Kiitos sulle!
Itse ainakin kiinnitin huomiota siihen, että aluksi kun joi, joi siihen ahdistukseen itseensä. Nyt kun on aikalailla sen 4 kuukautta juonut melkolailla väihintään sen kerran viikossa (lukuun ottamatta yhtä ajankohtaa, jolloin olin 2 viikkoa lähes tulkoon ilman alkoholia, mitä nyt pientä tissuttelua) ja kulutus on keskimäärin 14-18 annosta per kerta, huomaa että myös alkoholi on lisännyt ahdistuksen tunnetta vielä enemmän. Parin tuopillisen jälkeen oloni on melko normaali: ei ahdista, henkinen hyvinvointi on hyvä jne. Nyt takana on 3 päivää sekaisin, 3 päivää selvänä, 3 päivää sekaisin ja 2 päivää selvänä. Olo on erittäin ahdistava eikä mikään tunnu hyvältä ja kaikki on jotenkin merkityksetöntä.
Myös tekemisen puute on suuri: urheilu ei maistu, selvänä oleminen ahdistaa, yksinkertaisesti mikään muu kuin kaljan juonti ei tällä hetkellä maistu miltään. Eikä se ole oikeastaan ihme: parhaimmillaan mulla kului käytännössä koko päivä Pubissa (heräilin kahdeltatoista, söin, lähdin "kaupungille" ja päivä kahdesta ilta kahteentoista istua kökötin kaljaa juomassa), ja harvoin mitään muuta sisältöä oli kuin perus arkirutiinit ja kaljan juonti.
Mutta pakko mun on ainakin vähentää reilusti alkoholinkäyttöä. Eilen tunsin lievää kipua ylävatsassa ja samaan syssyyn myös pelkotiloja mahdollisesta haimatulehduksesta. Tilanne onneksi rauhottui.
No, terapia alkaa onneksi heti syyskuun alussa - eiköhän se tästä
