Vituttaa niin ankarasti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Klep
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Vituttaa niin ankarasti – ketju jossa höyryt päästetään ulos ennen kuin pää räjähtää

Meta description: Keskustelua arjen ärsytyksistä, vastoinkäymisistä ja tilanteista jotka nostavat verenpaineen – tänne saa purkaa ilman filtteriä.


Helvetin vittu, kun vituttaa. Joka ilta klo 21:00 alkaa helvetinmoinen vitutus. Vituttaa jokainen asia, tunnin päästä vitutus yltyy, vaikka en enään muista mistä kaikki alkoi.
Helvetin hormoonit...

Joo se kannattaa toi steroidien vetäminen jättää vähemmälle. Iskee roidrage.
 
Kannattaa syödä sen sijaan vaikka suklaata. Auttaa kuulemma stressiin. Tai käy ostamassa läjä vanhoja Aku Ankkoja ja lue niitä.

Ajattelin kyl ihan kun luin ton että murrosiän hormooneist oli kyse mut Rasse pisti :D En kyllä tiiä oliko sitten roinasta puhe.
 
Mua nyt vituttaa kun olisi töitä enkä ole töissä ja mietin miten saan ne tehtyä.
Odottelen terveyskeskuspuhelimessa, ne keskustelee siellä mitä mun kannattaisi tehdä, kun oikea puoli mun kasvoista on turta, ja turta alue leviää pikkuhiljaa. Otin toissapäivänä parit rokotukset, johtunee siitä. Näköjään luurin toisella puolella otetaan tällaiset jutut ihan vakavasti, kirjailevat tietoja ylös ja mä istun tässä luuri korvalla. Tuleekohan tästä mulle vapaapäivä töistä vai mitäsmitäs. Olo on muuten varsin mainio, vähän vaan tunnoton.
 
Hierarkiassa alemmalla tasolla oleva työntekijä jakelee määräyksiä. Luu kurkkuun.
 
Odottelen terveyskeskuspuhelimessa, ne keskustelee siellä mitä mun kannattaisi tehdä, kun oikea puoli mun kasvoista on turta, ja turta alue leviää pikkuhiljaa.
Oliskohan sieltä pieni lystikäs kasvohalvaus hiipimässä? Alkaa tuntumaan, että se voi alkaa mistä vaan. Eukko sai toispuoleisen kasvohalvauksen korvatulehduksen sivuoireena. Ensin alkoi kuulemma kielen toinen puoli puutumaan, ja sitten meni itse taulu tunnottomaksi.

Parissa kuukaudessa se toipui siitä ihan hyvin, ja nykyään sitä ei edes huomaa jos ei tiedä, että sellainen on ollut. Ikuiset arvet siitä kyllä taisi jäädä, kun kaikissa valokuvissa kuulemma naama roikkuu. Ei se oikeasti roiku, mutta itse kiinnittää tietysti pieneenkin siihen viittaavaan huomiota.
 
Tänään salilla kässäritelineen edessä oli lisäkseni joku viis random-tyyppiä.

Yks teki habaa, yks ranskista niskantakaa, itte tein pystysoutua, sitte yks penaa, yks pulloveria ja yks kulmista. About samaan aikaan lepotauot ja sellasia kasien sarjoja tehtiin kaikki.

Sitte alkoi soimaan Pink Floyd - Money radiosta...

Repeilin totaalisesti, nimittäin se alkuintro meni TÄSMÄLLEEN meidän pumppauksen tahtiin. Oli vitun koomista kattoa peilin kautta kun ihme koneisto pyörii taustalla musiikin tahtiin. Muut vähän ihmetteli mitä nauroin. :D

Sit intro loppui ja hauska hetki oli tiessään. :'(
 
Ja taas jäätiin autolla puolimatkaan ja vasta se edellispäivänä korjaamosta tuli jättimäisen laskun kanssa.:curs: Tällä kertaa sentään sain heti apua ja auto saatiin lykittyä parempaan paikkaan. Kiitos vaan asianomaiselle vanhemmalle herrasmiehelle.





