, ja ns. hyvät ihmiset olisivat kuolleet pois. "Hyvien" kuoleman ohella koko "hyvyyden" meemi kuolisi, ja seuraava standardi asetattaisiin täysin psykopaattien ehdoilla. Mitä luulet, olisiko tämä psykopaattien standardi -etiikka, jos haluat- samanlainen kuin "hyvien" standardi? Ehkä tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, ottaen huomioon ihmisten väkivaltaisen menneisyyden, onko näin jossain mittakaavassa jo tapahtunut?
 
Niin, tämä pohjautuu siihen varsin lapselliseen näkemykseen, että ihmiset pienissä mielissään olisivat selvittäneet sen mikä on oikeasti hyvää tai pahaa.

Otetaan esimerkki, psykopatia. Oletetaan että maailmassa olisi 100 ihmistä, ja näistä 10 olisi psykopaatteja, jotka pyrkisivät aktiivisesti toimimaan muiden kuoleman puolesta, muiden seuratessa nykyhetken näkemyksiä humaaniudesta ja sen sellaisesta. Oletetaan että psykopaatit onnistuisivat yrityksessään, ja olisivat ainoita jotka jäisivät henkiin. Näiden jälkeläisistä muodostuva tuleva ihmiskunta koostuisi siis oletettavasti geneettisesti psykopatiaan taipuvaisista ihmisistä, ja ns. hyvät ihmiset olisivat kuolleet pois. "Hyvien" kuoleman ohella koko "hyvyyden" meemi kuolisi, ja seuraava standardi asetattaisiin täysin psykopaattien ehdoilla. Mitä luulet, olisiko tämä psykopaattien standardi -etiikka, jos haluat- samanlainen kuin "hyvien" standardi? Ehkä tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, ottaen huomioon ihmisten väkivaltaisen menneisyyden, onko näin jossain mittakaavassa jo tapahtunut?

Hyvä pohdinta, vaikea tietää millainen psykopaattien yhteiskunta olisi. Kiintoisaa olisi toki tietää :D
 
Hyvä ja paha on ihmisen aivojen tuote ei sen kummempaa, tätä ns. hyvää ja pahaa, ei muilla eläinlajeilla esiinny. Kaikki moralisoidaan aina ihmisen näkökulmasta, mutta totuus on toisin. Hyvä ja paha ei ole olemassa kuin ihmisten aivoissa, ei käytännössä missään muualla.
 
Hyvä ja paha on ihmisen aivojen tuote ei sen kummempaa, tätä ns. hyvää ja pahaa, ei muilla eläinlajeilla esiinny. Kaikki moralisoidaan aina ihmisen näkökulmasta, mutta totuus on toisin. Hyvä ja paha ei ole olemassa kuin ihmisten aivoissa, ei käytännössä missään muualla.
Tästä tuli mieleen tilalle 3 vuoden takaan, kun hirvi osui linkun keulaan niin joku nainen huusi: "Jumalauta, Hirvi!"

Aivan kuten tuo hirvi olisi pahuuttaan alle jäännyt, "Jumalauta hirvi, nyt sä viimesen temppusi teit!"
 
Hyvä ja paha on ihmisen aivojen tuote ei sen kummempaa, tätä ns. hyvää ja pahaa, ei muilla eläinlajeilla esiinny. Kaikki moralisoidaan aina ihmisen näkökulmasta, mutta totuus on toisin. Hyvä ja paha ei ole olemassa kuin ihmisten aivoissa, ei käytännössä missään muualla.

Lauantaina tais hesarissa olla mielipideosastolla vähän tätä sivuava juttu. Se liittyi geenien "itsekkyyteen". Oli ihan mielenkiintoista luettavaa ja pisti pohtimaan.

Puhunko aivan paskaa, jos sanon, että hyvien asioiden tekeminen toisille tuottaa mielihyvää, koska silloin aivoissa erittyy mielihyvää tuottavia hormoneita?

Jos taas esim. tietoisesti rikkoo lakia, niin stressihormonien eritys aivoissa lisääntyy ja tulee ehkä huono fiilis, jos on erityisesti rikkonut sellaista lakia, jota normaalisti itse pitää tärkeänä ja kunnioittaa? Harvemminpa mikään ylinopeuden ajaminen paljoa harmittaa, mutta voisin olettaa, että mikäli täysin tietoisesti tekisi asioita jotka pilaisivat jonkun elämän, niin tämä voisi olla aivojen mielestä "paha" asia.

Oletettavasti nuo yllä mainitut on pitkälti yhteiskuntaan sosiaalistumisen tulosta. Ihminen on siis sosiaalinen eläin. Joku susilapsi tuskin erottaa hyvää pahasta samalla tavoin yhteiskuntaan sosiaalistetut ihmiset.

Toisaalta, voithan opettaa eläimellekin mikä on oikein ja väärin. Ainakin vanhemmat, opetetut koirat selkeästi tietävät (?) milloin ovat tehneet väärin, kun tulevat välillä jo ovella "pyytämään anteeksi", ennen kuin edes itse näet kaikkia revittyjä ja pureskeltuja sohvatyynyjä yms.
 
Back
Ylös Bottom