Vaeltaminen

[kärpänen]

Itsestäni ainakin tuntuu siltä, että mitä vähemmän kokemusta, sitä enemmän ylimääräistä ja tarpeetonta tavaraa mukana. Omasta kokemuksestani ainakin muistan, että alkuvaiheessa (joskus lapsena..) oli mukana sellaisia kamoja joihin ei sitten oikeastaan koko reissun aikana tarvinnut edes koskea. Samoin evästä on ollut melkein aina ihan liikaa (varamuonat huomioidenkin) ja on joutunut kantamaan roskien lisäksi vielä ne takaisinkin. Vaatteita kulkee nykyään mukana todella vähän ja sen sijaan on enemmänkin materiaalia joilla pystyy paikkaamaan, korjaamaan, tekemään tulet tai rakentamaan jonkun suojan jos oikein huonosti menee. Suomessa on kuitenkin sen verran leppoisat oltavat ja ainakin vettä tarjolla joka paikassa, että kovaan pulaan joutuminen edellyttää mielestäni jo kohtuullisia ponnisteluja tai vakavampaa loukkaantumista. Useinhan nämä tekijät tosin ketjuuntuvat ja sitä kautta tilanne nopeasti pahenee.

Ja kyllä se luonto vieläkin intiaaneja (kaikenlaisia intiaaneja) opettaa ilman kohtuuttomia uhrauksia. Ja itseäni ei ainakaan kiinnosta tippaakaan missä anorakissa tai gore -kuorissa joku matkaansa taittaa; samalla asiallahan siellä kuitenkin yleensä ollaan.

 

[Klep]

Hienoa hommaahan tuo on, mieli puhdistuu ja rauhoittuu saman tien kun pääsee sammalta polkemaan. Kevo kiinnostaisi käydä kulkemassa ensi kesänä, kun sitä ovat monet niin kauniiksi kehuneet.

Yksi pieni, mutta kuitenkin mielestäni elintärkeä varuste joka kannattaa matkaan pakata on pieni kerä rautalankaa. Sillä saa tarvittaessa vaikka rinkan pysymään kasassa, jos sattuisi kantohihna sanomaan ittensä irti keskellä puskaa.

 

[rolig]

Vaellus on itselle ihan korvaamaton henkireikä. Metsissä ei niin innosta rämpiä, mutta aukeat tunturi- ja vuoristomaisemat iskee ja lujaa. Suomessa on tullut käytyä vain Pallas-Hetta, Halti ja vähän Saariselkää, kun löysin paremmat apajat naapurista Kilpparin kolmen valtakunnan rajalla, Kebnekaisella ja Norjassa muutamassa paikassa tullut vaellettua. Suosittelen lämpimästi... Keski-Eurooppa houkuttelisi kovasti myös, kunhan olisi sitä reissuseuraa.. Itsekseen en ole vielä kunnon vaellukselle uskaltautunut, vaikka sekin sinällään houkuttelisi, mutta pitkiä päivävaelluksia tullut tehtyä omin päinkin

90-luvulla tuli vaellettua farkuissa (!) -se oli kai joku sen ajan villitys.. ;) Nykyisin lähinnä urheilutrikoissa ja goreissa.

 

[TLP]

Kilpparin kolmen valtakunnan rajalla, Kebnekaisella ja Norjassa muutamassa paikassa tullut vaellettua. Suosittelen lämpimästi... Keski-Eurooppa houkuttelisi kovasti myös, kunhan olisi sitä reissuseuraa..

Mä tuossa toissakesänä ajelin auton kyydissä tuolla etelä-saksa, itävalta, itäinen ranska, sveitsi jne. ja mikä minua oikeasti kiinnostaisi vaelluskohteena, niin Shwarzwaldin alue. Upeaa metsää, hienoja vuoristoja ja varmasti tarpeeksi vaativaa.
Kuitenkin minun kävelyt ruukkaa painottumaan koiran kanssa harrastamiseen, eli linnustuksen yhteyteen. Ensi syksynä sitten mennään ruotsiin, ehkä talven aikana kokeisiin norjaan jne. Tulee nuokin paikat tutuksi. Kebnekaisen alue lienee luonnonsuojeluun tarkoitettu, joten sinne ei liene metsästyslupia myynnissä. 25.-29.8 ollaan jo varattu Kihlankiin metsästyspäiviksi, eli aloitus syksyyn lähtee sieltä... 3kk vuorotteluvapaa, eli aikaa jää muihinkin kohteisiin ;)

 

[kärpänen]

Linkissä juttua pätkästä joka tulee kyllä vielä jonain kesänä vedettyä. Alpine Pass Route Sveitsin halki kulkee nimensä mukaisesti Sveitsin Alppeja seuraillen koko maan halki. Vaikka itselleni alppikiipeily on se hienoin juttu, niin tuon reitin vaeltaminen voisi olla ihan mielenkiitoinen kokemus.

