Välilevy

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Tiedän vaan joitain jotka on leikkauksen käytyään ihan hienossa kunnossa ja pystyvät treenaamaan melko kovaakin. Sitä kai tässä yritän miettiä että milloin "saa" mennä leikkaukseen.

On heitä, mutta on myös huomattavan paljon päinvastaisia tuloksia. Selkäleikkaus on aina peruuttamaton toimitus, eikä siihen pidä lähteä liian helposti, se on se viimeinen vaihtoehto.
 
Sairaalassa välilevyn pullistuman leikkausta ootellessa vai eikö sittenkään..

Kirjottelen tätä postia sairaalan yleiseltä koneelta.

Tosiaan tän viikon Ti. tulin sairaalaan aivan muitten hommien takia ja siinä sitten kerroin kuin jalka laahannu pari päivää ja ollu unet vieviä särkyjä oikeassa pakarassa ja jalassa, joihin ei buranat yms. auta. Muitten asioitten lääkäri passitti polille, siitä kuviin, osastolle ja Ke. tuli Ortopedi sanomaan, että leikkaus heti.. Senverran iso pullistuma, että ilman leikkausta riskeeraat jalan toimivuuden ja saat pian pysyvät hermokivut. Leikkaus tosiaan sitten siirty kurkun käheyden takia ja oottelen tässä ens viikon alkua ja uutta leikkausta. Joka onkin nyt alkanut mietityttämään, kun toipunut ja tilanne muuttunut todella paljon muutamassa päivässä. Hermokivut ja rankat kolmiolääkkeet jääny pois ja liikkuvuus, sekä tuntokin palaillu.

Mitä nyt lueskellu, esim. TJJ:n juttuja, niin alkanu aina vaan enempi mietityttään onkohan tää nyt sittenkään aivan tarpeellinen leikkaus ja fiksu vaihtoehto..

Jos asian tuntevaa ja omakohtaistakin kommenttia sais, niin olis tosi mahtava homma. Tässä pitäs tosiaan päivässä parissa päättää mitä tän asian kanssa tekee. Mietityttää sit tietenkin tän lääkärin into leikata, sehän on nähnyt kuvat ja osaa niitä tulkita, mutta olo ja toipuminen taas kertoo jotain aivan muuta, kun kannustaa leikkaukseen. Pikasta infoa ootellessa..
 
Mun mielestä kannattaa miettiä vielä jos tilanne on muuttunut paremmaksi. Mulla on ollut kans sama vaiva ja toisinaan meni niin pahaksi, että jalat lähti seisoessa alta. Olen kuitenkin saanut homman kuntoon hyvillä fysioterapeutin neuvoilla, eli syvien vatsalihasten vahvistamisella ja pakaralihasten venyttelyllä. Nykyään pystyy jopa tekemään kaikkia selkätreenejä kunnon romuilla, pl. maastaveto ja kaz-veto.

Toki leikkaus voi helpottaa, mutta fysioterapiallakin voi saada paljon aikaan. Selkää leikattaessa riskit on vain aina valitettavan suuret, muuten olisin jo itsekin ottanut puukkoa mielelläni :(
 
Mitä nyt lueskellu, esim. TJJ:n juttuja, niin alkanu aina vaan enempi mietityttään onkohan tää nyt sittenkään aivan tarpeellinen leikkaus ja fiksu vaihtoehto..

Kannattaa neuvotella leikkaavan lääkärin kanssa, jos tilanne on kerran selkeesti parantunut..
 
En lähtisi leikkaukseen, jos tosiaan parempaan suuntaan mennyt. Itsellä ollut kanssa tosi pahassa jamassa välillä, mutta helvetillisellä keskivartalon reenillä ja lopettamalla koulun ja siirtymällä työhön, jossa ei ei tarvi ISTUA, niin selkä on jo lähellä normaalia.
 
No morjesta.

Kotiutin sitten itteni vastoin lääkärin ohjeita ja nyt tässä uumoilen hetken aikaa miten miehen käy. Fysioterapiaan on lähete ja varovainen asenne hommaan. Kiitoksia jo saaduista kommenteista ja kokemuksista!

Aattelin postata tähän tuon tarkemman tarinan, josko se aukeis kokonaiskuva jollekkin paremmin, vaikka TJJ:lle.. Ja tietenkin jokasen neuvot ja kokemukset on kullan arvosia, aukee sitten hommat itellekkin paremmin.

