- Liittynyt
- 28.10.2009
- Viestejä
- 801
Viimenen kuukaus on menny iha vituiks ku isän suvulta perintönä saatu alkoholismi nostaa taas päätään. Ei oo jaksanu salille tai lenkille, syömiset on ollu mitä on, käytännössä käyny töissä jonka jälkeen syöny mitä syöny ja tietoneella istumisen kautta painunu koisimaan, olutta joka vkloppu ja parina iltana muutama olut viikollaki. Tänää ajattelin tempasta semmoset perseet ettei aamulla varmasti tee mieli nousta sängystä, sunnuntaina sit vittu korkki kii lopullisesti (viime juhannuksena tein saman ja kesti jouluun asti). Keskityn taas alkoholittomiin, ykkösolueen, veteen, maitoon ja limsoihin, viskejä tulee kerättyä kaappiin mutta yhtäkää pulloa en niistä ole vielä janoissani avannu eli se harrastus pidetään
Tää juominen on kyl jännä asia kun siihen on taipumusta, olutta tekee mieli iha helvetisti mut samalla pystyy kuitenni tiedostamaan et mitä enemmän eristäytyy kotia juomaan ni sitä paskempi olo tulee ja hermot kiristyy entisestään. Tiedä sit onko just tuossa se alkoholistin ja lievän väärinkäyttäjän ero et tunnistan ongelman ja pystyn tuon takia lopettamaa juomisen. Harmi et tuo juomine tuntuu tosiaan olevan itellä on/off-kytkimellä niinku tupakointiki eli joko kaikki tai ei mitään :S
Kuulostaa hyvin hyvin tutulta. Multa vaan ei tahdo onnistua toi korkin kiinni laittaminen ihan helposti.
Se on hyvä että jotkut lopettaa ni pysyy luonnon tasapaino ku ite vasta alotellu.
Joo, viinathan täältä loppuis kesken jos me kaikki "ammattilaiset" loputtomasti vaan vedeltäs ilman taukoja.
