- Liittynyt
- 8.8.2005
- Viestejä
- 3 802
What the f...?
Hyvä idea kyllä kuviin. Sehän bodauksen ikävä puoli kyllä onkin, että muista lajeista poiketen bodarille ei lajin harrastamisen myötä kerry mitään erityistaitoja Mitä helkutin erityistaitoja sitten pitäis kertyä?, vaan entinen bodari on nykyinen tavis, toisin kuin muiden lajien harrastajat, jotka omaavat lajitaitoja Esim mäkihyppy tai vaikka keilaus, mitä helvatan hyötyä siitä on uran jälkeen?jälkeenpäinkin Entäs kehonrakennuksessa ravitsemus, lajikohtainen valmennus tai treenaaminen?. Tämän vuoksi kehonrakennus vaikuttaakin niin absurdilta lajilta, koska siinä panostetaan ainoastaan tiettyyn hetkeen, jonka jälkeen seuraa tyhjyys Samaa voisi sanoa aika monesta muustakin lajista, vaikka mäkihyppy taikka hiihto. Etenkin olympialajit joihin treenataan vuosia ja sitten mokataan karsinnoissa ja thats it.... Tämän vuoksi pitkälti kehonrakennus ei olekaan urheilulaji Kiva, mä kun oon aina luullut urheilevani, mutta viime vuosina vaan innostunut käydä näyttämässä lihaa lavalla!! --> En siis ole urheilija?, vaan jonkin sortin teatteria Sitähän se on monessa muussakin esiintymistä vaativassa lajissa. Todella paljon laji tottakai harrastajiltaan vaatii, mutta monien, itseni mukaan lukien, silmissä lajin harrastaminen vaikuttaa normaalia ajattelua seuraten järjettömältä, koska se tähtää vain hetkeen, eikä anna kärjistäen mitään muuta, toisin kuin urheilulajit, joiden harrastaminen luo taitoa, jonka käyttöönotto on myös myöhemminkin mahdollista Kuten mäkihyppy, keilaus, biljardi, yms?. Mutta off off-topic, hyviä kuvia jälleen, ja todella hyvä kuvausidea.
Hyvä idea kyllä kuviin. Sehän bodauksen ikävä puoli kyllä onkin, että muista lajeista poiketen bodarille ei lajin harrastamisen myötä kerry mitään erityistaitoja Mitä helkutin erityistaitoja sitten pitäis kertyä?, vaan entinen bodari on nykyinen tavis, toisin kuin muiden lajien harrastajat, jotka omaavat lajitaitoja Esim mäkihyppy tai vaikka keilaus, mitä helvatan hyötyä siitä on uran jälkeen?jälkeenpäinkin Entäs kehonrakennuksessa ravitsemus, lajikohtainen valmennus tai treenaaminen?. Tämän vuoksi kehonrakennus vaikuttaakin niin absurdilta lajilta, koska siinä panostetaan ainoastaan tiettyyn hetkeen, jonka jälkeen seuraa tyhjyys Samaa voisi sanoa aika monesta muustakin lajista, vaikka mäkihyppy taikka hiihto. Etenkin olympialajit joihin treenataan vuosia ja sitten mokataan karsinnoissa ja thats it.... Tämän vuoksi pitkälti kehonrakennus ei olekaan urheilulaji Kiva, mä kun oon aina luullut urheilevani, mutta viime vuosina vaan innostunut käydä näyttämässä lihaa lavalla!! --> En siis ole urheilija?, vaan jonkin sortin teatteria Sitähän se on monessa muussakin esiintymistä vaativassa lajissa. Todella paljon laji tottakai harrastajiltaan vaatii, mutta monien, itseni mukaan lukien, silmissä lajin harrastaminen vaikuttaa normaalia ajattelua seuraten järjettömältä, koska se tähtää vain hetkeen, eikä anna kärjistäen mitään muuta, toisin kuin urheilulajit, joiden harrastaminen luo taitoa, jonka käyttöönotto on myös myöhemminkin mahdollista Kuten mäkihyppy, keilaus, biljardi, yms?. Mutta off off-topic, hyviä kuvia jälleen, ja todella hyvä kuvausidea.
Tässä on hiton hyvä idea. :hyvä:
