Yksinäiset asunnonostajat

[Wjohoo]

Kertokaahan oi te rohkeat, yksinäiset naiset...
Onko kukaan ottanut yksin asuntolainaa?

Pitkään on haaveissani ollut saada oma pieni tölli jostain maalta, jossa voisin rauhassa elellä koirieni kanssa ilman naapureita... Hetki sitten eronneena ja ylösnouseena ajattelen, et perskeles! Miks ihmeessä tarvii odottaa sopivaa miestä, jotta voi hommata oman kodin ja alkaa elämään kuten haluaa!?
Haluaisin kuulla positiivisia ja negatiivisia kommentteja kyseisen tempun jo tehneiltä ja etenkin heiltä, jotka ovat hankkineet ihka oman talon...Esim.

Minkä ikäisenä otit lainan?
Millainen elämäntilanteesi oli rahallisesti (opiskelija, osa-aikatyö, vakituinen)?
Oliko sinulle kertynyt jo säästöjä siihen mennessä?
Paljonko otit lainaa? Paljon maksat kuussa takaisin päin?

Millaisia yllättäviä käänteitä on tullut eteen ostamisen jälkeen, joita et tullut ajatelleeksi ennen ostoa?
Kuinka selvisit vaikeuksista?
Millaista elämä on tällä hetkellä taloudellisesti (kuinka rahatilanteesi on muuttunut lainanottoajoilta)?
Oletko katunut asunnonostoasi?

Onko elämänlaatusi parantunut?
Stressaatko vai nautitko enemmän omasta kodistasi?

Siinä nyt muutamia kysymyksiä, jotka mietityttävät ja kiinnostavat
Kertokaa toki lisää muunlaisiakin ajatuksia/ ideoita/ huomioita asiasta.

 

[Wendy]

Varmasti monikin on ottanut, tuolla talousosaston asuntolainaketjuissakin on mimmejä kirjoittelemassa. Mulla oli vähän samanlaisia ajatuksia aikoinaan, ja tuli todella itsellinen olo kun päätin ostaa asunnon ihan yksin. Taloa mulla ei kuitenkaan ole vaan kerrostaloasunto.

Nostin asuntolainan ja ostin asunnon toissa keväänä ollessani 25. Tuolloin olin jo jonkun aikaa ollut vakkarityöpaikassa, vaikka en ollutkaan vielä valmistunut. Pankista nostin lainaa 135 t€, lisäksi oli säästöjä noin 15 t€ ja muualta lainasin 20 t€. Asunto oli siis kallis ja laina ihan liian iso monen mielestä, koska tulotkaan eivät mitenkään päätähuimaavat olleet eivätkä ole edelleenkään. Itse olen kuitenkin pärjännyt hyvin, mutta ainakaan varauksetta en suosittele muille vastaavaa tulo/laina -suhdetta. Omat tulot ja menot pitää olla tarkkaan selvillä kun alkaa lainanottoa suunnittelemaan. Muutenkin kannattaa ottaa selvää asioista ettei ole ihan pankkitätien/-setien vietävissä. Asuntokauppa on yleensä sen verran iso päätös että kannattaa tietää mitä on tekemässä. Kiinteistökaupassa on luonnollisesti vielä enemmän haasteita.

Mulla on lyhennystapana kiinteä tasaerä, eli kuukausierä pysyy samana (~850 €) vaikka korot vaihtelevatkin. Laina-aika oli alussa 20 vuotta mutta tällä hetkellä laskeneiden korkojen ja ylimääräisten lyhennysten ansiosta lainaa on enää 10,5 vuotta jäljellä. Laina-aika tulee varmasti pitenemään taas korkojen noustessa, joten sitä ei kannata liikoja miettiä.

Kertaakaan en ole katunut eikä vastaan ole tullut mitään yllättävää tai muitakaan ongelmia. Mieltä toki lämmittää tieto että takaa löytyy turvaverkko jos jotain kriittistä tulee vastaan. Elämänlaatu parani huimasti koska asumismuoto muuttui olennaisesti: solukämpästä saunalliseen kaksioon. Mistään en ole lainan takia joutunut tinkimään, matkustelen edelleen niin kuin aikaisemminkin. En vain ole ikinä ollut erityisen kova tuhlaamaan.

 

[enceli]

Kertokaahan oi te rohkeat, yksinäiset naiset...
Onko kukaan ottanut yksin asuntolainaa?
Minkä ikäisenä otit lainan?
Millainen elämäntilanteesi oli rahallisesti (opiskelija, osa-aikatyö, vakituinen)?
Oliko sinulle kertynyt jo säästöjä siihen mennessä?
Paljonko otit lainaa? Paljon maksat kuussa takaisin päin?

Millaisia yllättäviä käänteitä on tullut eteen ostamisen jälkeen, joita et tullut ajatelleeksi ennen ostoa?
Kuinka selvisit vaikeuksista?
Millaista elämä on tällä hetkellä taloudellisesti (kuinka rahatilanteesi on muuttunut lainanottoajoilta)?
Oletko katunut asunnonostoasi?

Onko elämänlaatusi parantunut?
Stressaatko vai nautitko enemmän omasta kodistasi?