Kyseessä 29v mies, joka nyt korvapoliklinikalla kontrollissa, tehty septum-rekonstruktio. Nyt 2 päivän ajan kovaa selkäkipua säteillen vasempaan pakaraan, varpaisiin saakka. Kävely hankalaa, kivun vuoksi öisin ei saa nukuttua. Vasemmalla dorsiflexiossa voima selkeästi heikentynyt. Kantapäille nousu vasemmalla hankalaa.

P.k. kirurgin päivystyskonsultaatiopyyntö peroneusheikkouden vuoksi.

Korvapoliklinikalta konsultaationa peroneusheikkouden vuoksi.

Esitiedoissa Em. lisäksi, että kävely hankalaa, vasen jalkaterä "läpsyy". Ei cauda egvina oireita.

Statuksessa: Yt hyvä. Kävelee vaivaanloisesti. Vasemmalla kantapäille tai varpaille nousu ei onnistu. Eteentaivutus jäykkä set 30cm lattiasta. Aristaa palpoiden L4/L5 väliä ja paravertebraalisesti vasemmalta lanneselän lihaksia. L4/L5 väliä komprimoiden tulee ikäänkuin radikulaarioiretta pakaraan. Patella +/+, akilles +/+. Nilkan dorsifleksio voima olematon vasemmalla, hallux jonkun verran liikkuu, mutta heikentynyt voima siinäkin. Sensoriikka alentunut jalkaterän mediaali ja keskiosasta, sinällään L5juuren kompressio oireeksi sopisivat.

Dec: Käynyt lannerangan ct:ssä, siinä oireisiin sopien todetaan presacraalivälissä annulaarisen protruusion lisäksi kookas sentraalinen prolapsi. LV-juurikanavan sisäsuulla vasemmalla on myöskin discuksen tiheyksistä massaa, josta vasen LV-juuri huonosti erottuu, LV-juuren pinne tässä ilmeinen.

Suunnitelma: Kookas sentraalinen prolapsi, proneuspareesi. Huomenna ortopedi arvioi jatkohoitoa.

Dg: M51.1 Prolapsus disci lumbosacralis cum syndroma ischiadicum.

Tässä koko "tuomio" jotain siitä ymmärtäville. Ite tuosta hierojakoulut käyneenä ja jonkun verran lukeneena tajuaa jotain, mutta hiukanhan tai paljonkinhan se jää kokonaiskuva vielä peittoon suht uutena asiana.

Ihan muuten mielenkiinnosta olisin kysellyt sulta TJJ mikä sun työnkuva ja työpaikka on? Se ei muuten tuumannu lääkäri mitään muuta ja uutta, kun kävi uuestaan Maanantaina kattomassa. Erikoinen, hauska persoona, vissiin Puolalainen lääkäri. Nappas jalkateristä kiite ja käski taivuttaan ylöspäin, olin sängyllä, ja vasen oli selkeesti heikompi eikä jaksanu vetää, niin hänen kanta pysy samana kun aiemmin, eli leikkausta olis tehnyt ja kotiutin sitten oikeestaan itteni.

Onko teillä UncleSam ja Nightkin muuten ollut kuinka rankka tuo tullessaan? Lähtikö sulta Nightkin jalat alta pitemmäks aikaa? Puutumista, tunnottomuutta, heikkoutta yms.? Miten toivuit ja millä aikataululla? Kävikkö lääkärillä ja mitä tuumas? Missä välissä sulla oli tuo pullistuma? Kuullostaa meinaa vielä pahemmalta kun tää mulla oleva, kun jalatkin heittäny alta.

Mites UncleSam, sama setti kysymyksiä..? Jos jaksasit kertoilla lisää, rakentelis jotain kokonaiskuvaa tästä tilanteesta ja hommasta.
 
Tässä koko "tuomio" jotain siitä ymmärtäville. Ite tuosta hierojakoulut käyneenä ja jonkun verran lukeneena tajuaa jotain, mutta hiukanhan tai paljonkinhan se jää kokonaiskuva vielä peittoon suht uutena asiana.

Ihan muuten mielenkiinnosta olisin kysellyt sulta TJJ mikä sun työnkuva ja työpaikka on?