PS. Ei ketään kiinnostaisi 'yllätyksekäs' hellästi pidetty Mazda 323, nyt lähtee halvalla. Anyone?:D
 
Ensimmäinen postaus koko foorumille ja hyvin alkaa, "vituttaa niin ankarasti"... ;)

Oon toki lueskellut foorumia aktiivisesti jo vuosia ja saanut hyviä vinkkejä niin treeniin, ravintoon kuin muuhunkin pienen ihmisen elämään liittyvään. Tätä topiccia on nyt tullut erityisesti viime ajat seurattua kuitenkin erityisellä intensiivisyydellä ja kerronpa nyt oman vitutustarinani.

Puolitoista vuotta sitten teloin selkäni salilla kulmasoudussa. Selkä on ollut paskana koko ikäni johtuen mk-enduro-, ja motocross-harrastustaustasta. Alin välilevy on lievästi rappeutunut, nikamissa kuluneisuutta ja 3.ja 4. nikamaväli maldaltunut. Joka tapauksessa kesken kulmasoutusarjan "napsahti" ja sitä oireilua on jatkunut enemmän tai vähemmän (pääsääntöisesti enemmän) tähän päivään asti. Olen käynyt puntilla koko tämän kuluneen ajan välillä kevyemmillä kiekoilla ja välillä kunnolla runtaten. Kipuiluun ei ole löytynyt selkeää yhteyttä käytettyjen sarjapainojen tai treenin kovuuden välillä.

Fysiatrian polilla olen käynyt kaksi kertaa, yksityisellä (työterveytemme kautta) useita kertoja, useilla fysiatrian erikoislääkäreillä, fysioterapeuteilla, kiropraktikoilla, osteopaateilla, hierojilla jnejne. Lista on loputon, samoin niistä kertynyt lasku. Kipu-ja unilääkkeet ovat tulleet ensikertaa elämässäni varsin tutuiksi...Magneettikuvaan en ole useista yrityksistä huolimatta päässyt, vaan se pitäisi kustantaa itse enkä ole sitä vielä halunnut maksaa, koska leikkausta en pidä ratkaisuna enkä edes mahdollisena, kuten eivät minua tutkineet lääkäritkään. Olen halunnut kuviin ainoastaan saadakseni tarkemman selvyyden kivun aiheuttajista jotka eivät välttämättä röntgen-kuvissa näy. Lääkäreiden mukaan magneetissa ei kuitenkaan voi selvitä mitään sellaista mitä ei tähän mennessä röntgenissä tai tutkimalla olisi jo selvinnyt...

Tuon kulmasoudussa tulleen kipujakson ja treenin keventymisen johdosta paino putosi ja lihas haihtui. (176cm/85kg ja rasvat n.15%) Kun pikku hiljaa pääsin taas treenin makuun ja elämä alkoi vähän hymyilemään, sairastin tietämättäni influenssaa, joka aiheutti suoraan keuhkokuumeen. Päivystyksestä (johon minut vuorokausi sairastumiseni jälkeen talutettiin) minut laitettiin kotiin "influenssaa" sairastamaan. Yöllä menetin tajuni vessanpöntöllä verilimaa oksentaessani, mutta tulin tajuihini ja konttasin omin voimin takas sänkyyn. Aamulla kannettiin päivystykseen ja keuhkokuvista todettiin erittäin raju keuhkokuume. Sen jälkeen olin kaksi vuorokautta lisähapessa ja tiputuksessa ja sain suonensisäistä antibioottia. Tulehdusarvot oli monisatakertaiset ja hemoglobiini olematon ja pulssi heikko. Viikon sairaalassaolon jälkeen kotiin ja 2 kuukauden urheilukielto. Tässä vaiheessa painoni oli n. 76kg ja olin kuin haamu.

Tuosta pikku hiljaa toivuttiin ja viime syksynä ajattelin ottaa tiukan massakuurin. (natuna) Se menikin hienosti ja paino oli 83kg rasvojen ollessa edelleen melko alhaiset. Olin tyytyväinen treeniin, kun rauta nousi ja rikoin ennätyksiäkin yli vuoden jälkeen. :dance: Kunnes...

Sain tammikuun lopulla yskän joka ei mennyt ohi. Treenasin normaalisti, koska vointi oli hyvä eikä lämpöä ollut. Sit nousi lähes 39 asteen kuume ja menin työterveyteen. Labroissa ei mitään, mutta "varmuuden vuoksi" määrättiin 10pv:n antibiootit. Söin ne ja olo eikun huononi. (todennäköisesti mulla oli virus-flunssa) Muutama päivä sen jälkeen nousi töissä taas 39 asteen kuume ja todettiin influenssa A-virus. Kolme päivää meni kunnon kuumeessa ja ajattelin, et nyt lähtee kaikki pöpöt. Lääkäri käski ottaa viikon rauhassa ja seuraavalla viikolla kevyesti salille yli kuukauden tauon jälkeen. Heti kevyen treenin jälkeen taas lämpöä jota jatkui ja jatkui...Sunnuntai-iltana lepopulssi yli 100 ja sydän löi miten sattuu ja myös rintakipuja oli ollut jo useamman päivän vaikka olin ottanut hyvin rauhallisesti. Menin päivystykseen ja otettiin ekg, labrat, (mm. troponiini) sekä keuhko-, ja poskiontelokuvat. Missään ei mitään ja ainoa vika oli verenpaine 158/98. Pulssi edelleen korkea, mutta rytmi lääkärin mukaan säännöllinen. Lääkäri määräsi viikon sairaslomaa ja käski edelleen mittaamaan lämpöä. (maksimissaan ollut 37,3..) Voinnin mukaan ja kahden kuumeettoman päivän jälkeen varovasti salille. Sitä tässä nyt sitten odotellaan...

Pahoittelut pitkästä postauksesta, mutta älkää nyt v*ussa valittako jostain kahden viikon flunssasta...Monella on asiat vielä paljon huonomminkin ja olen toki erittäin huojentunut, että ei ole mitään vakavampaa kuten sydänlihastulehdusta, mutta arvatkaa hajottaako... :curs:

Tsemppiä kaikille muillekin vittuuntujille! :kippis1:
 
Voinnin mukaan ja kahden kuumeettoman päivän jälkeen varovasti salille. Sitä tässä nyt sitten odotellaan...

Tuo nyt lähinnä pisti silmään, ku oot niin kauan sairastellu, niin ite pitäisin enemmän ku kaks päivää lepoa, kuumeettomasta päivästä lähtien. Mulle lääkärit ovat suositelleet, että viikon kuumeen jälkeen pitäs pitää sit se viikko taukoa urheilusta. En nyt sitte tiedä, onko tuossa jotain perää vai ei?
 
Flunssa jatkuu ja pahenee, tenttiin lukemisesta ei tullut mitään, tentti meni päin persettä ja ekan vuoden paskantärkeät paskakurssit hiillostaa meikäläistä edelleen. :curs: Onneks sain sentään kesäksi alan hommia, vähän siltä osin stressi helpottaa.
 
Viisaudenhammas leikattu maanantaina ja edelleen aivan helvetinmoinen jomotus ja särky!!! Burana 800:sta oon ottanu 4/päivä mut auttaa just sen 3 h ja sit 3 h joutuu kärvistelee järkyttävän kivun kanssa ennen ku voi ottaa seuraavan...Kauan tätä vielä kestää!?!?!? Huh huh...
 
Viisaudenhammas leikattu maanantaina ja edelleen aivan helvetinmoinen jomotus ja särky!!! Burana 800:sta oon ottanu 4/päivä mut auttaa just sen 3 h ja sit 3 h joutuu kärvistelee järkyttävän kivun kanssa ennen ku voi ottaa seuraavan...Kauan tätä vielä kestää!?!?!? Huh huh...