Siinä nyt muutamia kysymyksiä, jotka mietityttävät ja kiinnostavat
Kertokaa toki lisää muunlaisiakin ajatuksia/ ideoita/ huomioita asiasta.

Taloa en ostanut mutta asunnon reilu neljä vuotta sitten. Säästäminen ei ole mun vahva puoli joten valito takas suurimman osan ja vanhemmat loput. Vakituisessa työssä olin jo silloin ja silloin elin vielä parisuhteessa, joten ex-avokki maksoi mulle 350 € vuokraa/kk.
Lainaa otin 96 k€ ja tällä hetkellä maksan kahta lainaa päällekäin eli vanhempien takaamaa sekä varsinaisen laina korkoja noin 700 €/kk + yhtiövastiketta reilu 270 €/kk, vanhempien takaus loppuu joulukuussa ja laina tippuu 550 € /kk. Vuokraa maksoin aiemmin 600 €/kk, joten muutos ei ollut kovin iso. Rahatilanne muuten sama kuin lainan otto hetkellä paitsi, että nykyisin maksan sitä yksin, kyllähän se toinen maksaja tilannetta helpotti, mutta parempi kuitenkin maksaa omaa kuin vuokraa.

Muuta en ole katunut kuin etten ottanut lainaa myös täydelliseen kylppäriremonttiin, asunto oli muuten täydellisesti rempattu paitsi kylppäri. Ja ennen asuin keskustassa nyt syrjemmässä, joten ytimeen välillä haikailen takaisin.

Enemmän tulee nautittua kuin stressattua, otin lainaan vakuutuksen työttömyyden ja onnettomuuden varalle. Ja ainahan sen asunnon saa myytyä jos todella paha paikka tulee.

 

[Nadesha]

No tok on oma asunto ostettu (tosin aiemmin oli yhteinen eksän kanssa). Sanon aina, että en ole niin rikas, että olisi varaa asua vuokralla loppuelämä.

Hetkeäkään en ole katunut, asunto on todella mieluinen. Laina ei ollut suuren suuri, sillä säästöjä oli jonkin verran. On siinä maksettavaa kuitenkin. Otin tasalyhenteisen, eli lyhennyksen määrä on sama joka kuukausi, mutta koron osuus muuttuu. Se on alkuvaiheessa raskaampi, mutta lainapääoman pienentyessä tietenkin koronkin osuus putoaa. Tätä pidetään kokonaisedullisimpana lyhennysmuotona. Otin myös lainaturvan tapaturman ja vakavan sairauden varalle. Tämän hetkisessä taloussuhdanteessa asuntolaina yksin vaikuttaa ehkä sen verran, että pysyn mielelläni vakituisessa virkasuhteessa enkä ole rekrytoitumassa yksityiselle sektorille, sen verran tuo ostos siis rajoittaa elämän valintoja.

Lainalaskelmaa tehtäessä on syytä olla rehellinen itselleen mihin rahaa tulee käytettyä ja mistä on valmis tinkimään. Itse en bailaa enkä käytä alkoa/tupakkaa, shoppailu pysyy järjen rajoissa ja ajan aika vanhalla autolla. Matkustelusta sen sijaan en ole tinkinyt.

Elämänlaatu on ehdottomasti parantunut. Omaa on ihana sisustaa ja laittaa ja pitää tiptop siistinä, etenkin kun siellä ei ole ketään muuta sotkemassa ;) Kiva tsekkailla välillä nettipankissa miten paljon on asuntolainaa maksanut eli itselleen säästänyt

 

[Ponipeikko]

Kertokaahan oi te rohkeat, yksinäiset naiset...

Täällä yksi "rohkea" .

Ostin vajaat 4 vuotta sitten maalta (Uudenmaan alueelta) pienen talon (n. 70 neliötä: 2 h, keittiö, wc, sauna, pannuhuone, vaatehuone, kylmä varastotila), pari ulkorakennusta ja hehtaarin maata. Talon ostaessani olin 30 vuotias. Työssä olen ollut jo vuosia, mutta palkka nyt ei ole kummoinen. Säästöjä ei ollut yhtään, vanhempani toimivat takaajina. Lainaa otin 80 t €, takaisin maksan 500 €/kk (vähemmän kuin kaksioiden vuokrat täällä päin). Näin pienessä talossa öljy- ja sähkölasku eivät ole vieneet konkurssiin, vaan esim. sähkölasku on samaa luokkaa kuin kerrostalossa asuessanikin. Öljyä mennyt näillä hinnoilla vajaan 60 euron edestä kuussa. Vesi tulee omasta kaivosta, likakaivon tyhjennys maksaa 60 euroa kerta (tyhjennetty kahdesti neljän vuoden aikana). Jätemaksu on muistaakseni n. 60 euroa/vuosi.

Minulla on vanha talo ja uusittavaa tulee varmasti lähivuosina, mutta mitään suurta remonttia ei tähän mennessä ole tarvinnut tehdä. Pienissä hommissa (öljypolttimen, WC-kalusteiden jne. vaihto) isäni on ollut rahoittajana ja apuna. Yllättäviä käänteitä tai vastoinkäymisiä ei vielä ole ollut.

Hetkeäkään en ole talon ostoa katunut!
Olin kyrsiintynyt kerrostaloasumiseen sekä vuokran maksamiseen ja katsellut myytäviä taloja sillä silmällä jo jonkin aikaa. Muutamaa kävin katsomassakin, mutta minun budjetilleni ne olivat vähän liian hintavia. Tämä nykyinen löytyi paikallislehdessä olleen ilmoituksen perusteella, mistään netistä en tätä olisi löytänyt. Soitin heti ilmoituksen nähtyäni, vaikkei ilmossa hintaa ollutkaan. Hinta oli sopiva (oikeasti todella edullinen) ja sanoin heti samana päivänä talon ostavani. Tuli vaan sellainen fiilis, että tämä se on. Talo itsessään ei ole mikään unelmakotini ulkoisesti, mutta sisätilat, tontti ja ulkorakennukset vakuuttivat.

Ihan metsän keskellä en asu (yksi rajanaapuri, mukava sellainen) ja asfaltoitu pikkutie kulkee läheltä, joten lähes koko hehtaarin tontti on aidattu. Takana on metsä, jossa pääsee koirien kanssa tekemään useamman kilometrin pituisen aamulenkin. Kauppa ja kuntosali ovat 1-2 km päässä. Monet (työkaverit + kaverit) ovat hämmästelleet että miten uskallan asua yksin, mutta onhan mulla koirat :D.

Baareihin viitsi kalliin taksimatkan takia mennä kuten ennen (tosin en ennenkään kovin usein käynyt) ja työmatkaa ei enää voi kulkea fillarilla läpi vuoden, mutta muuta negatiivista en muutosta keksi.

Mun elämänlaatu on ainakin parantunut huomattavasti. Ihanaa on mm. se, että koirat voi laskea ovesta pihalle pissalle vaikka suoraan sängystä alasti nousten, eikä tarvitse alkaa pukeutumaan pissalenkin takia. Lumitöiden tekoa muuttaessani kovasti odotin, mutta eipä niitä ole kovin montaa kertaa tässä neljän vuoden aikana tarvinnut tehdä .

 

[Gildesi]

Mä kans ostin pienen rivarikaksion pari vuotta sitten yksinäni. Lainaa 90t ja kuukausierä n. 500 e. Laina aika 25 vuotta silloisella korolla. 500 eurosta 350 e oli korkoja ja 150 e itse lainaa. Nyt on korko taas tarkastettu ja ekaa kertaa lainanlyhennys suurempi kuin korot.

Tällä hetkellä asunnossa on vuokralaiset kun asun mieheni kanssa ja vähän "takkiin" veroissa jne. tulee mutta tuleepa asuntoa silti maksettua enemmän nykykokoilla Korkokaton otin silloin 3 vuodeksi että on jotain turvaa hetkeksi.

Säästöjä oli mutta ei asuntoa varten, joten koko laina on pankista.

Sinänsä ei hirvittänyt koska olen aina ajatellut sen asunnon ostavani yksin.

Ainoastaan se tympii ettei asunto-osakkeisiin saa pakollisista isoista remonteista kotitalousvähennystä. Esim. salaojat, ikkunat ym mitä taas omakotiasukas saa kun ne päättää teettää. Samoin jos joku menee rikki, sinä maksat omasta pussista ja korjaat.

Mutta muuten ei kyllä ole valittamista

 

[mariansam]

Heippa

Katselin tuosta toisesta ketjusta, että sinäkin ilmeisesti Rovaniemellä asustat =) Minä ostin kesäkuussa kerrostalokolmion ihan keskustasta, 24-vuotiaana, ja yksikseni lainaa otin 70 000 ja asuntoon tehtiin pientä pintaremonttia, keittiö ja kylppäri oli onneksi pari vuotta sitten remontoitu. Putkiremontti on tulossa jossain vaiheessa, kun talo on melko vanha, mutta ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Lainaa lyhentelen vastikkeen kanssa yhdessä reilut 600 euroa kuussa tällä hetkellä. Olen opiskelija ja osa-aikaisesti töissä (tällä hetkellä kyllä melkein täyspäiväisesti :thumbs: ) .. Vuokraa maksoin aiemmin kaksiosta 500 euroa, joten oman kämpän maksaminen ei tunnu niin pahalta, toki välillä opiskelun ohella on rankkaa olla töissä "riittävästi", mutta toisaalta lohduttaa, että rahat ei mene aivan hukkaan.. Takaisinmaksuturvan minäkin otin lainan varalle. Ei muuta kun asunnonostoon, suosittelen lämpimästi! Tällä hetkellä asuntoja on vaan aika vähän tarjolla täällä rollossa kohtuuhintaan.

 

[Esta]

Itsekin on oman asunnon osto edessä toivottavasti seuraavan viiden vuoden sisällä. Onneksi avokki ei omistusasuntoa halua, joten ei tarvitse selitellä miksi haluan omistaa asunnon yksin. Suunnitelmissa on periä häneltä sitten vuokraa.
Oon laskeskellut tässä sopivia säästösummia, mitä säästää kuussa ja lainanmaksuaikatauluakin oon ehtinyt aatella. Nyt kun säästäisi sen pesämunan, niin saisi sen valtion takaaman asuntolainan.

 

[Centrum]

Miks ihmeessä tarvii odottaa sopivaa miestä, jotta voi hommata oman kodin ja alkaa elämään kuten haluaa!?

En todellakaan keksi ylläolevaan "kysymykseen" mitään järjellä perusteltavaa syytä. Mä otin viime vuonna asuntolainan ja hankin (todella) pienen rivarikaksion. Hetkeäkään en ole katunut. Tää on syrjempänä kuin alunperin ajttelin, mutta asunto oli sen verran edullinen ja muuten passeli, että kuljen mielelläni hieman pidempää työmatkaa. Asunnosta itsestään ei sen enempää kuluja tule kuin vuokrallakaan. Mulla on tässä oma takaus johon otin lisälainen pankista, se on maksettu kolmessa vuodessa pois ja laskin, että varsinainen asuntolaina on maksettu 15 vuodessa. Laina on otettu 25 vuodelle, koska se laskettiin 20 000e suuremmalle summalle. Aikaisemmasta takaisinmaksusta ei kuitenkaan tule mitään lisäkuluja. Maksan sit lisälyhennyksiä kunhan olen toisen lainan hoitanut pois. '
Tässä on suora sähkölämmitys, mutta varaavan takan ahkera käyttö toivottavasti pienentää sähkölaskua lämmityskulujen osalta.

Suurin muutos oli auton hankinta kun n. 10 km työmatka pyöräillen ei enää innostanut. Etenkin nyt talvella pääsisi kävellen nopeammin, koska pyöräteitä on harvoin minun töihin meno aikoihin aurattu. (off topic: onko tuo töihinmeno tai menoaika yhdyssana vai tulisko oikeasti kaikki yhteen?).

Kerrostalossa olen ikäni asunut ja ensin kerrostalo kaksiota etsinkin. Mä nukun kuitenkin päivisin ja esimerkiksi lasten meluaminen/märiseminen käy hermoon niin pahasti että päätin etten hanki asuntoa kerrostalosta. Tässäkin taloyhtiössä varmistin naapuriasuntojen koon, nekin pieniä kaksioita eli ei pitäis olla lapsiperhettä naapuriksi muuttamassa.

Ei kukaan juuri ihmetellyt mun asunnon ostoa. Ystäväni isä ihmetteli "onko sen pakko olla oma ja mietippä paljonko maksat korkoja pankille ja eihän sulla oo miestäkään kuluja jakamassa." Ja sit kun hankin tän niin seuraavaksi "eihän tänne mahdu kahta ihmistä asumaan". Mä esitin sille pikalaskutoimituksella vartailun täysin hukkaan menevistä vuokrarahoista ja pankille menevistä koroista. Jos maksaisin lainan 25 vuodessa niin se ratkaisu on silti kokonaisedullisempi kuin vuoralla asuminen (vaikka korkoja maksaisin ihan älyttömästi). Enkä mä ole ikinä ajatellut, että tarttisin miehen ennen kuin voin hankkia oman asunnon. Tulishan se halvemmaksi jakaa kulut toisen kanssa, mutta kyllä mä silti laskisin, että omillaan pitää täysin pärjätä eli omilla tuloillaankin pystyy hoitaa lainat yms. Ja vaikka tää on pieni (40,5neliöä) niin mä ja mun pupu mahdutaan oikein hyvin.

 

[Centrum]

Itsekin on oman asunnon osto edessä toivottavasti seuraavan viiden vuoden sisällä. Onneksi avokki ei omistusasuntoa halua, joten ei tarvitse selitellä miksi haluan omistaa asunnon yksin. Suunnitelmissa on periä häneltä sitten vuokraa.
Oon laskeskellut tässä sopivia säästösummia, mitä säästää kuussa ja lainanmaksuaikatauluakin oon ehtinyt aatella. Nyt kun säästäisi sen pesämunan, niin saisi sen valtion takaaman asuntolainan.

Muistaakseni asuntolaina ja yhteenmuutto threadeihin oli kirjoiteltu tuosta vuokran perimisestä tapauksissa, jossa toinen omistaa asunnon. Kunhan asia on ajankohtainen kannattaa ihan varmuuden vuoksi perehtyä niihin. Ihan vaan siltä varalta, että tulee riitaisa ero ja toinen hoksaa maksaneensa sun asuntoa.

 

[LilyCelieri]

Kertokaahan oi te rohkeat, yksinäiset naiset...
Onko kukaan ottanut yksin asuntolainaa?

Pitkään on haaveissani ollut saada oma pieni tölli jostain maalta, jossa voisin rauhassa elellä koirieni kanssa ilman naapureita... Hetki sitten eronneena ja ylösnouseena ajattelen, et perskeles! Miks ihmeessä tarvii odottaa sopivaa miestä, jotta voi hommata oman kodin ja alkaa elämään kuten haluaa!?
Haluaisin kuulla positiivisia ja negatiivisia kommentteja kyseisen tempun jo tehneiltä ja etenkin heiltä, jotka ovat hankkineet ihka oman talon...Esim.

