Varpaiden amputointi (+kysymyksiä esim. diabeteksesta)

[Huppe]

En nyt keksinyt muutakaan paikkaa kysyä niin pistetään tänne kun täällä on kaikenlaista lukijakuntaa ja kokemusta asiasta jos toisestakin.

Eli tilanne on tämä mikä harmittaa itseänikin: Tuttavalla on kaikenlaista sairautta, diabetes, verenpainetauti sekä reilusti ylipainoa. Kertaalleen tehty ohitusleikkauskin, eli iäkkäämpi nais-ihminen on kyseessä.

Nyt on ongelmana se että kun tulee haavoja varpaisiin, ne amputoidaan pois (tämä on siis hoito-toimenpide Joensuun keskussairaalassa). Mielestäni menettelytapa on väärä mutta ongelmana on se että eivät tuppaa paranemaan, haava jää jotenkin avohaavaksi ja vuotaa jotain tauhkaa, itse asiassa ei tarkempaa kuvausta ole saatavilla.

Itse marssisin yksityiselle puolelle HELSINKIIN hoidattamaan tuota vaivaa mutta olisiko teillä ideoita mitä voisi tehdä ja minne tuota voisi mennä hoidattamaan asiantuntevasti? Laihduttaminen auttaisi varmasti mutta se on vähän niinkuin poissuljettu asia, liikuntaa ei harrasteta myöskään OLLENKAAN television katsomisen lisäksi ja rasva ja suola ovat pääasiallinen ravinto.

Vituttaa katsella vierestä kun pilataan elämää, eli niitä ideoita, sairaaloita yms? Kiitos etukäteen.

 

[modified]

Siis ei kai nyt suoraan amputoida pois jos tulee haava?

Se on totta, että diabetes vaikuttaa jotenkin haitallisesti ääreisverenkiertoon, koska tutulla kundilla oli haavauma jalkapohjassa yli vuoden.

 

[Huppe]

Siis ei kai nyt suoraan amputoida pois jos tulee haava?

Se on totta, että diabetes vaikuttaa jotenkin haitallisesti ääreisverenkiertoon, koska tutulla kundilla oli haavauma jalkapohjassa yli vuoden.

Aikansa hoidetaan (muutama kuukausi) ja sitten leikataan irti. 3. varvas lähdössä jo :(

 

[Lepa83]

En nyt keksinyt muutakaan paikkaa kysyä niin pistetään tänne kun täällä on kaikenlaista lukijakuntaa ja kokemusta asiasta jos toisestakin.

Eli tilanne on tämä mikä harmittaa itseänikin: Tuttavalla on kaikenlaista sairautta, diabetes, verenpainetauti sekä reilusti ylipainoa. Kertaalleen tehty ohitusleikkauskin, eli iäkkäämpi nais-ihminen on kyseessä.

Nyt on ongelmana se että kun tulee haavoja varpaisiin, ne amputoidaan pois (tämä on siis hoito-toimenpide Joensuun keskussairaalassa). Mielestäni menettelytapa on väärä mutta ongelmana on se että eivät tuppaa paranemaan, haava jää jotenkin avohaavaksi ja vuotaa jotain tauhkaa, itse asiassa ei tarkempaa kuvausta ole saatavilla.

Itse marssisin yksityiselle puolelle HELSINKIIN hoidattamaan tuota vaivaa mutta olisiko teillä ideoita mitä voisi tehdä ja minne tuota voisi mennä hoidattamaan asiantuntevasti? Laihduttaminen auttaisi varmasti mutta se on vähän niinkuin poissuljettu asia, liikuntaa ei harrasteta myöskään OLLENKAAN television katsomisen lisäksi ja rasva ja suola ovat pääasiallinen ravinto.

Vituttaa katsella vierestä kun pilataan elämää, eli niitä ideoita, sairaaloita yms? Kiitos etukäteen.

Valitettavasti diabeetikoilla amputointi on aika yleinen "hoitokeino" haavoihin jotka ei parane hoidoista huolimatta. Siinä ei paljoa Helsingin yksityiset sairaalat auta, jollei ihmisellä itsellään ole motivaatiota hoitaa omaa sairauttaan niin, että verensokerit pysyvät tasaisina, katsoo mitä syö ja liikkuu mahdollisuuksien mukaan. Ja sitä jalkajenhoidon tärkettä ei voi diabeetikolla tarpeeksi korostaa, jo ennaltaehkäisevästi. Näin voi paremmin välttää ne lukemattomat komplikaatiot joita diabetekseen liittyy.

Ja se, että amputointihaavat jäävät märkimään johtuu yleensä myöskin tästä ettei sairaudella ole hoitotasapainoa. Ja että asiat ovat jo pidemmän aikaa olleet huonosti. Kannatta kokeilla erilaisia haavanhoitotuotteita näihin, nykyään suositellan hopeahoitoa ja monella se toimiikin.

 

[modified]

Jos sokeritasapainoaan ei hoida, niin myös munuaiset sanovat jossain kohtaa poks.

 

[Ritari Ässä]

Luin jo joskus vuonna banaani tutkimuksen, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa turvaudutaan helpommin diabeetikkojen amputaatioihin kuin täällä kukka-Suomessa.

Eli tuntuisi olevan maakuntakohtaistakin osin.

 

[Huppe]

Luin jo joskus vuonna banaani tutkimuksen, jonka mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa turvaudutaan helpommin diabeetikkojen amputaatioihin kuin täällä kukka-Suomessa.

Eli tuntuisi olevan maakuntakohtaistakin osin.

Juu, Itäsuomessa tuo lääketieteen suuntaus on muutenkin aika kivikautista (kaikilta osin).

Löysin muuten kiintoisan artikkelin aiheesta:
http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=268
Tuossa puhutaan happi-hoidosta. Tuosta hopea-hoidosta en ole koskaan kuullutkaan, mitähän se mahtanee olla?

 

[Heavy-rock]

Kaverilla kans diabetes. Tuli kanssa joku haava isovarpaaseen ja sitä kautta pöpö. Aikansa ne sitä yritti nitistää pillereillä ja kaikenmaailman lääkkeillä. Oltiin yksityisellä ja sitten keskussairaalassa. Niin vaan lähti varvas kun luu kertakaikkiaan alkoi mätänemään. Sitten olisi ollut koko jalkapötyä seuraavaksi..

Eli kyllä tos diabeteksessä taitaa se vaivojen ennaltaehkäsy olla se paras ja melkein ainoa hoito...

Toisaalta, itsehän omaa elämäänsä hukkaa...

 

[Huppe]

Löytyi paljon tietoa tuosta hopeahoidosta, kyseessä vissiin kolloidi hopeavesi.
http://www.carnoimpex.fi/Carno/fi/hopea.htm
http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/kolloidihopea.htm#28 sivua

Jonkin ulkomaisen artikkelin mukaan mies pelastui amputaatiolta tuon ansiosta, toki kaikki mikä netissä lukee on totta ;)

Noh, ei yrittäminen mitään maksa!

 

[Pohjoisvirta]

Akupuntiota kannattaa kenties kokeilla tuollaisten haavojen hoitoon ensi kädessä.
Tai ainakin ite koittaisin ennen kuin varpaistani luopuisin.

Jokainen tavallaan.

 

[Huppe]

Veemäistä tuossa on tosiaan se että ollaan landella ja ainoa hoitomuoto siellä mitä tarjotaan on rasvaus ja sitten kaupunkiin lähete jossa amputaatio jos se rasvaus ei auta...

 

[TJJ]

Diabeetikon jalkahaavat on sarjassamme helvetin vittumaisia, syystä että A) verenkierto on (ei tahdo parantua) B) ihotunto alueella on (haava ei ole kipeä -> vahinkoa tulee koko ajan) C) Diabetes on tauti joka tekee muutenkin haavojen paranemisen :ksi.

Hoitaminen on pirun vaikeaa ja harvoin parempaa on tarjolla kuin antibiootit ja rasvat. Ja jos paranemista ei tapahdu niin ainoa järkevä vaihtoehto on se amputaatio. Jos vaihtoehto on varvas tai epätoivoiset hoitoyritykset joilla ei ole mitään toimivuustakuuta, niin liika hoidon yrittäminen vain päästää tulehdusta laajenemaan, vieden sitten enemmän ja enemmän raajasta, jopa hengen.

Nuoriltakin (30+) diabeetikoilta joudutaan amputoimaan, kun hoitotasapaino on persiillään, tauti ollut pitkään ja vauriot ehtinyt tapahtua.

 

[Lepa83]

Tuosta hopea-hoidosta en ole koskaan kuullutkaan, mitähän se mahtanee olla?

Täällä Turun suunnalla ainakin käytetään useimmiten tuotetta nimeltä Aquacell AG. Kyseessä on haavasidos, jossa sisällä hopeaa. Sidos alkaa "hyytelöitymään" kostuessaan haavaeritteestä ja silloin hopea alkaa liukenemaan haavaan. Hopea tapaa haavasta niitä bakteereja ja näin mahdollistaa sen, että tervettä kudosta voi alkaa muodostumaan. Edellyttäen taas sen, että se sokeritasapaino on jonkinlaisessa kunnossa.

 

[ljm]

Eli tilanne on tämä mikä harmittaa itseänikin: Tuttavalla on kaikenlaista sairautta, diabetes, verenpainetauti sekä reilusti ylipainoa. Kertaalleen tehty ohitusleikkauskin, eli iäkkäämpi nais-ihminen on kyseessä.

Vituttaa katsella vierestä kun pilataan elämää, eli niitä ideoita, sairaaloita yms? Kiitos etukäteen.

En tahdo olla epäkohtelias tai loukkaava, mutta kyllä tuo henkilö ihan itse pilaa omaa elämäänsä. Itse hankittuja vaivoja, jotka voisi ennaltaehkäistä, jos kiinnostaisi panostaa omaan elämään. Ehkä vielä jotain olisi tehtävissä, jos ottaisi itseään niskasta kiinni?

 

[nyce]

Eli tilanne on tämä mikä harmittaa itseänikin: Tuttavalla on kaikenlaista sairautta, diabetes, verenpainetauti sekä reilusti ylipainoa. Kertaalleen tehty ohitusleikkauskin, eli iäkkäämpi nais-ihminen on kyseessä.

Diabetes aiheuttaa ja siihen liittyy paljon erilaisia liitännäissairauksia (etenkin jos huonossa hoitotasapainossa)... Juurikin verenpainetauti, epäedulliset veren rasva-arvot, ateroskleroosi/arterioskleroosi, metabolinen oireyhtymä... seurauksena erilaisia sydän- ja verisuonisairauksia. Tuttavallesikin tehty jo kertaalleen ohitusleikkaus (sepelvaltimo tahi alaraaja, et maininnut).

Diabeetikoille valtimoiden ahtautuminen ei rajoitu vain sydäntä ruokkiviin sepelvaltimoihin vaan puhutaan Arteriosclerosis obliteransista (ASO), eli koko kehoa käsittävästä valtimoverisuonten ahtautumisesta. Mitä siitä sitten aiheutuu:

Diabeettinen nefropatia johtaa hiljalleen munuaisten vajaatoimintaan. Korkea verenpaine vaurioittaa munuaisten glomerulusten hiussuonia... jo alkanut munuaisten vajaatoiminta pahentaa sitten entisestään esim. verenpaineongelmia - sydän ja verisuonisairauksia.

Diabeettinen retinopatia heikentää näköä. Korkea verenpaine vaurioittaa verkkokalvon (retina) hiussuonia.

Alaraajoissa valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa iskeamiaa, joka oireilee erilailla vaikeusasteen mukaisesti. Esim. jalan kylmyys, tunnottomuus (diabeettinen neuropatia = yleensä ääreishermoston toimintahäiriöt), klaudikaatio (=katkokävely), lopulta kriittinen iskemia ja gangreena (=kuolio)...

Diabeetikoilla haavat paranevat muutenkin hitaammin, saati sitten alaraajojen alueella joissa verenkierto ASO-taudista johtuen on heikentynyt. Huolellinen, suunnitelmallinen ja ennenkaikkea kärsivällinen haavanhoito saattaa tuottaa tulosta... Kirurgisesti haavoja voidaan revidoida (puhdistaa, poistaa infektoitunutta kudosta ja näin edesauttaa haavan paranemista.

Alaraajojen valtimostatukseen voidaan tutustua alaraajojen angiografian avulla (tehdään aina ennen alaraajojen ohitusleikkausta). Alaraajojen ohitusleikkauksilla verenkiertoa voidaan koettaa palauttaa rajoitetusti tapaus- ja potilaskohtaisesti... (esim. reisivaltimosta polvitaivevaltimoon tai tarvittaessa valtimoon alemmas). Alaraajojen ohitusleikkauksetkin riski: itse leikkaus, leikkaushaavan paraneminen jne...

Amputaatio on sitten aina viimeinen keino, jos verenkiertoa ei kirurgisesti muuten voida ASO-taudin runtelemiin suoniin mielekkäästi palauttaa. En tiedä miten muualla Suomessa on tilanne verisuonikirurgian klinikoilla: miten nopeasti pääsee tutkimuksiin, toimenpiteisiin ja kuinka herkästi amputaatioihin ryhdytään?

Täällä pääkaupunkiseudulla verisuonikirurgian vuodeosastot jo nyt hukkumassa potilaisiin ja leikkausaikojakin saa odottaa... Yksityispuolelle tietysti voi mennä jos asialla kiire. Siellä kirurgit voivat luvata tekevänsä ihmeellisiä ohituksia (kun riittävästi rahaa lyö käteen), mutta niidenkään toimivuudesta ei ikinä tiedä. Kaikki tietysti tehdään mutta usein amputaatioihinkin joudutaan. Osalla diabeetikoista (huono hoitomyöntyvyys sekä sitoutuminen hoitoon) huonona puolena pitemmällä tähtäimellä jatkuvat amputaatiot... Ensin kuppiin laitetaan yksi varvas sitten toinen, äkkiä joudutaan metatarsaaliamputaatioon, sitten sääriamputaatioon lopulta reisiamputaatioon... ainiin ja sama juttu vielä toiseen jalkaan.

Lyhyesti tiivistettynä vinkkejä/hoito-ohjeita: Laihduttaminen ja sopiva turvallinen liikunta, ravintoasiat kuntoon, tupakka etenkin EHDOTTOMASTI pois (nikotiini supistaa verisuonia), alkoholi pois (sotkee verensokeritasapainoa) verenrasva-arvot sekä verenpaine kuntoon (dietti sekä lääkehoito statiinein ja esim. beeta-salpaajilla), haavojen ja haavaumien välttäminen, hyvä jalkahygienia, hyvät hiertämättömät kengät ja sukat, säännöllinen jalkojenhoitajalla käynti...

Perus terveyskeskuksesta kertomillasi esitiedoillasi "vaatii" ja luultavasti lääkäri kiltisti kirjoittaakin lähetteen verisuonipoliklinikalle alkututkimuksiin. Ja sieltä jatkot eteenpäin angiografiaan jne... mutta amputaatioon ei kannata kenenkään suostua ennenkuin kaikki muu on jo tehty.

Tsemppiä tuttavallesi...

 

[quiz]

siis hyi helvetti. mikä ihmisiä vaivaa?