Eipä noissa teksteissä muuta kuin, että "iso" pullistuma alimmassa välissä ja juuri ahtaalla.

Mun työnkuva on erikoistuvan lääkärin työnkuva.
 
Moro werturn! Aika pahalta kuulostaa tuo teikäläisen tilanne, ainakin pahemmalta kun mulla oli/on. Itsellä tuo säteily ei koskaan mennyt varpaisiin saakka vaan tuntui voimakkaasti oikeassa takareidessä ja osittain pohkeessa. Jos yritti kroppaa taivuttaa eteenpäin lantiosta jalat suorana, niin pääsi about 15 senttiä alemmas, niin sit alkoi tuntua jo kovaa kipua takareidessä. Nukkua pystyin ihan ok, kunhan vaan oikea jalka oli koukussa. Pahinta mitä pystyi tapahtua oli aivastaa/yskästä oli asento mikä hyvänsä. En oo ikinä pelänny mitään niin paljon kun sitä, varsinkin silloin kun oli nukkumassa. Seisaalta jos nosti oikeaa jalkaa samaan aikaan ylöspäin aivastaessa niin kipu ei ollut ihan niin paha. Istuminen kanssa aivan yhtä helvettiä. Koulussa seisoin yhden viikon tunneilla, jonka jälkeen otin eropaperit.

Voisi sanoa, että itse en saanut minkäänlaista apua mistään hoidosta missä kävin: Kahdella eri osteopaatilla, ortopedilla, kiropraktikolla, hieronnoissa, akupunktiossa ja kolmella eri fysioterapeutilla. Rahaa meni vitusti, mutta sanoisinpa että ei mitään apua mistään. Vasta kun siirrtyin varastohommiin, jossa joutuu koko päivän pitää itseään liikkeessä ja nostella 1-20 kilon paketteja maasta lavoille, niin selkä alkoi parantua. Nyt kestää jo istumistakin lähes täydellisesti. Kävely ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Puntilla on tullut on ennätykset paukkunut monissa liikkeissä, mutta mavee enkä vapaan tangon kyykkyä ole tehnyt. Tosin tällä viikolla selkä on aivan aavistukesen ilmoitellut itsestään, joten samantien kevennän treenejä huomattavasti ja vaihtelen liikkeitä.

Niin ja kävinhän mää TAYS:ssa hermojuuripuudutuksessakin, ja tuon jälkeen tapahtui pientä edistymistä kivun suhteen. Mutta ei mitään kovin mainittavaa. Tai hoidon jälkeen oli pari päivää hyvä, kunnes kipu alkoin aivan itsestään tulla takaisin, mutta ei enää ihan niin pahana. Leikkaukseenkin kysyttiin, että onko halua mennä, mutta en missään vaiheessa vakavasti harkinnut leikkaushoitoa. Niin ja en muista missä välissä tuo pullistuma oli. Että tässä tämä meikäläisen tarina pääpiirteittäin. Aika sekavaa tekstiä tuli kun kiireessä kirjotan.:jahas: Mutta ei muuta kun vitusti tsemppiä äijälle!!:rock:
 
suosittelen enemmän kuin lämpimästi kaikille selkävaivoista kärsiville käyntiä fysioterapeutin luona joka on suorittanut kurssit McKenzie-tekniikasta. kyseessä on selän mekaanisen diagnostiikan ja terapian menetelmä, joka toimii. itse aikoinani vielä fyssarin hommia tehdessäni sai erittäin hyviä tuloksia ko. menetelmää käyttäen.

ideana on fyssarin tutkimuksella selvittää (taitavan ja kokeneen McKenzie-osaaja on jossakin tutkimuksessa todettu olevan lähes yhtä hyvä diagnostisoimaan mistä selkävaivassa on todella kyse kuin mitä saadaan eri kuvantamismenetelmillä) kivun syy, etsiä erilaisia passiivisia ja aktiivisia liikkeitä käyttämällä "kivuttomat suunnat" ja opettaa potilaalle nämä liikkeet itse suoritettavaksi.

liikkeillä (erilaisia taivutuksia ja ojennuksia) pyritään siis mekaanisesti vivuttamaan prolapsia tai protruusiota takaisin paikalleen, jolloin hermon puristumisesta aiheutuva kipu ja paikallinen inflammaatio lievenee. lisäksi potilas tosiaan oppii ne liikesuunnat, joilla hän voi selän alkaessa mahdollisesti uudelleen kipeytyä nopeasti fiksata tilanteen...

