Vaikea uskoa todeksi.

MTM1977

WTF
Mode
Liittynyt
15.9.2004
Viestejä
11 784
Kuulin just, että eräs työkaverini on tänään kuollut auto-onnettomuudessa. Ei oikein vielä tahdo mennä jakeluun, jotenkin tyhjä olo. Taas kerran sitä tajuaa, kuinka äkkiä ihmiselämä saattaa loppua. Kun vaan aina muistaisi ottaa joka päivästä kaiken irti...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
training_day sanoi:
Kuulin just, että eräs työkaverini on tänään kuollut auto-onnettomuudessa. Ei oikein vielä tahdo mennä jakeluun, jotenkin tyhjä olo. Taas kerran sitä tajuaa, kuinka äkkiä ihmiselämä saattaa loppua. Kun vaan aina muistaisi ottaa joka päivästä kaiken irti...

Osanottoni ja jaksamista. Tuollainen voi olla aika pysäyttävä kokemus. Minulta kuoli työkaveri viime viikolla, auto-onnettomuudessa hänkin. Tuli minullakin mieleen se, kuinka sitä viitsii valittaa pikkuasioista vaikka pitäisi osata nauttia joka päivästä kun mikä hyvänsä voi olla se viimeinen.
 
rasvanahka sanoi:
Osanottoni ja jaksamista. Tuollainen voi olla aika pysäyttävä kokemus. Minulta kuoli työkaveri viime viikolla, auto-onnettomuudessa hänkin. Tuli minullakin mieleen se, kuinka sitä viitsii valittaa pikkuasioista vaikka pitäisi osata nauttia joka päivästä kun mikä hyvänsä voi olla se viimeinen.
Osanotot sinne myös.

On se tosiaan kumma juttu, että jotain näin traagista pitää tapahtua, että osaa oikeasti ajatella miten hyvin asiat loppujen lopuksi itsellä ovat.
 
Osanottoni. Lukuisia kavereita menettäneenä tiedän tarkkaan miltä tuo tuntuu, elämä on ihmellistä eikä koskaan voi tietää mitä itse kullekkin tapahtuu, siksi yritänkin nauttia tästä hetkestä niin kuin se olisi se viimeinen ja saa vain olla todella onnellinen kun ei ole sen suurempia murheita.
 
Osanotot myös täältäpäin.

Niinhän se on, että kuolo voi korjata meikäläisenkin vaikka seuraavalla kauppareissulla, mutta harvoin sitä silti osaa olla kiitollinen joka hetkestä. Sen taidoin joskus kun oppisi!
 
training_day sanoi:
On se tosiaan kumma juttu, että jotain näin traagista pitää tapahtua, että osaa oikeasti ajatella miten hyvin asiat loppujen lopuksi itsellä ovat.

Toi on totta. Itselläni vei syksyllä viikatemies todella läheisen ystävän, ehkä parhaan. Se kyllä pysäytti miettimään ystävien ja perheen tärkeyttä ja sitä, että miten saisi enemmän aikaa läheisille.

Osanotot myös.
 
Tuollainen todellakin pysäyttää... Viimeviikonloppuna hyvä ystäväni ja kummilasteni äiti päätti jättää tämän taipaleen kesken oman käden kautta, ei tahdo oikeen vieläkään sitä ymmärtää...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom