Päivä on mennyt taas ihan ohi, tuntuu ettei ole ehtinyt tehdä oikein mitään, vaikka on koko päivän ollut menossa. Eka koulussa, sitten salilla ja kaupungilla. Vielä pitäis lukea parikyt sivua huomiseen esseekokeeseen, taitaa mennä yötöiksi. Taas.
Koulussa vitutti se että huomaan koko ajan ajautuvani kauemmas ja kauemmas parhaista kavereistani. Niillä alkaa olla tosi paljon omia juttuja, joista mä saatan joskus kuulla - tai sitten en. Kaveri stressaa ihan vitusti jostain saksan pikku esitelmästä (joka ei vaikuta yhtään mihinkään) ja mä joudun kuuntelemaan kun se selittää jutun 10 kertaa läpi. Samaan aikaan itselläni on menossa monta tulevaisuuden kannalta _oikeasti tärkeää_ juttua, joista olisi kiva joskus jutella. Saan sanottua pari sanaa, jonka jälkeen keskustelu kääntyy taas kaverin ongelmiin. "Sä oot niin fiksu, kyllä sä pärjäät."
Vittu mitä apinoita.