Jos ne on oikein hyvin sitä kaivelleet niin voi mennä useampikin viikkoa hermosäryn kanssa. Ota Panacodia kaveriksi, saa ainakin nukuttua.
 
Mulla alaviisurin poiston jälkeen tajutonta särkyä kesti kolme viikkoa. Kamalaa!!! Mikään ei oikein auttanut. Panacodikaan ei auttanut kunnolla kun on kyse hermosärystä mutta uni tuli herkemmin eikä niin "välittänyt" kivusta. Eikä kannata tosiaan vetää mitään "yliannostuksia" edes sitä buranaa. Kaikissa on kattonsa, jonka jälkeen ne haitat lisääntyy eikä hyödyt kasva.
 
salilla olen pari kertaa pyytänyt yhtä n. 30-vuotiasta miestä varmistamaan penkkaustani. Tiistaina kun olin salilla en kuitenkaan pyytänyt kun ajattelin tehdä vähän lyhyempää sarjaa. Kyseinen mies teki ylätaljaa siinä penkin vieressä. Ja ilmeisesti oli olettanut että minä aina tarvitsen varmistajaa kun penkkaan.

Noh aloitin sitten ekan raskaan sarjan ja viimeisten toistojen kohdalla huomasin siinä sivusilmällä että kaveri katselee koko ajan tekemistäni ja härkämäisesti potkii jalalla maata ollen valmiina nostaan painon rinnaltani jos väsymys yllättää. Tämä toistui jokaisen sarjan viimeisillä toistoilla kun painojen ylöstyöntö alkoi tuottaa vaikeuksia:D

ei siinä mitään, mukava jantteri kyseessä eikä vara ikinä venettä kaada. nauratti vaan kuinka isällisesti hän minua valvoi:)
 
Mulla alaviisurin poiston jälkeen tajutonta särkyä kesti kolme viikkoa. Kamalaa!!! Mikään ei oikein auttanut. Panacodikaan ei auttanut kunnolla kun on kyse hermosärystä mutta uni tuli herkemmin eikä niin "välittänyt" kivusta. Eikä kannata tosiaan vetää mitään "yliannostuksia" edes sitä buranaa. Kaikissa on kattonsa, jonka jälkeen ne haitat lisääntyy eikä hyödyt kasva.

Juu, noinhan se lääkärikin sano ettei tota 3200mg/vrk saa ylittää..oon sit öisin ottanu panacodia mut se ei mulla auta särkyyn juuri ollenkaan:( ainoastaan tekee olon sen verran pöhnäseks et nukahtaa aina välillä vaikka särkeekin niin pirusti. Tää vihlonta ja jomotus tekee vaan oikeesti mut kohta hulluks. No eipä se auta ku kestää. Perkele.

Ja vitutus vaan lisääntyy kun ei kivun takia pysty keskittymään opiskeluun tai kuvitellakkaan lähtevänsä treenaamaan. :curs:
 

Käytköhän samalla salilla kuin minä :D Kerran kun olin siinä menossa penkkiä tekemään, niin jostain syystä ajattelin laittaa tankoon varmistajat. Noh, joku isompi korsto oli siinä vieressä tekemässä reidenojentajaa ja kysäisin että näkeekö missään toista varmistajaa kun ei omaan silmään sattunut. Vastaukseksi sain suht tiukan "Jaa-a". Noh, ei siinä mitään aloin tekemään sitten helypainoilla penkkiä kunnes huomaan että kaveri tuli siihen yläpuolelle varmistamaan. Ei siinä, kiitin vaan jälkeen päin, ilmeisti luuli että pyysin varmistamaan sarjaa, kun puhuin varmistimista. Niin ja tikkurilan vkl:ssä tämä.
 
Back
Ylös Bottom