 

[rantapantteri]

Aloin tässä pohtia, että josko sitä lähtisi kesällä tai alkusyksystä lappiin vähän vaeltelemaan ja kalastamaan. Onko porukalla kokemuksia tällaisista kalasteluvaelluksista? Minne kannattaa suunnata jos haluaa saada kalaa ja olla melkolailla keskellä ei mitään? Joku noin viikon vaellus olisi varmaan aikataulujen suhteen melkolailla optimaalinen ja mukaan lähtisi varmaan pari-kolme kaveria.

 

[merkkari]

Aloin tässä pohtia, että josko sitä lähtisi kesällä tai alkusyksystä lappiin vähän vaeltelemaan ja kalastamaan. Onko porukalla kokemuksia tällaisista kalasteluvaelluksista? Minne kannattaa suunnata jos haluaa saada kalaa ja olla melkolailla keskellä ei mitään? Joku noin viikon vaellus olisi varmaan aikataulujen suhteen melkolailla optimaalinen ja mukaan lähtisi varmaan pari-kolme kaveria.

Kaikki vesistöt mitkä laskee saariselän pohjoispuolen vesiin (Inarijärvi, teno/jäämeri jne. siis) on kalasia. Suomu- jauru- jne. joet ei ole enää niitä erämaajokia jotka virtaa vapaasti jäämerestä/venäjänpuolelta, vaan ryssät on padonnu niin ettei kala pääse nousemaan. Ja kemijoen vesistöt ja siitä melkein järjestään kaikki eteläänpäin ollaan pilattu tavalla tai toisella. Käsivarressa on tietysti kalaa myöskin joka lompolossa melkeinpä.

keskellä ei mitään on helppoa kunhan pysyttelee poissa autiotuvilta ja merkatuilta vaellusreiteiltä. Puljun erämaa, lemmenjoen puiston erämaaosat, vätsäri/kessi, sarmitunturin alue, pöyrisjärven erämaa, kaldoaivi, muotka.. löytyyhän noita paikkoja missä saa olla helposti vaikka koko kesän eikä törmää yhteenkään kaksijalkaseen kunhan välttää kämppiä ja polkuja.

Jos ruokaloja silmällä pitäen kalastelette niin senverran nyt noihin aikoihin ottaa mistä vaan missä sitä kalaa on, mutta jos vaellatte pelkästään isommusten takia niin en kyllä ala neuvoja tyrkyttämään. Kattokaa kartalta missä on paljon jokia/puroja/lampia mitkä on yhteydessä vaikka inarinjärveen niin kyllä sieltä kaloja löytyy. Mukavahan se on penkoa läpi kymmenkunta lampeakin päivän aikana ja kokeilla josko niistä nousisi niitä ennätyskaloja

Jos mie lähtisin ja viikko olis vain aikaan, niin varmaan ajelisin sevettijärvi/näätämö/nellimi -akselille ja sieltä lähtisin kulkemaan johonkin suuntaan. On paljon kalastettavaa. Tai sitten johonkin

 

[carcayu]

Jos mie lähtisin ja viikko olis vain aikaan, niin varmaan ajelisin sevettijärvi/näätämö/nellimi -akselille ja sieltä lähtisin kulkemaan johonkin suuntaan. On paljon kalastettavaa. Tai sitten johonkin

Tuossa tuli hyviä ohjeita. Inarinjärven pohjoispuolella on tuhottomasti järviä, joista osa on varsin kalaisia. Jos haluaa ruokakalaa niin mun kokemuksen mukaan kannattaa satsata seisoviin vesiin. Joesta on mukavampi kalastaa, mutta saaliit olen yleensä saanut järvistä. Tämä oli ainakin itselle vaikeaa uskoa aluksi. Kirkkaat ja matalahkot järvet ei näytä erityisen lupaavilta, kun niihin ei ole tottunut.

 

[hjortron]

Mun etelänmatkat on jo vuosia sitten korvautuneet vaellusreissuilla. Se on jännä miten erämaan rauha koukuttaa. Ekakertalaiselle suosittelen Hetta-Pallasreittiä (tai toisinpäin). Matkaa kertyy n. 55km ja reittiä on mahdollisuus jatkaa Ylläkselle saakka (huonommin merkitty osuus). Hetta-Pallasreitiltä EI VOI eksyä. Matkanvarrelta löytyy autiotupia, varaustupia ja jopa sauna puolimatkassa. Telttaakaan ei siis ole pakko kantaa mukana, jos haluaa lähteä kevyemmin matkaan. Maisemiensa puolesta reitti on vaihtelevaa ja upeaa. Ainoana miinuksena on ihmisten määrä. Sinne ei muita ihmisiä pääse täysin karkuun. Itse olin ruska-ajan alkuvaiheessa liikkeellä (elo-syyskuun vaihde) ja näin muutaman ihmisen joka päivä reitillä.