Minkä ikäisenä otit lainan?
Millainen elämäntilanteesi oli rahallisesti (opiskelija, osa-aikatyö, vakituinen)?
Oliko sinulle kertynyt jo säästöjä siihen mennessä?
Paljonko otit lainaa? Paljon maksat kuussa takaisin päin?

Millaisia yllättäviä käänteitä on tullut eteen ostamisen jälkeen, joita et tullut ajatelleeksi ennen ostoa?
Kuinka selvisit vaikeuksista?
Millaista elämä on tällä hetkellä taloudellisesti (kuinka rahatilanteesi on muuttunut lainanottoajoilta)?
Oletko katunut asunnonostoasi?

Onko elämänlaatusi parantunut?
Stressaatko vai nautitko enemmän omasta kodistasi?

Siinä nyt muutamia kysymyksiä, jotka mietityttävät ja kiinnostavat
Kertokaa toki lisää muunlaisiakin ajatuksia/ ideoita/ huomioita asiasta.

Minä asun pienessä töllissä keskellä-ei-mitään kahdestaan 7-vuotiaan tyttäreni kanssa ja nautin ihan täpöllä joka päivästä!:dance:
Muutimme tänne elokuussa 2003, olin silloin 29-vuotias, vakituisessa työssä (edelleen samassa mutta nykyään osa-aikaisena omasta tahdostani.)
Säästöjä ei ollut, lainaa otin n.75000€ - tila itsessään maksoi 30000€, laajennukseen ja remonttiin meni 45000€. Talossa oli alunperin 56 neliötä, uuden siiven kanssa nyt 92. Vesi ei tullut eikä mennyt (ekan vuoden käytin ulkovessaa, lapsi oli onneksi vielä vaipoissa silloin.) Nyt kaksi saunaa, ulkona ja sisällä:haart:
Lyhennys 400€/kk, laina-aika alunperin 24 vuotta.
Jossain vaiheessa myin hehtaarin itselleni tarpeetonta peltoa, sain siitä n.7000€, jolla maksoin vanhat autolainat ja uudet remonttilainat pois, tonttia jäi 5500 neliötä, ihan kylliksi.
Yllättäviä käänteitä on tullut hyvinkin paljon, niitä en erittelemään lähde tässä, tulisi kymmeniä sivuja... Mutta aina kannattaa pyrkiä pitämään säästössä muutamia satasia, omakotitalossa tulee aina jotain vastaan.
Elämänlaatu on parantunut 101% verrattuna kunnan vuokrarivariin, hetkeäkään en ole katunut, en edes silloin kun nenä räässä yritän epätoivon vimmalla sahata lautoja pieniksi, jottemme paleltuisi.:curs:
Täällä maalla ei edes muista, mitä stressi tarkoittaa On ihanaa puuhastella kaikkea omia aikojaan ja jossei huvita puuhastella, niin eikun uunin viereen lämpimään sohvalle tai kesällä riippumattoon lojumaan vaikka koko päiväksi. Rakastan vapauttamme enkä ottaisi tänne mistään hinnasta miestä asumaan - kaikesta selviää yksinkin kun vain päättää niin!
Tulevana kesänä saan pitää 4kk vuorotteluvapaata, olen haaveillut koko kesän kokoisesta kesälomasta siitä asti kun muutimme tänne - enkä aio poistua tontin ulkopuolelle ellei ole ihan pakko (paitsi lenkille tietenkin.)
Suosittelen lämpimästi tätä asumismuotoa, sitäpaitsi korot ovat nyt alhaalla, samoin töllien hinnat!
Onnea matkaan!

 

[kattipaskiainen]

Täällä myös yksi asuntovelallinen o/

Rivitaloasunnon ostin tammikuussa 2006, eli pikaisella laskutoimituksella 24-vuotiaana. En ole ikinä halunnut asua vuokralla, ahistaa ajatuskin siitä, että joku päättäisi minun puolestani seinien värit ja lattioiden materiaalit. Koska tiesin jo etukäteen mitä haluan ja suurin piirtein mistä sen haluan niin kaksi viikkoa myöhemmin olin jo tehnyt kaupat. Yhteensä jopa kahta asuntoa kävin katsomassa, joista jälkimmäisen ostin.

Rahallisesti tilanteeni oli vakaa, ts. joka kuussa tilille mätkähti palkkaa. Tuolloin ei vielä ihan mahdottomuuksia, koska en ollut vielä valmistunut, mutta koska en rahaa osaa tuhlatakkaan niin se riitti vallan mainiosti. Pohjalla taisi olla säästöjä jotain reilut 10k€, jolla remppasin koko kämpän lattiakasta kattoon (paitsi kylppärin/saunan).

Lainaa otin asunnon hinnan verran ja takaisin maksan suurinpiirtein sen, mitä vuokralla asuminen olisi kustantanut. Vaikeuksia ei ole tähän mennessä tullut enkä usko, että mitään perustuksia kaatavaa onkaan tulossa. Työttömyyteen jne olen varautunut (tattadaa!) säästämällä.

Ei semmoista kannata katua mitä on jo tehnyt, joten en ajattele, että olisiko kannattanut tehdä toisin. Jos joskus satun entisen asuntoni kulmille ja tapaan ohimennen alakerran natsinaapureita niin tunnen vain ihan mieletöntä mielihyvää siitä, että tämä kolmilapsinen perhe kahden ison koiran kanssa kituuttaa edelleen pienemmässä asunnossa kuin minä ja ovat edelleen ihan yhtä helvetin tyytymättömiä omaan elämäänsä ja koittavat sitä kompensoida tekemällä helvettiä myös naapureidensa elämästä! TERKKUJA VAIN!!

Kuten ed. kappaleesta voikin päätellä niin elämänlaatuni on parantunut <3

Ja sen olen oppinut monessa asiassa, että jos aina odottaa sitä toista henkilöä siihen, että voi tehdä unelmistaan totta niin ne monesti jäävätkin unelmiksi...

 

[Wjohoo]

Kuullostaa AIVAN IHANALTA <3 Kiitos kannustavista viesteistä, lisää vaan ajatuksia...
Ehkä minäkin pikku hiljaa uskallan alkaa pohtimaan oman kodin ostamista, oikeasti =)

 

[Centrum]

Yhteensä jopa kahta asuntoa kävin katsomassa, joista jälkimmäisen ostin.

Heräsin eräänä maanantaiaamuna vuokrakämpässä (kerrostalo) meluun ja tajusin että vastapäisille tonteille rakennetaan kerrostaloja ainakin pari seuraavaa vuotta. Painelin samana päivänä pankkiiin, samalla viikolla kävin neljässä pankissa joista parhaaksi lainan tarjoajaksi osoittautui ensimmäinen, jossa siis kävin jo maanantaina. Torstaina siskoni yllytti katselemaan rivitaloasuntoja, perjantaina näin ilmoituksen tän kämpän näytöstä, sunnuntaina esittely, maanantaina tarjous läpi. Eli mulla meni viikko ja tasan yhtä kävin katsomassa. Pari viikkoa meni varsinaisten kauppakirjojen tekemiseen kun odoteltiin kosteustarkastajia ja tuloksia. Pidempään olen harkinnut mm. treffeille lähtöä :D. Olen ollut hyvin tyytyväinen hankintaani, kuusi muutakin tästä tarjosi, mutta kaikki muut oli tarjonnut alle pyyntihinnan. Mä en nähnyt järkeä alkaa kikkailemaan muutaman tonnin takia, olisi hieman harmittanut jos olisin tarjonnut vaikkapa 4-5tonnia alle pyynnin ja asunto jäänyt siksi saamatta. Mitä olen paikallislehdistä ja netistä seurannut asuntotilannetta niin yhtään parempaa ei ole näkynyt asuntoliitteissä eli ei ole tarvinnut miettiä olisiko pitänyt harkita kauemmin.

Tottakai asuntoa kannattaa etsiä rauhassa, mutta en mä mitään suuria riskejä asunnon hankinnassa näe jos vaan varmistaa asunnon kunnon. Varsinkin kerrostaloasunnoissa saattaa putkiremppa tehdä todella suuren menoerän. Ja jos jostain syystä kävisi niin ettei asuntoa pysty pitämään niin entä sitten? Voihan se olla, ettei asunnosta saa omiaan pois, mutta sitten voi laskea paljonko rahaa olisi kuluttanut sillä välin vuokralla asumiseen.

 

[Wjohoo]

Oletteko te kaikki tilanneet jonkinmoisia tarkastajia asuntoon ennen ostopäätöstänne? Jotain kunto-, kosteus- tai terveystarkastajia? Mistä semmosia voi tilata? :lol2:
Oon aika pihalla kaikesta tämmösistä. Tietysti asiaan pitää kunnolla paneutua, kun osto on lähempänä...
On vaan tullu kammo siitä Homeloukku- ohjelmasta, jossa nuoripari osti täyshomeisen talon ja kauheet terveys- ja rahaongelmat sen jälkeen....

 

[kattipaskiainen]

Oletteko te kaikki tilanneet jonkinmoisia tarkastajia asuntoon ennen ostopäätöstänne? Jotain kunto-, kosteus- tai terveystarkastajia? Mistä semmosia voi tilata? :lol2:
Oon aika pihalla kaikesta tämmösistä. Tietysti asiaan pitää kunnolla paneutua, kun osto on lähempänä...
On vaan tullu kammo siitä Homeloukku- ohjelmasta, jossa nuoripari osti täyshomeisen talon ja kauheet terveys- ja rahaongelmat sen jälkeen....

Kiinteistönvälittäjä hommasi kosteusmittaajan (olisi sen saanut myös itse valita, jos olisi halunnut). Tarkastastus maksoi muistaakseni 100€ ja se maksettiin puoliksi myyjän kanssa. Kannattaa tehdä semmoinen ehto siihen tarjouslappuun, että tarjous on voimassa mikäli kosteusmittauksen/kuntokartoituksen yhteydessä ei löydy mitään poikkeavaa.

Jos ostaisin vanhemman omakotitalon niin teettäisin takuulla myös kuntokartoituksen.

 

[LilyCelieri]

En teettänyt mitään tarkastuksia, nää ikivanhat töllit (40- ja 50-lukujen) on niin hyvin rakennettuja, että yleensä terveitä.
Jossain vaiheessa kaverini sitten sai käsiinsä kosteus- ym. mittarit (on raksamies) eikä mitään löytynytkään.
Paljon asiaan perehtyneenä olen sitä mieltä, että 70- ja 80-luvuilla rakennettujen talojen kanssa täytyisi olla eniten varuillaan. Poikkeuksia löytyy toki joka luvulta;)

 

[Paukku79]

Minkä ikäisenä otit lainan?
Millainen elämäntilanteesi oli rahallisesti (opiskelija, osa-aikatyö, vakituinen)?
Oliko sinulle kertynyt jo säästöjä siihen mennessä?
Paljonko otit lainaa? Paljon maksat kuussa takaisin päin?

Millaisia yllättäviä käänteitä on tullut eteen ostamisen jälkeen, joita et tullut ajatelleeksi ennen ostoa?
Kuinka selvisit vaikeuksista?
Millaista elämä on tällä hetkellä taloudellisesti (kuinka rahatilanteesi on muuttunut lainanottoajoilta)?
Oletko katunut asunnonostoasi?

Onko elämänlaatusi parantunut?
Stressaatko vai nautitko enemmän omasta kodistasi?

Täällä myös asunnonomistaja. Päätin ostaa oman, kun erosin ja lisäksi olin asunut jo liian kauan vuokralla. Olin vuosi aikasemmin valmistunut ja siitä asti ollut töissä, mutta vakkaripaikkaa saa aina venailla vähän kauemmin mun alalla (terveysala).

Olin 28-vuotias kun päätin ostaa oman ja otin muistaakseni 3 eri pankista tarjoukset lainasta. Kun lainapankki oli päätetty, aloin kattelemaan asuntoja. Kävin aika monessa esittelyssä, kaks eri kertaa kävin tätä omaani kattomassa ennen kuin päätin jättää tarjouksen. Samaan aikaan yks pariskunta oli kattomassa myös mutta mä kerkisin jättää tarjouksen ensin ja se meni sitten läpi Lainaa otin 80 k€ ja maksan sitä noin 400/kk + vastikkeet n. 220/kk takaisin. Mulla on korko sellanen, että se nousee ja laskee markkinoiden mukaan (vai miten se nyt sanotaan :D) Säästöjä ei ollut yhtään ja vanhemmat on takaamassa. Lisäksi otin lainaturvan joka kattaa esim onnettomuuden ja kuolemantapauksen.

Kannattaa tehdä itelleen selväksi, minkä kuntoisen asunnon haluaa ja suunnilleen mistäpäin ja vertailla vasta sen jälkeen hintoja. Mä halusin sen kuntoisen, ettei tarvitse isoja remontteja tehdä eli keittiö uusittu ja kylppäri ja lattiat kohtuu hyvässä kunnossa. Keittiö oli mulle muutenkin tärkee, riippuu ihan mitä haluaa. Lisäksi halusin rauhallisen paikan missä on luonto lähellä. Myös kerrostalokaupoissa kannattaa kiinnittää huomio julkisivuun ja esim putki- jne. remppojen mahdollisuuteen. Tärkeää on, että on hyvin hoidettu taloyhtiö! Mitään kunto- tai kosteuskartotuksia en teettänyt mutta kyllähän se hyvä olis ollut teettää.

Remppoja ei ole tarvinnut oikeestaan muuta tehdä kuin kaikki seinäpinnat uusiksi. Itse tekemällä oppii ummikkokin ja siinä säästää rahaa ;) Mä koen ainakin että oon saanu hyvää kokemusta oppimalla remppaamaan itse.

Elämänlaatu on parantunut todella paljon, on mahtavaa kun on ihka oma asunto! Oon nauttinut olostani ja oon tosi tyytyväinen siihen, että asunto on just sellanen kuin olen toivonutkin. Sisustamiseen muuten saa kulumaan törkeenä rahaa, onneks Iksu on olemassa ja huuto.net :D.

Eli rohkeesti nyt vaan asuntokaupoille ennen kun hinnat taas kohoaa!

 

[Wjohoo]

Oon ollu tän(kin) asian kanssa saamaton :jahas:
Eli kyselisin taas teiltä arvon leidit, onkohan mulla ylipäätää mitää mahdollisuutta saaha lainaa?!
Ei oo vakituista työtä tällä hetkellä....ja suunnitelmissa opiskelemaan tän vuoden aikana....

Inhoon asioida pankeissa/ virastoissa, ku en ymmärrä puoliakaan mitä ne selittää siä
Ja kyselen KOKO AJAN samoja asioita,ku ei vaa mee jakeluun.....ja sit ku mennää numeroihin, korkoihin, ynnä muihin prosentteihin tms., oon AIVAN :wall:

Eli kannattaako mun ees lähtä sinne pankkiin selvittää tätä tilannetta näiltä lähtökohdilta?

 

[anix]

Oon ollu tän(kin) asian kanssa saamaton :jahas:
Eli kyselisin taas teiltä arvon leidit, onkohan mulla ylipäätää mitää mahdollisuutta saaha lainaa?!
Ei oo vakituista työtä tällä hetkellä....ja suunnitelmissa opiskelemaan tän vuoden aikana....

Inhoon asioida pankeissa/ virastoissa, ku en ymmärrä puoliakaan mitä ne selittää siä
Ja kyselen KOKO AJAN samoja asioita,ku ei vaa mee jakeluun.....ja sit ku mennää numeroihin, korkoihin, ynnä muihin prosentteihin tms., oon AIVAN :wall:

Eli kannattaako mun ees lähtä sinne pankkiin selvittää tätä tilannetta näiltä lähtökohdilta?

Tohon tietämättömyyteen mää suosittelisin sellaista lähestymistapaa, että ensiksi luet jotain ihan pääpiirteitä tyyliin mitä pitää ottaa huomioon asuntoa ostaessa ja pankkiasioista esim sen, mitä erilaiset lainanlyhennystavat tarkoittaa.

Esimerkiksi hakusanalla "lainanlyhennystavat" löytyi tällainen http://www.lainaneuvoja.fi/lainat/kulut.php ohjesivusto, joka varmasti auttaa hahmottamaan. Sinne pankkiin ei tosiaan kannata mennä tätien pyöritettäväksi, jos ei tiedä mistään mitään. Sitä taas kannattaa tehdä, että menet sinne pyöritettäväksi vain aikeissa (siis ilman tositarkoitusta) ostaa ja vaikka pyydät lainatarjouksia useista eri pankeista. Sit kattelet mitä ne eri pankit tarjoaa ja tutustut ihan rauhassa niihin termeihin mitä niissä papereissa vilisee. Jos se asunnonhankintahomman pitää tapahtua tosi nopeesti, niin kyllä ne siellä pankeissa jotain suht järkevää yleensä silti tarjoaa. Jo senkin takia, että eihän ne muuten saa uusia asiakkaita, jos muut pankit tarjoo parempia paketteja. Monet asiat noissa lainahommissa on jonkinmoista riskin ottamista ja jos on niitä riskejä valmis ottamaan niin on mahdollista päästä edullisemmin lainakustannuksista, mutta se riippuu mm. lainasummasta ja markkinoista, miten korot kehittyy. Edit: Laina-aika vaikuttaa paljon tuohon, mikä tulee edullisimmaksi.

Myös sanomalehdissä on viime aikoina ollut viikoittain hyvä esimerkkejä rautalangasta väännettynä korkojen vaikutuksista ja mitä mikäkin eri lainanlyhennystavoilla tarkoittaa. Eli kannattaa lukea kaikki asuntolainoista puhuvat lehtijutut, ne on yleensä sen verran lyhyitä ja selvästi kirjoitettuja juttuja, että pääsee edes vähän jyvälle mistä puhutaan.

Tsemppiä vaan!

Itse ostin oman rivitalokaksion toukokuussa 2008, exästä erotessa omaa pääomaa oli 50k€ ja siihen 60k€ asuntoa varten lainaa päälle ja rempparahaa vielä 15k€ (seinät, lattiat, kaapistot, huonekalut, osa kodinkoneista) ja sit mitä ne lainaturvajutut oli, niin muutama tonni siihen vielä. Täällä asuu kaksi henkilöä koko ajan ja päälle kaksi mini-ihmistä joka toinen viikko. Isompaan vaihdetaan heti kun pääsen irti nykyisestä osa-aikatyöstäni. Mieheni tienaa vain opintotuen verran talvisin, joten sen takia ei nyt heti voida täältä muuttaa. Toisaalta minun tuleva palkkani riittää yksikseenkin saamaan tän porukan muuttovalmiiksi Mutta tykkään tästä asunnosta vaikka pieni onkin (60m2), tää on hyvin rauhallisella paikalla ja naapurit on mukavia.

Edit2: kysyit vielä että saatko ylipäätään lainaa. Sitä kannattaa käydä sieltä pankista kysymässä. Joillain on sen verran säästöjä, että voi maksaa lainaa vaikka onkin vaan opiskelija. Joillain ei oo. Joillain on määräaikaisia työsuhteita, mutta niitä on niin paljon (esim itsellä yli 10v samalle työnantajalle) niin sillon pankkikin voi olettaa, että ne työt varmaan jatkuu seuraavaanakin vuonna. Tärkeintä on se, että tuloja on sen verran, että lainanlyhennyksen lisäksi pystyy myös ostamaan ruokaa jne. Ainakin omassa pankissani piti täyttää sellainen kustannusrasitelappu, jossa tilitettiin kaikki kuukauden tulot ja menot. Ja se on hyvä paperi, että itsekin saa käsityksen siitä mihin se raha menee ja paljonko sen lainan lisäksi pitää olla massia. Sen perusteella voi myös suunnitella laina-ajan pituutta/paljonko pystyy kuussa maksamaan.