Jose Aldo on GSP:n ohella parhain vapaaottelija maailmassa, makuasia on kumman laittaa listalla ensimmäiseksi (GSP:n "legacy" on toistaiseksi vahvemmalla pohjalla johtuen useammasta mestaruuden puolustuksesta). Perusteluiksi riittänee, että miehet ovat dominoineet laadukkaissa höyhen - ja keskisarjassa likimain totaalisesti kaikkia viimeisimpiä vastustajia, vapaaottelulle ominaiseen tyyliin ( ei ringin juoksua a' Anderson Silva). Miesten fyysiset ominaisuudet, tekniset taidot sekä ottelutaktiikka ovat olleet aukottomia huippuvastustajia vastaan. Aldo olisi voinut repiä palasiksi entisen suurmestarin, mutta jostain syystä tyytyi jäähdyttelemään loppua kohden. 4. erässä oli lähellä ottelun keskeyttäminen. Aldo ei tehnyt yhtäkään virhettä ottelussa ja jokainen siirto oli äärimmäisen harkittu (täydellinen "oman pään" tappioiden minimointi ja hyökkäysten maksimointi).
Rogan mainitsi saman mitä itsekin ihmettelin - Aldo hallitsi täysin etäisyyden ja näytti muutenkin huomattavasti ulottuvammalle, vaikka paperilla miesten antropometria on liki identtinen. Faberia ei voi syyttää taistelutahdon puutteesta, mutta asenne ei korvaa taitoja. En ole muista jännittäneeni missään ottelussa näin paljoa kuin viimeisimmässä mestaruusottelussa. Kun oli vielä selvää, että Faber oli mukana pelissä niin oli mahtava katsoa nähdä maailman nopeimpien otteluiden siirtoja fyysisessä shakissa. Hyvin paljon samoja elementtejä kuin Machida - Shogun ensimmäisessä. Hurja kunnioitus kummankin pystyottelukykyjä kohtaan.
Hendersonin ja Cerronen ottelua olisi katsonut pidempäänkin. Äärimmäisen tyly ja nopea voitto Hendersonille, pidän kaikin puolin miehen otteista. Gamburyan loi jauhot suuhun Brownille, joka tietysti tuo mukavaa sähköä höyhensarjan listauksiin. Jotenkin on sellainen kutina, että Brown ei toivu henkisesti näistä tappioista.
Kaikin puolin mahtava tapahtuma, jossa kaikki ottelut olivat kouluarvosana-asteikolla 8 -->. Kahden heikohkon vapaaottelutapahtuman jatkeeksi tämä loi taas uskoa vapaaottelun seuraamiseen. WEC ei yleensä petä, tässä ollaan tosin aika lailla maksimissa sen suhteen, että kuinka laadukkaaksi ottelukortin voi tehdä.