 

[Partsu]

Ekakertalaiselle suosittelen Hetta-Pallasreittiä (tai toisinpäin). Matkaa kertyy n. 55km ja reittiä on mahdollisuus jatkaa Ylläkselle saakka (huonommin merkitty osuus). Hetta-Pallasreitiltä EI VOI eksyä.

Mites tuolla tapahtuu käytännössä tuo auton siirto toiseen päähän reittiä, vai pääseekö linja-autolla takaisin?

 

[hjortron]

Mites tuolla tapahtuu käytännössä tuo auton siirto toiseen päähän reittiä, vai pääseekö linja-autolla takaisin?

Mahdollisuus autonsiirtoon oli olemassa, mutta hinta taisi olla niinkin korkea kuin 50€. Itse lensin Kittilään ja menin sieltä bussilla Ylläksen suunnalle, käppäilin reitin Ylläs-Hetta ja Hetasta taas bussilla Kittilän lentoasemalle.

 

[make_00]

Mahdollisuus autonsiirtoon oli olemassa, mutta hinta taisi olla niinkin korkea kuin 50€. Itse lensin Kittilään ja menin sieltä bussilla Ylläksen suunnalle, käppäilin reitin Ylläs-Hetta ja Hetasta taas bussilla Kittilän lentoasemalle.

Toissa syksynä kun tuolla oltiin, käytettiin tuota autonsiirtopalvelua, oli loppupeleissä pieni hinta siitä ettei tarvi kytätä mitään bussiaikatauluja ja saa lähteä tuosta sitten mihin suuntaan tahtoo. Ja tais hinta sisältää Hetan päässä venekuljetuksen Ounasjärven yli että pääsi sinne reitille.

 

[hjortron]

Autonsiirtopalvelu tulee halvemmaksi heti kun reissussa on enemmän kuin yksi henkilö. Bussimatkat yhdellekin henkilölle maksaa helposti muutaman kympin, joten se säästö on aika olematon verrattuna autonsiirtopalvelun vaivattomuuteen.

 

[merkkari]

Onkohan täälä kukaan käyny tuola reisadalenin puolella norjassa?

Keskiviikkona tarkotuksena lähteä Ropin seudulta, käydä haltilla kun serkku haluaa sielä käydä, ja sitten vietellä tuola norjan puolella reisan maisemissa vajaa parivkoa. Yhteensä kolmisen viikkoa pitäs saada tuhlattua. Norjan parhaita lohijokia taitaa olla tuo reisajoki, ja mollisfossenin putouskaan ei oo varmaan mikään ruma kuvattava, korkeutta 269metriä. Latvoilta tulee kuulemma isoa rautua mutta nuo kalahommat ja -puheet on aina vähän niin ja näin. Lohia en ole sinne menossa narraamaan, ellei nyt ihan vahingossa satu saamaan, UL-vehkeet otan matkaan.

Aika vähän löytyy kuvia tai informaatiota puiston alueelta muutakun tuosta joesta ja noista isoista putouksista..

e: reisan puisto on siis käsivarren itäpuolinen alue norjassa.

http://jkklstudio.com/01photo/2005 Collection list/pages/066-Reisadalen.html pari kuvaa

http://kuvablogi.com/blog/4344/1/ tuola muutama lisää

valokuvauksellisesti ajatellen helvetin makiaa mestaa, toivottavasti pääsee fisun makuunkin. rautu on yleensä kiertäny meikäläisen kaukaa

 

[TheCannon]

Onko kukaan muu lukenut Matti Laineen kirjoittamaa kirjaa Eräretkillä Alaskassa? Viime viikolla luin tuon kirjan ja lupasin samalla itselleni, että vielä joksus tulen jossain päin Alaskaa vaeltamaan, jalkasin tai sitten melomalla. Olen muutenkin miettinyt jo usemman kuukauden ajan, että kun valmistun ammattikorkeasta, muuttaisin Kanadaan asumaan. Tykkään muutenkin eräilystä ja pohjoisessa koko ikäni asuttua olen tullut siihen tulokseen ettei kaupunkielämä ole minua varten. Varmaan pitää erääseen toiseen ketjuun kirjoittaa pidempi vuodatus asiasta.. Jos joku tarjoaisi minulle töitä Kanadasta vuoden päästä, muuttaisin varmasti.