ja kyseessä on täysin eri asia kuin perusfysio, OMT, kiropraktikko tms. ja näitä EI TULE sekoittaa keskenään. itse en tänä päivänäkään näe, että mikään muu menetelmä olisi yhtä tehokas ja melkein pomminvarma kuin McKenzie (joskus käytetään myös lyhennettä MDT = Manual Diagnostics and Therapy). itseltäni on hoidettu menetelmällä kaularangan alueen prolapsi, joka aiheutti vasemman käden puutumisen+helvetin esikartanoiden kivun+tunnottomuuden+osittaisen pareesin.
 
liikkeillä (erilaisia taivutuksia ja ojennuksia) pyritään siis mekaanisesti vivuttamaan prolapsia tai protruusiota takaisin paikalleen, jolloin hermon puristumisesta aiheutuva kipu ja paikallinen inflammaatio lievenee.
Tiedän että nyt ollaan pikkuisen väärällä foorumilla, kun lähdetään pohtimaan McKenzien vaikutusmekanismeja, mutta koska tien avasit, niin.. ;)

Tuo teoria on mielenkiintoinen. Onko tuohon olemassa jotain kliinistä tutkimusta, jossa todella osoitetaan että prolapsi kyetään "vivuttamaan" takaisin. Ja nyt en tarkoita tutkimuksia, jossa seurataan oireita, tai niiden muutoksia, vaan tutkimuksia, jossa seurataan anatomisia muutoksia esim. MRI-kuvannusta tämän toimenpiteen aikana tai ennen/jälkeen toimenpidettä?
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tiedän että nyt ollaan pikkuisen väärällä foorumilla, kun lähdetään pohtimaan McKenzien vaikutusmekanismeja, mutta koska tien avasit, niin.. ;)

Tuo teoria on mielenkiintoinen. Onko tuohon olemassa jotain kliinistä tutkimusta, jossa todella osoitetaan että prolapsi kyetään "vivuttamaan" takaisin. Ja nyt en tarkoita tutkimuksia, jossa seurataan oireita, tai niiden muutoksia, vaan tutkimuksia, jossa seurataan anatomisia muutoksia esim. MRI-kuvannusta tämän toimenpiteen aikana tai ennen/jälkeen toimenpidettä?

en tiedä onko olemassa kuvantamisella todennettuja tutkimuksia. onneksi terapeutille ja potilaalle riittää oireiden katoaminen ja maalaisjärki :rolleyes:

toki lääketieteessä ja kuntoutuksessa evidenssi on tärkeää, mutta sijaa jää myös common senselle ja fysiikan laeille.

tarkennan vielä jotta ymmärtäisin mitä ajat takaa... oletko sitä mieltä että mekaanisesti välilevyn pullistumaa ei voisi viedä takaisin sisään (siis jos on vaikea annulusrepeämä, niin eihän se siellä kovin hyvin pysy ennen kuin joko massa kuivettuu tai se poistetaan kirurgisesti)?
 
en tiedä onko olemassa kuvantamisella todennettuja tutkimuksia. onneksi terapeutille ja potilaalle riittää oireiden katoaminen ja maalaisjärki :rolleyes:
Noh, minulle ei riitä.. Sen verran perfektionistin vikaa kun on...... :D

tarkennan vielä jotta ymmärtäisin mitä ajat takaa... oletko sitä mieltä että mekaanisesti välilevyn pullistumaa ei voisi viedä takaisin sisään (siis jos on vaikea annulusrepeämä, niin eihän se siellä kovin hyvin pysy ennen kuin joko massa kuivettuu tai se poistetaan kirurgisesti)?

Olen jutellut muutaman McKenzie-terapeutin kanssa, sekä monen potilaan kanssa, jotka ovat käyneet McKenzie-terapiassa. Lähes poikkeuksetta törmään tähän samaan väittämään, että oireiden poistuminen selitetään "pullistuman takaisin vedolla".

