Välilevyn pullistuma?

[Mariuz]

Mariuz, Turun seudultahan minä. Lopulta itsekin hakeuduin juuri Mehiläiseen urheilulääkärin vastaanotolle. Osteopaattini suositteli Heinosen Ollia, joka olikin sitten aivan loistava tapaus:-) Hän sai minut järjestettyä julkiselle puolelle magneettiin, tosin kesti vielä kuitenkin kuukauden päivät. Leikkaava ortopedi oli Rantakokon Juho. Todella miellyttävä lääkäri hänkin. Kuulemma myös erittäin hyvä työssään!:-)

Siellä Apexin puolella minäkin olen pariin otteeseen vieraillut, olisikohan ensimmäinen käynti Ortopedillä ollut noin 2kk sitten Heikkilän Jounilla joka sitten passitti ENMG:n ja UÄ:een jatkotutkimuksiin. Heikkilä on aika arvostettu ja urheilijoiden suosima lääkäri. Sillä kertaa tehdyt välilevyjen rutiinitestit eivät aiheuttaneet kipua, mutta kun viime maanantaina kävin uudelleen toisen Ortopedin luona, josta sitten tuli se lähete maanantaiseen MRI:in, niin tuotti jo vastakkaisen jalan nosto selällään maaten ristiselän alueelle kovaa kipua.

Tästä nyt pääsee kuitenkin nopeammin liikenteeseen, sillä lääkäri arvio kunnallisen jonon MRI:in olevan luokkaa 4-6 kk, joten voittaa siinä ainakin sen ajan mahdollista leikkausta ajatellen. Töissäkin kun on pakko käydä vaikka ei yhtään mieli tekisi, kaiken lisäksi vielä istuma työ :curs:

Kauanko on leikkauksestasi nyt kulunut ja mikä on vointi tällä hetkellä?

 

[Enzyme]

Mulla meni kanssa sitten lopulta sen verran pahaksi, että jalka ei makuulta noussut kuin 45 astetta. Tulehduskipulääkkeitä söin kahta erilaista maksimiannostukset, lisäksi Sirdalud öisin. Ei mitään helpotusta. Kävely oli vaappumista, nukkuminen lähes mahdotonta.

Leikkaus oli marraskuun ekalla viikolla. Nyt olen käynyt salilla kolmisen viikkoa ja painoja lisäillyt tuntemusten mukaan. Selkä kyllä varoittaa heti, jos painoa on liikaa: leikkausarpea kiristää ja pistää. Arpi itsessään on pieni ja huomaamaton. Leikkauksessakin pahinta oli puudutusvaihe, hereillä olin koko operaation ajan. Muuten vointi on ok, pakottanut itsensä ottamaan rauhassa ja sopeutumaan tilanteeseen; ikiliikkujankin täytyy joskus pysähtyä...:-)

 

[Sikkeboy]

Kauanko sulla sitten kesti kuntoutuminen tuosta vaivasta?

n. 10 kuukautta täs o yritetty kuntouttaa ku vaiva todettii. Ihmeen hyvin pärjäilly..mutta ei toi selkä oo vielkää ihan kunnossa mut pikku hiljaa.. on ollu ylä ja alamäkee. Oon oppinu et pitää ottaa todella rauhallisesti ja tehä just ku sanotaa.

meni jotain 2kk siitä ku fysioterapeutilla olin käyny nii pääs tekee joitain sali harjotteita ja käymää pikku kävely lenkkejä...sitä ennen oli todella vahvat lääkitykset.
Anto syvien vatsojen ja selkien harjotteita ja lisättii niitä ain sen mukaa mitä pysty tekee.

 

[Maho]

Pistetään lyhyesti oma tarina.

Kärsin eri tasoisista selkä/pakara/pohje kivuista enemmän tai vähemmän noin kolme vuotta.
Kävin kaiken mahdollisen läpi, mitä lääkärit keksi. Kuntoutukset, jumpat, eri hoidot, hieronnat yms. Välillä tuntui, että auttoi, useimmiten kuitenkin tuon hoidon tuoma helpotus kesti tunnista kahteen.

Magneettikuvauksessa löytyi SI-nivelen, tms. pullistuma.
Tuo nyt ei vielä välttämättä tarkoita mitään. Useampi lääkäri + fysiatri ovat sanoneet, että terveilläkin ihmisillä löytyy usein jotain ylimääräistä, kun selkää magneettikuvataan. Eli se ei todellakaan suoraan tarkoita sitä, että pistetään leikkuupöydälle.

Ongelma kuitenkin paheni, varsinkin venytykset vain ärsyttivät tuota lisää.
Leikkauspäätös tehtiin Huhti-Toukokuun (2007) vaihteessa, ja selkä leikattiin kesäkuun alussa. Kuulemma selkäoperoinnit menee "kiireellisenä" ja hoituu aina alle 2kk. Näin ainakin Peijaksessa.

Sinänsä koko operaatio oli paljon kivuttomampi, mitä olin osannut kuvitellakaan. Menin klo. 7 aamulla osastolle. Ja leikkaus alkoi klo. 9 jälkeen aamulla.
Joku sanoi, että leikkaus tehtiin valveilla? Minut ainakin nukutettiin, ja leikkaus kesti noin 3h. Se ei ollut edes vaihtoehtona, että tuo olisi toteutettu minun ollessa hereillä. Liekkö sillä vaikutusta, mitä väliä leikataan?

Selkä oli yllättäen kipeä leikkauksen jälkeen, mutta kaikki kivut jalasta/pakarasta olivat jo tuolloin kadonneet. Nousin tuen kera jo samana iltana itse vessaan. Ja jo seuraavana päivänä kävelin itse sairaalasta ulos avovaimon avittamana.

Särkylääkkeitä söin muistaakseni 3-4 päivää leikkauksen jälkeen. + tulehduskipulääkkeitä viikon pidempään, sairaalan ohjeiden mukaisesti. Viikko leikkauksen jälkeen pystyin kävelemään 95% täydellisesti. Kuukauden jälkeen liikkuminen oli täysin normaalia, ainoastaan istuminen + nostaminen edelleen kiellettyä.

Nyt tuosta leikkauksesta on takana noin 7kk. Salitreenit aloitin 2kk. leikkauksen jälkeen. Todella kevyesti. Pikkuhiljaa painot ovat nousseet. Ja nyt ollaan lähellä sitä tasoa, mitä joskus olin ennenkuin vaivat paheni niin paljon, että saliharjoittelu alkoi kärsiä pahasti.
Varmasti olisi voinut edetä ehkä vähän nopeamminkin, mutta olen halunnut pelata varman päälle. Mikäs kiire tässä enää on. Terveenä treenatessa.

100% kivuttomaksi selkä ei tullut, mutta toistaiseksi kaikki kiputilat mitä on ollut, ovat olleet vain selässä, eikä säteilykipuina ympäri persettä/lantiota/jalkoja. Joitain kipuja, mitä selässä silloin tällöin tuntuu, ovat täysin olemattomia, eikä niitä oikeastaan edes noteeraa. Yhtään nappia en ole joutunut selkäkipujen takia ottamaan.

Olen lukenut monta tarinaa välilelyn leikkauksista. Jollain se on negatiivinen, joillain positiivinen. Oma tarina on ainakin toistaiseksi vielä pelkästään positiivinen. Itse koen, että sain uuden alun, ja uuden mahdollisuuden. Niin pitkään treenasin, tein töitä yms. kovien kipujen kanssa. Vuosia jatkuneena, se alkaa käymään mentaalitasolla todella rasittavana.

Vaatikaa kunnon tutkimuksia ja pitäkää itsestänne huolta