 

[kaiveli82]

Itse luin melkeen koko kirjan ja luen loput kun kerkän. Lars Monsenin videot on myös toiminut innoittajana vaellukselle mutta rohkeus on tähän asti puuttunut. Olen aloittanut treenin ensi vuotta silmällä pitäen josko sitä tekisi parin viikon vaelluksen käsivarsien maisemiin, ehkä jopa norjan puolelle. Mukana kulkee koira (siperianhusky) joka on tällä hetkellä 9kk eli kesällä +1,5v eli saa kantaa omat syömisensä. Rokotukset täytyy katsoa kuntoon ajoissa. Eli kesään asti kerään kokemuksia ruokamääristä ja päivämatkoista millä jaksaa pidempäänkin erämaassa.

 

[abine]

Pari pidempää reissua on tullu heitettyä ulkomailla. Ens kesänä olis tarkoitus vallata Norja tai Islanti. Jos ei aika tai rahat riitä niin sitte vielä mulle koskematon Lappi (ok oon käyny pikku reittiä heittämäs, mutta en mitään kunnon).
Ottaako porukka vaellusta yhtään urheilun kannalta? Joskus on mukava kellottaa jotain pätkiä reitiltä, jotka on maisemilta paskoja tai jos sää on oikeen paska ja pitää johonkin pisteelle päästä mahd. nopeaa. Paljos kantamusta kiloina olette eniten raahannut ja mikä on ollut kovin km/h marssinopeus?

 

[Jollis]

Olisi tarkoitus lähteä ensi kesänä Utsjoen tietämille tallaamaan. Mihinkä aikaan tuolla korkeudella alkaa olla sen verran kuivaa, että tunturissa tohtii kulkea.

 

[Brynhild]

Pienestä asti oon ollu kiinnostunut luonnossa liikkumisesta, mutta viime vuosina olen hurahtanut ihan kunnolla. Parhaiten muistossa vaellusreissuista on viime elokuussa tehty viikon vaellus Pohjois-Norjan Stabbursdalenissa (suosittelen!). Meillä oli kolmen naisen porukassa hyvinkin erilaista vaellustaustaa: yksi oli ihan ensikertalainen ja toinen oli kokenut partiolainen. Minä sitten jotakin siltä väliltä: muutamia alle viikon reissuja teltan kanssa tehnyt mm. Aavasaksalla ja Saariselällä. Parastahan oli, ettei noissa maisemissa näkynyt koko viikon aikana ristin sielua oman porukan lisäksi, suurimmaksi osaksi ei ollut puhelimessakaan kenttää. Matalia jokia ja puroja sai ylitellä ja maltillisen korkuisille tuntureille kiipeillä (Stabbursdalenin alueessa suunnilleen 1100m asti korkeutta). Reittejä miettimällä sai muotoiltua hyvinkin monenlaisia päiväpatikoita: tunturia, jokilaaksoja, metsää, ylänköjä...). Silti oltiin enimmäkseen aika inhimillisen kävelymatkan päässä lähimmästä kylästä/tiestä. Tuonne vois lähteä joskus uudelleenkin.

Kaikenlaiset vaellukset kiinnostaa, mutta toistaiseksi ainakin budjetti rajoittaa matkakohteita aika paljon. Jonkinlainen pitkän ajan vaellus-/matkustushaave on kuitenkin olemassa: haluaisin joskus lähivuosina päästä Kilimanjarolle.

Ei ole mitenkään erityisen tekninen kiipeilykohde, joten olen uskaltautunut tästä haaveilemaan. Pikemminkin normivaellus, joskin raskas, etenkin korkeuden vuoksi. Reeniähän tuo vaatisi, kärsivällisyyttä ja sitkeyttä. Mutta minä vielä joskus! :evil:

 

[Colbert]

Ylöstelläämpä ketjua näin reissun jälkimainingeissa..Eli palailin vasta ukk-puistosta, viikon reissu tuli vaelleltua emännän kanssa kahdestaan tuntureilla. Ei ole tullut ennen tuolla sulanmaan aikaan käytyä, yleensä hiihtovaelluksia tehdään pohjoiseen. Mukavaa oli, vaikka vettä satoi useamman päivän. Välillä yövyttiin autiotuvissa joka oli mukavaa kun sai teltan ja kamat kuivaksi. Yksi yö tuli oltua varauskammissakin, vähän parisuhdeluksusta reissun lomaan jne..Kyllä se vaan mieli lepää ja arki unohtuu kun ei aukase kännykkää eikä muita ihmisiä näe useampaan päivään ja on hiljaista ja hienoja maisemia. Tosiaan yleensä tulee ahkiossa talvisin kelkottua kamat niin pitkästä aikaa oli erilaista kun rinkan kanssa liikkeellä. Onkos pakkiksen eräjorgokset aktivoitunut vaellushommiin tänä syksynä?