Mielenkiintoista sinäänsä, mutta McKenzien tutkimuksista, raporteista, julkaisuista jne tätä väittämää en ole löytänyt. Hän tuntuu painottavan mekaanista toimintahäiriötä, jota lähdetään hoitamaan mekaanisella toistoliikkeellä. Sitä vastoin eräässä hänen teoreettisessa mallissaan todetaan että toistoliikkeet eivät auta TODELLISESSA juurioireessa (true root compression), vaan silloin pitää valita toinen lähestymistapa. Eli mistä tämä väitä tulee? Onko se lähtöisin Suomalaisesta kouluttajasta? Väärinymmärretystä yleistyksestä? Vai mistä?

Mitä taas tulee maalaisjärkeen.. Niin mielestäni maalaisjärki sanoo aika selkeästi, että jos sinulla on ilmapallo täytettynä geelillä, jonka puserrat ulos... Hmmm. Miten saan sen takaisin siitä samasta reiästä? Ehkä lusikalla, tai imemällä geelin pois, mutta vaikka teen mitä tahansa mekaanista liikettä, niin en usko että sillä voidaan "vivuta" yhtään prolapsia takaisin rikkoutuneen anulus fibrosuksen läpi. Rikkoutunut kohtahan arpeutuu, niin kuin muutkin pehmytkudokset. Eli voisin väittää että esim. 3-4vko prolapsin syntymisestä, koko reikää ei enää näy, sitä ei ole, joten ei siitä myöskään mitään takaisin kammeta.

Protruusio on hieman eri juttu, jolloin nuckleus ei ole päässyt selkäytimeen, tai edes lig. longitudinal posteriorin väliin.

En siis tyrmää McKenzietä, tai hänen tekniikoitaan. Mutta perusteet Suomalaisten McKenzie-terapeuttien kohdalla tuntuvat ontuvan. Ja niin kauan kuin perusteet ontuvat, se/ne aiheuttavat potilaissa (myös terapeuteissa ja lääkäreissä) sekaannusta, hämmennystä ja väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi itse olen kiinnostunut McKenziestä, tosin myös siksi että tunnen paremmin hänen "opettajansa" teoriat ja käytännön kokemukset.
 
Selkä klenaa taas.
Tietääkö joku Pirkanmaalla Mckenzien osaajia? Alkaa nyt v*tuttamaan tämä jatkuva junkiminen. Liikaa istumista, mutta en voi välttää. Raskaimmat selkäliikkeetkin on taas joutunut lopettamaan.
 
Noh, minulle ei riitä.. Sen verran perfektionistin vikaa kun on...... :D



Olen jutellut muutaman McKenzie-terapeutin kanssa, sekä monen potilaan kanssa, jotka ovat käyneet McKenzie-terapiassa. Lähes poikkeuksetta törmään tähän samaan väittämään, että oireiden poistuminen selitetään "pullistuman takaisin vedolla".

Mielenkiintoista sinäänsä, mutta McKenzien tutkimuksista, raporteista, julkaisuista jne tätä väittämää en ole löytänyt. Hän tuntuu painottavan mekaanista toimintahäiriötä, jota lähdetään hoitamaan mekaanisella toistoliikkeellä. Sitä vastoin eräässä hänen teoreettisessa mallissaan todetaan että toistoliikkeet eivät auta TODELLISESSA juurioireessa (true root compression), vaan silloin pitää valita toinen lähestymistapa. Eli mistä tämä väitä tulee? Onko se lähtöisin Suomalaisesta kouluttajasta? Väärinymmärretystä yleistyksestä? Vai mistä?

Mitä taas tulee maalaisjärkeen.. Niin mielestäni maalaisjärki sanoo aika selkeästi, että jos sinulla on ilmapallo täytettynä geelillä, jonka puserrat ulos... Hmmm. Miten saan sen takaisin siitä samasta reiästä? Ehkä lusikalla, tai imemällä geelin pois, mutta vaikka teen mitä tahansa mekaanista liikettä, niin en usko että sillä voidaan "vivuta" yhtään prolapsia takaisin rikkoutuneen anulus fibrosuksen läpi. Rikkoutunut kohtahan arpeutuu, niin kuin muutkin pehmytkudokset. Eli voisin väittää että esim. 3-4vko prolapsin syntymisestä, koko reikää ei enää näy, sitä ei ole, joten ei siitä myöskään mitään takaisin kammeta.

Protruusio on hieman eri juttu, jolloin nuckleus ei ole päässyt selkäytimeen, tai edes lig. longitudinal posteriorin väliin.

En siis tyrmää McKenzietä, tai hänen tekniikoitaan. Mutta perusteet Suomalaisten McKenzie-terapeuttien kohdalla tuntuvat ontuvan. Ja niin kauan kuin perusteet ontuvat, se/ne aiheuttavat potilaissa (myös terapeuteissa ja lääkäreissä) sekaannusta, hämmennystä ja väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi itse olen kiinnostunut McKenziestä, tosin myös siksi että tunnen paremmin hänen "opettajansa" teoriat ja käytännön kokemukset.

Sen verran on pakko kyllä tähän kommentoida ja ehkä vähän provsoituakin vaikkakin on :offtopic: ja aivan väärä paikka kiistellä eri menetelmien tehokkuudesta, mutta suurin ongelma mielestäni tässä on että tuo terminologia prolapsi - protruusio - sekvesteri - ja jopa ekstrusio menevät sulavasti sekaisin myös ammattilaisten puheessa, saati sitten maallikoilla.
R. McKezie ei myös minun tietääkseni missään väitä, kuten mainitsetkin, että mekaaninen terapia on ratkaisu silloin kun discuksen seinämä on rikkoutunut ja hapan massa päässyt painamaan hermojuurta ns. aito prolapsi eli juuri mainitsemasi true root compression. Myöskään en ole koskaan kuullut suomalaisen kouluttajan näin väittävän. Toisaalta en myöskään tiedä mitään muutakaan fysioterapian menetelmää, joka tässä tilanteessa apua selkeästi toisi. Jos aika ja lempeät liikkeet eivät auta menee puukkojunkkari touhuksi, kuten tiedämme konservatiiviset resurssimme ovat rajalliset. MDT:lla sen sijaan kyetään nopeasti ja kohtalaisen luotettavasti (riippuu tietysti terapeuttin pätevyydestä) luokittelemaan asiakkaat, jotka mekaanisesta terapiasta hyötyvät (ja tästä on olemassa tutkimuksia). Sentralisaatio-ilmiö ennustaa hyvin mekanisen terapian tuloksellisuutta ja tästäkin tutkimuksia kyllä löytyy mm. täältä research links; http://www.mckenzieinstitute.co.uk/
Ja vielä tuohon MRI:llä toteen näyttämiseen niin... kylläpä niistä täysin oireettomista rangoistakin niitä prolapseja ja protruusioita on aikas paljon todennettu ;)
 
R. McKezie ei myös minun tietääkseni missään väitä, kuten mainitsetkin, että mekaaninen terapia on ratkaisu silloin kun discuksen seinämä on rikkoutunut ja hapan massa päässyt painamaan hermojuurta ns. aito prolapsi eli juuri mainitsemasi true root compression.
En ole minäkään hänen teksteistään tuota väitettä löytänyt, siksi ihmettelinkin miksi niin moni Suomalainen McKenzie-koulutettu näin väittää...

Ja vielä tuohon MRI:llä toteen näyttämiseen niin... kylläpä niistä täysin oireettomista rangoistakin niitä prolapseja ja protruusioita on aikas paljon todennettu ;)
Tiedän. Siksi McKenzien artikkeleissa käsittääkseni puhutaankin ensisijaisesti mekaniikasta ja sen häiriöistä. Näin ainakin niissä, joita olen käteeni saanut. Itse en todellakaan pidä prolapsia merkittävimpänä selkäkivun syynä.
 
En ole minäkään hänen teksteistään tuota väitettä löytänyt, siksi ihmettelinkin miksi niin moni Suomalainen McKenzie-koulutettu näin väittää...


Tiedän. Siksi McKenzien artikkeleissa käsittääkseni puhutaankin ensisijaisesti mekaniikasta ja sen häiriöistä. Näin ainakin niissä, joita olen käteeni saanut. Itse en todellakaan pidä prolapsia merkittävimpänä selkäkivun syynä.

Eli se on tämä jo aikaisemmin mainitsemani terminologia... ihmiset (myös MRI lausunnoissa) puhuvat sujuvasti prolapsista kun tarkoittavat protruusiota. Ja myös kirjallisuudessakin puhutaan prolapsista myös silloin kuin seinämä on ehjä, IMO se onko seinämä ehjä vai ei on syytä aina erikseen mainita ettei tulisi näitä sekaannuksia ;)
 
Back
Ylös Bottom